
Savonia-artikkeli: Metsädialogi osana metsäsuunnittelua
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Metsien hoito ja käyttö herättävät usein erilaisia näkemyksiä, sillä metsät voivat olla samanaikaisesti taloudellinen resurssi sekä ekologisesti ja sosiaalisesti merkittävä ympäristö. Metsäsuunnittelussa nämä näkökulmat pyritään sovittamaan yhteen metsänomistajan arvojen mukaisesti. Erityisesti kuntametsänomistajilla metsien taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten arvojen yhteensovittaminen edellyttää avointa keskustelua, kuuntelua ja yhteisen ymmärryksen rakentamista. Kunnan metsät palvelevat samanaikaisesti talouden, virkistyskäytön, luonnon monimuotoisuuden ja kuntalaisten hyvinvoinnin tavoitteita, minkä vuoksi vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa on tärkeää. Läpinäkyvä perustelu siitä, miten nämä näkökulmat huomioidaan metsäsuunnittelussa, tukee sekä luottamusta että kestävää metsien käyttöä. Siilinjärvellä järjestettiin metsädialogi 4.12.2025 osana Vastuullista metsäsuunnittelua kuntametsänomistajille hanketta. Dialogi oli osa Pohjois-Savon Ympäristödialogisarjaa. Keskustelun johtopäätöksiä tullaan hyödyntämään Siilinjärven kunnan metsäsuunnittelussa.
Mikä on dialogi?
Dialogi on kuuntelemista, jakamista ja yhteisen ymmärryksen rakentamista. Sen pohjalta voidaan tehdä parempia, kestävämpiä ja hyväksyttävämpiä päätöksiä metsien hoidosta ja käytöstä. Metsädialogissa keskusteltiin Erätauko-dialogi menetelmän avulla rakentavasti, tasavertaisesti ja toisia kuunnellen. Dialogissa kaikki näkökulmat ovat sallittuja. Parhaimmillaan dialogista syntyy uusia oivalluksia.

Siilinjärven metsädialogi
Metsädialogissa keskusteltiin Siilinjärven metsien merkityksestä kunnan taloudelle, luonnon monimuotoisuudelle ja virkistyskäytölle. Keskustelussa korostui Siilinjärven metsien arvokkaiden luontokohteiden runsaus. Keskustelijat pitivät tärkeinä taloutta, monimuotoisuuden vahvistamista sekä metsien merkitystä kuntalaisille. Keskustelussa nostettiin esiin myös tarve kasvattaa kunnan suojelualueiden määrää. Vastuullisen metsäsuunnittelun nähtiin perustuvan avoimeen tietoon, monipuoliseen arvokeskusteluun, haittojen minimoimiseen ja kykyyn varautua tulevaisuuden muutoksiin, kuten ilmastonmuutokseen.
Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta keskeisenä pidettiin, että kaikkien kuntalaisten tulee päästä helposti lähimetsään ja mahdollisista lähimetsän toimenpiteistä viestitään ennakoivasti ja avoimesti kuntalaisille. Oikeidenmukaisuuteen liitettiin myös metsien työllistävä vaikutus sekä eläinten hyvinvoinnin huomioiminen.
Metsillä on myös maisemallista ja kulttuurista merkitystä kuntalaisille. Metsillä on hyvinvointia lisäävä vaikutus ja lähimetsiin syntyy tunneside. Keskustelussa nostettiin esiin myös se, että maisemaa ei voi museoida vaan sen muuttuu luonnonkiertokulun mukaisesti.
Lopuksi dialogissa keskusteltiin siitä, millaisia Siilinjärven kunnan metsien toivoisi olevan tulevaisuudessa. Toiveissa nousi esille monimuotoiset ja monipuoliset metsät, joissa esiintyy runsaasti eri eläinlajeja sekä eri-ikäistä ja erilaista puustoa. Alueella toivottiin olevan sekä vanhaa metsää että nuoria taimikoita, jotta kokonaisuus muodostaa vaihtelevan ja monipuolisen kokonaisuuden.
Keskustelussa esille nousseet asiat huomioidaan kunnan vastuullisen metsäsuunnitelman laadinnassa, ottamalla huomioon talous, ympäristö ja virkistyskäyttö. Metsäsuunnittelussa turvataan taloudellinen tuotto, suojellaan arvokkaita elinympäristöjä ja huolehditaan virkistysmetsien viihtyisyydestä.
Siilinjärven metsädialogissa keskustelemassa olivat Teppo Hujala, Professori, Itä-Suomen yliopistosta, Heikki Konttinen, Kunnanvaltuutettu (Kesk.), Siilinjärven kunnalta, Matti Nousiainen, Ympäristönsuojelupäällikkö, Siilinjärven kunnalta, Ulla Santti, Kunnanvaltuutettu (Vihr.), Siilinjärven kunnalta, Katariina Syväys, Kunnanvaltuutettu (SDP), Siilinjärven kunnalta sekä Juha Tuononen, Metsänhoidon asiantuntija, Suomen metsäkeskukselta. Fasilitaattoreina toimivat Saara Karkulahti, Ilmastoasiantuntija Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta sekä Jyri Wuorisalo, EU:n ilmastolähettiläs Savonia ammattikorkeakoulusta.
Kirjoittajat:
Noora Niskanen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Minna Luoto, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Miika Kajanus, TKI-asiamies, Savonia-ammattikorkeakoulu