Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kotkan kampuksella järjestettiin 12.–13.5.2026 MaFyKe2026 -päivät, jotka kokosivat yhteen matematiikan, fysiikan ja kemian ammattikorkeakouluopettajia eri puolilta Suomea. Tämä perinteinen tapahtuma tarjosi katsauksen opetuksen ajankohtaisiin kysymyksiin, käytännön pedagogisiin ratkaisuihin ja mahdollisuuden verkottua. Samalla päästiin tutustumaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin uuteen Kotkan kampukseen sekä kaupungin merelliseen ympäristöön.

Päivien tausta

MaFyKe-päivät ovat vuosittainen ammattikorkeakoulujen matemaattisten aineiden opettajien kohtaamispaikka, jossa jaetaan kokemuksia, kehitetään opetusta ja keskustellaan ammattikorkeakoulujen arjesta. Tapahtuman järjestelyvastuu vaihtuu vuosittain. Viime vuonna kokoonnuttiin Savonian Kuopion kampuksella.

Xamkin nyt järjestämä tapahtuma rakentui ajatukselle kohtaamisista, oivalluksista ja innostuksesta. Ohjelmassa yhdistyivät asiantuntijapuheenvuorot, opetukseen liittyvät käytännön esimerkit, osallistujien välinen keskustelu ja yhteinen ideointi. Tapahtuman arvo ei syntynyt vain yksittäisistä esityksistä, vaan myös siitä, että saman alan opettajat saattoivat pysähtyä yhdessä pohtimaan opetuksen suuntaa. Juuri parhaillaan tekoäly muuttaa rivakasti opetusta ja työelämän tarpeita.

Xamkin uusi kampus Kotkassa

MaFyKe 2026 -päiville Kotka tarjosi poikkeuksellisen osuvan ympäristön. Xamkin uusi Kotkan kampus on valmistunut syksyllä 2024 meren rannalle Kotkan Kantasatamaan, aivan kaupungin keskustan tuntumaan. Kampus on moderni ja muunneltava oppimisympäristö, jossa hyödynnetään monipuolisesti simulaatioympäristöjä ja laboratorioita. Arkkitehtuuri poikkeaa edukseen perusmallisista toimistotiloista ja tekee tiloissa työskentelyn varmasti pykälän verran innostavammaksi. Tilat on suunniteltu tukemaan sekä teoreettista oppimista että käytännön taitojen harjoittelua, mikä sopi erinomaisesti myös MaFyKe-päivien tavoitteisiin.

Esityksiä opetuksesta ja ajankohtaisista ilmiöistä

Ensimmäisen päivän alussa opittiin akkujen arvoketjuista. Esillä oli erityisesti kysymys siitä, miten alan osaamista voidaan vahvistaa niin, että akkumateriaalien raaka-aineita ei vain viedä jalostettavaksi muualle, vaan että niitä voidaan hyödyntää täysimääräisesti Suomessa. Toinen ajankohtainen käsitelty aihe liittyi monenkirjaviin tietoturvan ja -suojan heikkoihin kohtiin, joita esimerkiksi tekoälyn avulla yhä enemmän koetellaan rikollisissa tarkoituksissa.

Erityisen antoisia opetuksen näkökulmasta olivat ne esitykset, joissa huomio kohdistui suoraan opetuksen sisältöihin ja menetelmiin. Kehittyvät digitaaliset ratkaisut avaavat runsaasti mahdollisuuksia tarjota monipuolista materiaalia opiskelun tueksi. Vaikka matemaattisissa aineissa sisältö pysyykin käytännössä muuttumattomana, takaa esimerkiksi tekoälyn kehitys sen, että käytettävissä olevat työkalut ja menetelmät muuttuvat kenties ripeämmin kuin koskaan aiemmin.

Merellisiäkin piirteitä oli esityksissä vaikkapa siinä muodossa, että saatiin asiantunteva johdanto taivaankappaleiden havainnointiin perustuvaan navigointiin. Ammattilaisten on nämäkin menetelmät hallittava, jotta selvitään silloinkin, kun tekniset apuvälineet syystä tai toisesta lakkaavat toimimasta.

Simulaatio on työelämälähtöisen opetuksen kannalta tärkeä opetusmenetelmä. Xamkin Kotkan kampuksen tiloja esittelevällä kierroksella päästiin näkemään esimerkiksi täysmittainen laivan komentosiltasimulaattori, jolla merenkulkualan opiskelijat olivat paraikaa harjoittelemassa navigointia varsin todentuntuisessa ympäristössä. Yhtä vakuuttava oli myös oikean ambulanssin ympärille ja pohjalle rakennettu simulaattori, jossa ensihoitajat pääsevät hyvin todenmukaisessa ympäristössä harjoittamaan saamiaan oppeja.

Sosiaalinen ohjelma ja merellinen Kotka

Päivien suolana ovat kollegoiden väliset kohtaamiset. On kiinnostavaa tavata työtovereita eri puolilta maata ja keskustella yhteisistä, kaikkia kiinnostavista ajankohtaisista aiheista: opetuksen muutoksista, opiskelijoiden valmiuksista, digitaalisista välineistä ja siitä, millaisia ratkaisuja eri ammattikorkeakouluissa on löydetty usein niin kovin samankaltaisiin haasteisiin. Juuri tällaisissa keskusteluissa tapahtuman verkostoitumisluonne konkretisoituu, ja usein mukaan tarttuu yllättäviä ja innostavia ideoita.

Vierailut Varissaareen ja Merikeskus Vellamoon avarsivat kuvaa Kotkasta merikaupunkina. Ruotsinsalmessa Kotkan edustalla käytiin Kustaa III:n sodan aikana kaksi Ruotsin ja Venäjän saaristolaivastojen välistä meritaistelua vuosina 1789 ja 1790. Näistä jälkimmäistä pidetään Itämeren suurimpana meritaisteluna. Taistelujen seuraukset näkyivät pitkään koko alueen historiassa, ja ovat yhä näkyvissä meren pohjassa. Itämeren olosuhteet kun ovat poikkeuksellisen otolliset meriarkeologisesta näkökulmasta – esimerkiksi puuta hajottava laivamato ei viihdy Itämeren vähäsuolaisessa murtovedessä.

---

Kirjoittajat

Eero Holmlund, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu