Vastuullisuus ja kestävyys ovat aiheina kuumia perunoita, joiden ympärillä käy kova porina. Yleisillä keskustelupalstoilla avataan omia tuntemuksia, kuinka jo pelkkien ”vastuullisuus” ja ”kestävä kehitys” sanojen kuuleminen voi kiehauttaa yli. Vastuullisuus ja kestävyys kuitenkin koskettavat meitä jokaista. On tärkeää tunnistaa suurien toimenpiteiden lisäksi myös niitä pieniä tekoja, jotka ovat merkityksellisiä vastuullisuudelle ja kestävyydelle. Näiden tunnistaminen ei tosin aina ole helppoa.

Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hankkeessa halutaan olla hevosalan yrittäjien apuna tarjoamalla työkaluja vastuullisuuden ja kestävyyden kehittämiseksi. Ensimmäisen työkalun avulla aloitettiin alan yritysten vastuullisuuden nykytilanteen tunnistaminen. Kyseisen työkalun yrityspinnan konkreettiset ensiaskeleet otettiin keväällä 2025 hevosalan yrittäjille suunnatussa työpajassa, kun kokoonnuimme käsittelemään aihetta virtuaalisen pöydän äärelle.

Hevosala on murroksessa ja ympärillä on painetta, jossa vastuullisuuden merkitys korostuu. Alan sosiaalinen hyväksyttävyys puhututtaa. Hevosten hyvinvoinnin ja ympäristön huomiointi ovat keskeisiä teemoja, jotka vaikuttavat alan tulevaisuuteen. Ilmastonmuutoksen mukana tulevat haasteet ja mahdollisuudet vaativat kaikilta sopeutumista sekä toimenpiteitä muutosten hillitsemiseksi.

Ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu ovat ylemmän tason osa-alueita, jotka vaikuttavat alan kestävyyteen. Niiden alle listautuu kuitenkin hyvin konkreettisia asioita, jotka kuvaavat mitkä alalla ovat jo hyvin ja missä olisi kehittämisen varaa. Työpajan pohjustukseksi tehtiin kaksoisolennaisuusanalyysi hevosalan näkökulmasta. Analyysi auttaa tunnistamaan alan olennaisimpia ympäristöön ja ihmisiin vaikuttavia toimintoja, sekä millaisia taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia kestävyysaiheen ääreltä löytyy. Analyysin perusteella olennaisimmiksi vastuukysymyksiksi havaittiin vastuulliset hankinnat, kuten rehut ja kuivikkeet, lantahuolto ja ympäristöstä huolehtiminen, ihmisten ja eläinten terveys ja turvallisuus, hevosten hyvinvointi sekä työn kehittäminen ja yrityksen johtamistaidot.

Kun yritys on tunnistanut kehittämiskohteensa, on hyödyllistä tarkastella niitä arvoketjun kautta. Arvoketju kattaa kaikki vaiheet, jotka liittyvät tuotteen tai palvelun tuottamiseen ja toimittamiseen asiakkaille. Näin voidaan varmistaa, että koko toimintaketju on vastuullinen.

Kuva 1: Vastuullisuuden tunnistaminen hevosalan yrityksissä – työpajassa opittiin tarkastelemaan yrityksen vastuullisuutta arvoketjun kautta.

Yrittäjien välinen vuoropuhelu ja sparraus kehityksen tukena

Huhtikuisessa Vastuullisuuden tunnistaminen hevosalan yrityksissä – työpajassa yrittäjät pääsivät kartoittamaan oman yrityksensä vastuullisuuden tilannetta sekä sparraamaan toisiaan hyvistä käytänteistä ja kehittämisestä. Vastuullisuuden arviointityökalun kautta monelle tuli positiiviseksi yllätykseksi se, kuinka moni asia on jo hoidettu mallikkaasti. Alan kokema mainehaitta muun muassa negatiivisen uutisoinnin myötä asettaa jatkuvasti painoa toimijoiden hartioille. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja niiden esiin tuominen on tarpeellista taakan keventämiseksi.

Työpajassa keskusteltiin, kuinka muutosta toivotaan muun muassa vastuullisiin valintoihin, suosien kotimaisia rehuja sekä harmaan talouden kukistamiseen ja maineen parantamiseen. Haasteelliseksi koettiin yhteiskunnallinen vastuu. Joillakin alan ulkopuolisilla toimijoilla on oletus, että kaikki hevosihmiset eivät ole esimerkiksi maksukykyisiä. Tätä oletusta ei voi yleistää. Yhteiskunta-teeman vahvistaminen on keskeistä, jotta yritykset voivat olla yhteisöllisempiä omalla paikkakunnallaan ja tehdä enemmän yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Erilaisista rahoitus- ja investointitukimahdollisuuksista kaivataan neuvontaa kehittämistoimenpiteiden tueksi. Työpajassa jaettiin kannustusta kehittää asioita pikkuhiljaa eteenpäin. Yrittäjät valitsivat yhdestä kolmeen kehittämiskohdetta, joita he alkaisivat yrityksessään seuraavaksi edistämään, ja miettivät konkreettiset suunnitelmat näiden toteuttamiseksi.

Kehittämiskohteiden valinnoissa pohdittiin asiakaspalautteen keräämistä, strategista johtamista sekä tiedon hallintaa. Myös tekoälyn hyödyntäminen herätti keskustelua. Työpajassa jaettiin havainnollistavia esimerkkejä Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Kaustisen toimipisteeltä, millaisia kehittämiskohteita ja niihin liittyviä toimenpiteitä heidän talleillansa ja hevosympäristöissä on tehty ja tullaan edelleen tekemään. Myös tavoitteiden etenemistä seuraavien mittareiden tunnistaminen ja valitseminen on tärkeää. Mitä mittaat, voit kehittää!

Olenko minä vastuullinen hevosalan yrittäjä?

Jos oman yrityksen vastuullisuus mietityttää, auttaa Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hankkeessa luotu vastuullisuuden arviointityökalu hahmottamaan yrityksen vahvuudet ja heikkoudet. Kun tietää missä todellisuudessa mennään, on sen jälkeen helpompaa viestiä onnistumisista sekä pohtia tarpeellisia kehittämiskohteita. Kehittämiseen apua tarjoaa hankkeen hyviä käytänteitä koostava sivusto, joka rakentuu parhaillaan Hippolis Ry:n sivun alle. Sivusto pyritään julkaisemaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Hankkeen materiaaleista ja tapahtumista tiedotetaan aktiivisesti Facebookissa ja Instagramissa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Odotellessasi sivuston valmistumista voit pureutua vastuullisuusaiheeseen hankkeessa tuotettujen podcastien sekä webinaaritallenteen avulla. Podcastjaksoissa kuulet muun muassa, miten vastuullisuus näyttäytyy hevosalalla eri toimijoiden, kuten ratsastuskouluyrittäjän ja kengityssepän, näkökulmista. Saat jaksoista myös vinkkejä oman tallin vastuullisuuden kehittämiseksi.

Podcastjaksot voi kuunnella maksuttomasti Soundcloudissa: https://soundcloud.com/laariportaali/sets/vastuulliset-ja-kestaevaet

Onko vastuullisuus selvää kauraa hevosalalla? -webinaaritallenne YouTubessa: https://youtu.be/G6qK9WJTr-c?si=zL8Y5teElUl7gkR2

Katso Hippoliksen YouTube-kanavalta myös muut hankkeen tuottamat videot. Löydät niistä muun muassa erilaisia käytännönläheisiä hyviä käytänteitä omalla tallilla kokeiltavaksi.

Kirjoittajat:

TKI-asiantuntijat Krista Jauhiainen ja Kaisa Hyvönen, Savonia Ruokajärjestelmä