Mielenterveyden haasteet ovat yksi yhteiskuntamme merkittävimmistä kansanterveydellisistä haasteista. Kansallinen terveysindeksi osoittaa, että mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä koko väestössä, ja ne ovat merkittävä syy muun muassa työkyvyttömyyseläkkeisiin (THL 2024 b). Korkeakouluopiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia kuvaavan KOTT-tutkimuksen mukaan psyykkinen kuormitus on yleistä myös opiskelijoilla, mikä osoittaa tarpeen kohdennetulle tuelle (KOTT 2024). Mielenterveyden edistäminen on keskeinen osa terveydenhoitajan työtä ja väestön hyvinvoinnin tukemista. Terveyden edistämisessä korostuvat voimavaralähtöisyys, ennaltaehkäisy sekä yhteisöllisten menetelmien hyödyntäminen (Haarala P, 2022.) Terveyden edistäminen voidaan jakaa promotiiviseen ja preventiiviseen toimintaan: promotiivinen työ vahvistaa hyvinvointia ja voimavaroja, kun taas preventiivinen työ keskittyy riskitekijöiden tunnistamiseen ja ongelmien ehkäisyyn (Patja K, Absetz P, Rautava P, 2022.)

Mielen hyvinvointi kytkeytyy vahvasti elämänhallintaan, sekä on voimavara ja olennainen osa terveyttä. (THL 2025). Yksi olennainen hyvinvointia uhkaava ilmiö on rahapelaaminen. Tämä liittyy usein yksinäisyyteen, taloudellisiin vaikeuksiin, sekä masennusoireisiin. Rahapelihaitat voivat heikentää psyykkistä hyvinvointia merkittävästi, ja siksi riskitekijöiden tunnistaminen ja niistä viestiminen on tärkeää. (THL 2024 a).

Tämän kehittämistyön tavoitteena olikin vastata näihin haasteisiin lisäämällä opiskelijoiden tietoisuutta, vahvistamalla hyvinvointia tukevia valintoja sekä madaltamalla avun hakemisen kynnystä.

Kehittämistyön toteutus

Kehittämistyössä tuotettiin mielenhyvinvointiin ja rahapelaamiseen liittyvä sosiaalisen median kampanja Instagramissa sekä toiminnallinen pop up –piste Savonian Terveys- ja hyvinvointimessuilla. Mielenterveysviikon aikana Instagram julkaisuissa käsiteltiin mielenterveyden lisäksi arjen hyvinvointitekijöitä kuten unta ja sosiaalisia suhteita, sekä rahapelaamisen riskejä. Sisällöt edustivat pääasiassa promotiivista terveyden edistämistä, jolla vahvistettiin kohdeyleisön, eli opiskelijoiden tietoa kyseisistä teemoista. Suomalaisen mielen hyvinvoinnin mallin mukaan arjen pienet valinnat ja sosiaalinen tuki ovatkin keskeisiä mielenterveyttä suojaavia tekijöitä (MIELI ry 2024). Terveys ja hyvinvointimessuilla toteutimme vinkkipuun, jonka aiheena oli “kuinka pidän huolta tänään mielestäni”, sekä Kehu kaveria -seinä.

Pop up -piste perustui osallistaviin menetelmiin. Vinkkipuuhun osallistujat kirjasivat asioita, jotka tuottavat heille hyvää mieltä, ja kehuseinällä annettiin positiivista palautetta toisille. Lisäksi tietopisteellä havainnollistettiin konkreettisesti arjen valintojen vaikutuksia, kuten rahapelaamiseen käytetyn rahan kertymistä, sekä havainnollistettiin unen määrän eroja vuositasolla. Tämä kokonaisuus sisälsi sekä promotiivisia että preventiivisiä elementtejä. Nämä vahvistivat yhteisöllisyyttä, mutta toivat myös esiin hyvinvointiin liittyviä mahdollisia haasteita. Messupisteellä oli paikallisten toimijoiden yhteystietoja, joihin voi olla yhteydessä mielenterveys haasteiden kanssa. Yksinäisyys, opiskelu ja sen tuoma uupumus sekä opiskelu uudessa kaupungissa olivat aiheita, joista kohdeyleisön kanssa keskustelimme.

Kehittämistyö osoitti, että mielenterveyden edistäminen hyötyy monikanavaisesta ja osallistavasta lähestymistavasta. Sosiaalinen media mahdollistaa laajan tavoittavuuden, kun taas kasvokkaiset kohtaamiset tukevat vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Konkreettiset esimerkit ja osallistavat menetelmät tekevät hyvinvointiin liittyvistä teemoista helposti lähestyttäviä ja voivat tukea opiskelijoiden arjen valintoja. Vaikkakin terveys- ja hyvinvointimessut olivat yksittäinen tapahtuma, se lisäsi saadun palautteen mukaan monen hyvinvointia ja kannusti miettimään erilaisia mielen hyvinvointia tukevia tekoja. Tulevina ammattilaisina opimme, millaista tietoa on saatavilla sekä minkälainen palveluverkosto Kuopiossa toimii.

---

Kirjoittajat

Bettina Collin, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK, bettina.collin@edu.savonia.fi

Jasmin Maukonen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK, s2326189@edu.savonia.fi

Jonna Tuppurainen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK, jonna.tuppurainen@edu.savonia.fi

Julia Mark, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK, julia.mark@edu.savonia.fi

Pauliina Rissanen, lehtori, Savonia AMK, pauliina.rissanen@savonia.fi

---

Lähteet

Haarala, P. 2022. Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset. Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry. Viitattu 21.4.2026.

KOTT 2024. KOTT-tutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkoaineisto. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-/kott-tutkimuksen-tuloksia. Viitattu 21.4.2026.

MIELI Suomen Mielenterveys ry 2024. Mielenterveyden käsi kuvaa mielen hyvinvointiin vaikuttavia arjen valintoja. Verkkoaineisto. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/mielenterveyden-kasi-kuvaa-mielen-hyvinvointiin-vaikuttavia-arjen-valintoja/. Viitattu 27.4.2026.

Patja, K., Absetz, P. & Rautava, P. 2022. Terveyden edistäminen. Helsinki: Duodecim. Viitattu 21.4.2026.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024 a. Haitallinen rahapelaaminen. Verkkojulkaisu. https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/rahapelit/haitallinen-rahapelaaminen. Viitattu 27.4.2026.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024 b. Kansallinen terveysindeksi. Verkkojulkaisu. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-terveysindeksi. Viitattu 27.4.2026.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025. Positiivinen mielenterveys eli mielenhyvinvointi. Verkkojulkaisu. https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/positiivinen-mielenterveys-eli-mielen-hyvinvointi. Viitattu 28.4.2026.