
Savonia-artikkeli: Liikkumattomuus ja paikallaanolo on globaali liikuntapoliittinen ongelma – Osallisuus kuntalaisten liikkumisen edistämisen pohjana
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Liikkumisella on tutkitusti merkittäviä vaikutuksia ihmisen kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja paikallaanolo vaikuttavat kiistatta kansanterveyteen ja aiheuttavat huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia. (Kolu ym. 2022.) Liikkumattomuuden kustannukset ja tuottavuuden menetykset Suomessa ovat jopa 3,2–7,5 miljardia euroa vuodessa ja kustannukset kasvavat väestön ikääntymisen sekä sairastavuuden kasvun vuoksi (Vasankari ym. 2018, 2, 57).
Liikkumisen edistämisen tulee olla olennaisesti osana terveyden edistämistyötä, sillä yli puolet Suomen aikuisväestöstä ei liiku liikkumisen suositusten mukaisesti (Sarttila ym. 2023, 1). Aikuisilla suositus kattaa palauttavan unen, paikallaanolon tauotuksen ja kevyen liikuskelun lisäksi 2 tuntia ja 30 minuuttia reipasta liikkumista tai 1 tunnin ja 15 minuuttia rasittavaa liikkumista sekä lihaskunnon ja liikehallinnan harjoittamista 2 kertaa viikossa (UKK-instituutti 2024).

Maailman terveysjärjestö WHO:n (2024) mukaan aikuisista 31 prosenttia ja nuorista jopa 80 prosenttia ei täytä liikkumisen suosituksia. Liikkumista lisäävillä sekä liiallista istumista vähentävillä toimilla voidaan parantaa terveyttä sekä tuottaa huomattavia säästöjä yhteiskunnalle (Kolu ym. 2022).
Kuntalaisten osallistaminen liikkumisen edistämistyöhön
Liikuntalain mukaan kunnilla on velvollisuus luoda edellytyksiä asukkaidensa liikkumiselle järjestämällä monipuolisia liikuntapalveluita eri kohderyhmät huomioiden sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Lisäksi kunnan tulee myös arvioida terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 § mukaan kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. (Liikuntalaki 390/2015, 1 luku 5 §.)
Kunnat ovat keskeisessä roolissa liikuntapalvelujen tuottajina ja liikunnan edellytysten luojina. Panostamalla ennaltaehkäisevään terveyteen, arkiliikkumiseen ja liikunnan vahvistamiseen voidaan merkittävästi parantaa kuntalaisten terveyttä, toimintakykyä, hyvinvointia ja elämänlaatua. (Valtion liikuntaneuvosto 2025.)
Seppäsen (2025) opinnäytetyössä toteutetun kyselytutkimuksen ’’Iiläisten liikkumiskysely’’ avulla kartoitettiin Iiläisten tämänhetkistä liikkumista sekä osallistettiin kuntalaisia liikkumismahdollisuuksien kehittämiseen kysymällä heidän toiveitansa ja kehittämisideoita liikkumisen edistämiseksi kunnassa.
Liikkumisen kehittämissuunnitelma liikkumisen edistämistä ohjaavana asiakirjana
Seppäsen (2025) laatiman kyselytutkimuksen tuloksista saatiin kattavasti tietoa kuntalaisten liikkumisen nykytilasta sekä liikkumista edistävistä tarpeista tulevaisuuden konkreettisia kehittämistoimia varten. Kyselytutkimuksen tulosten pohjalta kunta laati Iin kunnan liikkumisen kehittämissuunnitelman 2025–2030 ohjaamaan toimia liikkumisen edistämiseksi ja toimimaan päätöksenteon tukena liikuntapaikkojen ylläpitämiseen, kehittämiseen sekä rakentamiseen. Kehittämissuunnitelman päätavoitteena on kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden lisääntyminen ja liikunnallisen elämäntavan tukeminen.
Kirjoittajat:
Sonja Seppänen, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija (YAMK), Savonia ammattikorkeakoulu
Juha Peteri, lehtori Savonia AMK, MasterSchool
Lähteet:
Kolu, P. Kari, JT. Raitanen, J. Sievänen, H. Tokola, K. Havas, E. Pehkonen, J. Tammelin, TH. Pahkala, K. Hutri-Kähönen, N. Raitakari, OT. Vasankari, T. 2022. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35473717/.
Liikuntalaki 390/2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150390.
Sarttila, K. Kauppinen, T. Kilpeläinen, K. Ikonen, J. Koskela, T. Parikka, S. Aikuisväestön koettu hyvinvointi 10 kunnassa – Terve Suomi 2023 -tutkimuksen tuloksia. THL: tutkimuksesta tiiviisti 20/2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/148954/URN_ISBN_978-952-408-306-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
UKK-instituutti 2024a. Aikuisten liikkumisen suositus. Verkkojulkaisu. Päivitetty 27.12.2024. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/.
Valtion liikuntaneuvosto 2025. Valtion liikuntaneuvoston viesti kunta- ja aluevaaliehdokkaille 2025. Lausunto 21.1.2025. https://www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut/kunta-ja-aluevaalit-2025/.
Vasankari, T. Kolu, P. Kari, J. Pehkonen, J. Havas, E. Tammelin, T. Jalava, J. Koski, H. Pihlainen, K. Kyröläinen, H. Santtila, M. Sievänen, H. Raitanen, J. Tokola, K. 2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2028. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160724.
WHO 2024. World Health Organization: Physical activity. Verkkojulkaisu. Päivitetty 26.6.2024. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/physical-activity.