Tiesitkö, että Pohjois-Savossa toimii 572 maitotilaa ja maakunnassa tuotetaan maitoa vuositasolla yli 300 miljoonaa litraa (LUKE 2024). Määrä vastaa yli kolmen miljoonan suomalaisen vuotuista keskimääräistä maidonkulutusta.

Agri-Food klusteri ja Ilmastokriisi -hanke järjestivät yhteisen työpajan maatalouden asiantuntijoille maaliskuussa 2025. Työpajan teemana oli kuinka maatalouden neuvojat ja asiantuntijat voivat tuoda ilmastoasiat paremmin osaksi työtään maitotilojen kanssa ja minkälaisia menetelmiä työn tueksi tarvitaan.

Työpajaan osallistui 16 asiantuntijaa erilaisista maatalouden kanssa työtä tekevistä organisaatioista.

Elävänä esimerkkinä Valion ilmasto-ohjelma

Työpajan aluksi kuulimme Valion ilmastotiimin kehityspäällikön Robert Harmoisen puheenvuoron yrityksen ilmasto-ohjelmasta, jonka tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali maidon arvoketju vuoteen 2035 mennessä. Noin 90 % Valion ilmastovaikutuksista syntyy maitotilatasolla ja sen vuoksi valtaosa ilmastotyöstä tullaan tekemään maitotiloilla. Robert avasi kuinka arvoketju käytännössä toimii ja miten Valio tukee ilmastotavoitteisiin sitoutunutta maitotilaa.

Valio pilotoi tällä hetkellä ohjelmaa, jossa se tarjoaa tietyille teollisuusasiakkailleen palvelua, jossa ostamansa raaka-aineen lisäksi teollisuusasiakas voi ostaa tuotteeseen kohdistettua päästövähennystä. Tällä tavoin Valio pienentää omia ilmastovaikutuksiaan, jotka näkyvät myös Valion teollisuusasiakkaan päästöinventaariossa. Valion pilotoimassa ohjelmassa teollisuusasiakkaat voivat olla mukana rahoittamassa valikoitujen ilmastotoimenpiteiden käyttöönottoa.

Valio on myös kehittänyt Carbo®-ympäristölaskurin, jolla maatalousyrittäjät voivat laskea tilansa raakamaidon hiilijalanjäljen. Osallistujien mielestä Valion malli on hyvä, mutta siihen liittyvää viestintää tulisi kehittää, jotta maidontuottajat ymmärtävät laajemmin ilmastotoimiin liittyvät arvoketjut ja vaikutukset tilan kannattavuuteen

Työpajaosuudessa kehitettiin ratkaisuja maitotilojen ilmastotyön tukemiseksi

Seuraavaksi pienryhmät pääsivät työstämään ideoita kolmen teeman äärellä. Työpajan avainkysymyksiä olivat:

– Kuinka voisimme tehdä ilmastotyöstä keskustelun helpommaksi?

– Kuinka voisimme tehdä näkyväksi ilmastotyön vaikutukset maitotilan kannattavuuteen?

– Kuinka voisimme vahvistaa ilmastotyötä maitotilojen neuvonnassa?

Vilkkaan keskustelun tuloksista nousi neljä isompaa kehitettävää teemaa, joita olivat:

1. Jo tehdyn työn tunnistaminen ja tunnustaminen, joka motivoi ilmastotyöhön. Ilmastotyöstä toivottiin monipuolista viestintää positiivisella otteella. Tällä hetkellä maatalouteen liittyvä ilmastopuhe on sävyltään syyllistävää ja toimenpiteitä vaativa, vaikka kotimaisessa ruoantuotannossa on tehty jo paljon ilmastoviisaita toimia ja suunta on oikea.

2. Tutkimustiedon saaminen helposti ymmärrettävään ja hyödynnettävään muotoon sekä kokonaiskestävyyden ja vaikutusketjujen parempi esille tuominen. Maatalousyrittäjät tarvitsevat tietoa vaikuttavista ilmastotoimista ja viestinnän tulee olla kansantajuista, selkeää ja ymmärrettävää.

3. Maatilojen neuvonnan kehittäminen niin, että ilmastotyö tulisi vahvemmin osaksi neuvontaa ja neuvojilla olisi käytössä selkeitä työvälineitä aiheeseen. Neuvojien tulisi saada paremmin koulutusta ilmastoasioihin liittyen, sillä neuvojien rooliin kuuluu tehdä tutkimustieto ymmärrettäväksi maatalousyrittäjälle. Toivottiin myös koulutusta dialogiseen keskusteluun maatalousyrittäjien kanssa.

4. Maatalouden kannattavuuden kehittäminen monipuolisen datan keräämisellä, tiedolla johtamisella ja tietopohjaisen kehittämisen avulla. Asiakasymmärrys ja kuluttajien kysyntä vahvistavat maatalouden huoltovarmuutta, joten maatalousyrittäjien tulee olla paremmin tietoisia mitä kuluttaja tai teollisuusasiakas tulevaisuudessa haluavat. Maitotilojen imagotyötä olisi syytä kehittää, jotta nuoret hakeutuvat alalle ja haluavat olla kehittämässä kotimaista ruoantuotantoa.

Työpaja tuotti arvokasta tietoa, jonka perusteella maatalouden ilmastotyötä voidaan kehittää eteenpäin. Ilmastokriisi -hanke tuottaa kokeilun, jossa testataan ilmastopositiivisen viestinnän keinoja ja tuodaan tutkimustietoa paremmin käytettäväksi. Paljon hyviä malleja ja tapoja on jo olemassa, mutta niistä tulee viestiä laajemmin, jotta tieto tavoittaa oikeat kohderyhmät. Myös organisaatioiden välistä yhteistyötä olisi syytä aktivoida, jotta kehitetyt mallit eivät jää pimentoon ja tulevat käyttöön mahdollisimman laajasti.

Ilmastokriisi–hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama hanke.

Agri-Food klusterin toimintaa kehitetään Agri-Food Network –hankkeella ,joka on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Pohjois-Savon liiton rahoittama hanke.

Kirjoittajat:

Iida Sallinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, iida.sallinen@savonia.fi

Kaisa Kähkönen, erityisasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, kaisa.kahkonen@savonia.fi

Kuvat: Tutta Rinkinen, Savonia-ammattikorkeakoulu, tutta.rinkinen@savonia.fi