Johdanto

”Pysähtyminen on vaikeaa silloin, kun sitä eniten tarvitaan, mutta vaikka se on vaikeaa se ei ole mahdotonta. Jos et voi pysäyttää, jarruta. Sinua tarvitaan vielä.” (Kivisalo 2021,37.)

Maailma, jossa elämme on muuttunut monella tavoin muutamien kuluneiden vuosikymmenien aikana. Arkemme sisältää suuren määrän käsiteltäviä asioita, kiirettä, aikatauluja ja kykyä sisäistää jatkuvasti uusia taitoja. Rauhoittumiselle ei ole riittävästi aikaa. (Willard 2013, 7.) Opetusalan työolobarometrin 2024 mukaan nykyisessä työelämässä kuormittaviksi koettiin muun muassa keskeytykset ja valtava määrä erilaista tietoa.

Kukoistavat, hyvinvoivat ja läsnäolevat opettajat tekevät tärkeää työtä opettaessaan ja kasvattaessaan lapsia ja nuoria. Opettajan voidessa hyvin on lapsillakin mahdollisuus kukoistaa. Tutkimuksissa on osoitettu, että opettajan tunnetilalla on merkitystä opetuksen laadulle (Buric &Frenzel 2023). Opettajan ja oppilaiden tunteiden todetaan liittyvän jopa enemmän toisiinsa, kuin opettajien tekemät pedagogiset ratkaisut (Becker, Goetz, Morger & Ranellucci 2014). Myös Maaret Kallio (2024, 32) kirjoittaa rauhan itsessä lisäävän toisten ihmisten erilaisten tunteiden hyväksymistä. (Kallio 2024, 100.)

Flookin, Goldbergin, Pingerin, Bonuksen ja Davidsonin (2013) mukaan opettajien omalla harjoittamisella todettiin olevan vaikutusta luokkien ilmapiiriin. Myös Avola & Pentikäinen (2020, 194) korostavat opettajan oman esimerkin tärkeyttä läsnäolotaitoja opettaessa. On vaikea opettaa, miten olla läsnä ja keskittyä, jos on itse kiireinen ja levoton. He näkevät läsnäolotaitojen harjoittelemisen olevan mielen hygieniaa. (Avola & Pentikäinen 2020, 193–194.) Myös Lahtinen (2021, 33) toteaa tutkimuksessaan, että harjoittelua tulisi suunnitella pitkäjänteisesti, jotta siitä saadaan todellisia hyötyjä. Lahtinenkin käytti vertauksena hampaiden pesua; säännöllinen harjoitteleminen kasvattaa ajan myötä eroja harjoittelemattomiin ihmisiin. (Lahtinen 2021, 33.)

Martikainen & Oikarinen kirjoittavat artikkelissaan (2021) varhaiskasvattajien psykososiaalisella työhyvinvoinnilla olevan merkitystä myös varhaiskasvatuksen laatuun. Varhaisen tuen näkökulmasta voitaisiinkin ajatella, että panostamalla opettajien hyvinvointiin ei tuki kohdistukaan vain yksilöihin vaan laajempiin joukkoihin. Tässä artikkelissa kirjoitan ajatuksia mindfulnessin hyvinvointivaikutuksista opettajan työssä. Varhaisen tuen asiantuntija- opiskelijana näen tärkeänä etsiä ja kehittää varhaisen tuen keinoja, joilla voidaan kannatella opettajien hyvinvointia sekä tukea opettajuuden ammattillista kasvua ja kehittymistä. Ajatuksena ei siis ole lisätä opettajan työlistalle uusia tehtäviä ja opeteltavia asioita, vaan tarjota opettajien hyvinvoinnin tueksi työkalu. Toivon, että artikkeliin tutustuessaan lukija uteliain ja avoimin mielin tutustuu läsnäolotaitojen harjoittelun maailmaan. Maailmassa, jossa ajautuu helposti kiireen vietäväksi, haluan itse pysähtyä ja pohtia tapoja voida hyvin ja kukoistaa. Mindfulness on antanut siihen merkittäviä työkaluja. Uskon, että oma hyvinvointini luo perustan sille, että voin olla läsnäoleva, turvallinen ja esiopetusryhmäni lapsia kannatteleva sekä kuunteleva opettaja.

”Pysähtyessäni ymmärrän, että sisimmissäni on rakkaus, rauha ja turva. Kun pysähdyn, niin ymmärrän sen.”

Opettajan työhyvinvointi ja sen haasteet

Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan työn vaatimusten sekä työntekijän fyysisten ja henkisten voimavarojen tasapainoa. Hyvinvoiva työntekijä kokee jaksavansa työssään omilla voimavaroillaan. Työhyvinvointia tarkastellaan usein ongelmakeskeisesti keskittyen korjaaviin toimenpiteihin. Yhtä tärkeää olisi kuitenkin edistää työhyvinvointia ennaltaehkäisevästi. (Halonen, Kauppi, Mäkelä, Sipponen & Laitinen 2014—2020.) Varhaisen tuen asiantuntija- opiskelijana näen varhaiseen tukeen panostamisen merkityksellisenä työhyvinvoinnista puhuttaessa.

Opettajan työ on muuttunut paljon viime vuosina niin koulussa kuin varhaiskasvatuksessakin. Työtä kuormittavat muun muassa työhön kohdistuvat odotukset, työn määrä, jatkuvat uudistukset, lasten moninaiset tuen tarpeet ja digitaalisuuden lisääntyminen. Opettajien oma huoli omasta jaksamisestaan ja työssäpärjäämisestä työelämän muuttuessa jatkuvasti aiempaa nopeatempoisemmaksi ja jatkuvassa muutoksessa olevaksi nousee esille opettajille 2024 tehdyssä työbarometrissa (OAJ 2024).

Jyväskylän yliopistossa (2020) tehdyn luokanopettajiin kohdistuvan työhyvinvoinnin mukaan kolmannes opettajista koki stressiä paljon tai melko paljon. Stressillä oli vaikutuksia sekä opettajiin, että oppilaisiin. (Lerkkanen, Pakarinen, Messala, Penttinen, Aulen & Jogi 2020.)

Varhaisen tuen näkökulmasta työhyvinvoinnin ennaltaehkäisevä kehittäminen mahdollistaa toimivampien ratkaisukeinojen tunnistamisen työelämän haasteisiin sekä taloudellisten kustannusten vähentämisen. Terveyteen ja työkykyyn vahvinta näyttöä myönteisesti vaikuttavista tekijöistä ovat esimerkiksi terveellisten elintapojen parantaminen, korvaavan työn malli, osasairauspäiväraha sekä eräät yksilöpsykoterapian muodot. Vahvinta näyttöä myönteisistä vaikutuksista todettiin olevan myös yksilökohtaisesta stressinhallinnasta, kuten mindfulnessista. (Manka & Manka 2023, 130–134.)

Opettajien työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on monia. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana, mutta edellytykset sille rakentuvat työpaikalla. (Yrttiaho & Posio 2021, 19, 26.)

Mindfulnessin teoreettinen perusta ja hyvinvointivaikutukset

Mindfulnessin juuret juontavat buddhalaisesta filosofiasta, mutta modernin mindfulnessin on kehittänyt Jon Kabat-Zinn. MBSR- eli Mindfulness Based Stress Reduction- menetelmän kehittänyt Kabat-Zinn on amerikkainen opettaja, tutkija ja lääkäri. MBSR-menetelmää on tutkittu jo 1970- luvun lopulta asti. Menetelmä pohjautuu kahdeksan viikon harjoitusohjelmaan, jonka tulokset ovat olleet vaikuttavia. (Kabat-Zinn 2020, 11—13.) Tietoisella, hyväksyvällä läsnäololla eli mindfulnessilla tarkoitetaan huomion suuntaamista tähän hetkeen, sen havainnointia ja hyväksymistä sellaisenaan (Mieli Ry 2025). Mindfulnessin taustalla ovat tärkeät arvot: Elämän kunnioitus, myötätunto ja rakkaus. MBSR-menetelmän keskeisiä harjoituksia ovat kolme eri perusharjoitusta: kehomeditaatio, istumameditaatio sekä mindfulness-jooga. (Heikari, 2025)

Mindfulness-harjoittelulla kehitetään metakognitiivisia taitoja eli kykyä olla tietoisia tietoisuudesta. Tekemällä harjoituksia opimme ymmärtämään, ettemme ole ajatuksemme, tunteemme emmekä kehomme. Ymmärrämme, että olemme se, joka tekee havaintoja. Kognitiivinen käyttäytymiskolmio liittyy vahvasti metakognitiivisiin taitoihin. Koginitiivinen käyttäytymiskolmio kuvaa ajatusten, tunteiden ja toiminnan välistä vuorovaikutusta. Voidaksemme muuttaa ajatuksiamme ja kokemuksiamme, on meidän oltava tietoisia niistä. (Heikari 2025.)

Mindfulness-harjoitusten myönteisistä vaikutuksista aikuisten terveyteen koskeva näyttö on lupaavaa ja lisääntynyt nopeasti. Saadun tutkimusnäytön perustella mindfulnessilla on useita aikuisen terveyttä tukevia vaikutuksia. (Raevuori 2016.) Mindfulness- harjoittelun avulla on mahdollista vaikuttaa positiivisesti aivojen hyvinvointiin (Heikari 2025). Säännöllisestä harjoittamisesta on havaittu olevan tukea fyysiselle terveydelle sekä vastustuskyvyn lisääntymiselle. (Mieli Ry 2025.) Tietoisuutemme laajentuessa myös kykymme säädellä omia tunteitamme paranee (Avola &Pentikäinen 2020, 189). Mindfulnessin hyödyt on nähtävissä tunteiden säätelyn lisäksi tarkkaavaisuuden vahvistumisessa (Lahtinen 2024, 97). Lisäksi tietoisuustaitojen harjoittelulla on ollut myönteisiä vaikutuksia muistin ja luovuuden lisääntymiseen sekä sosiaalisten taitojen ja itsetunnon kehittymiseen. Harjoitusten avulla myös lapset ja nuoret ovat saaneet apua keskittymiseen, rauhoittumiseen sekä oppimiseen (Mieli Ry 2025).

Mindfulness-pohjaisen intervention vaikutuksia opettajille tutkittiin De Carhalvon ym. (2021) tutkimuksessa, jossa pyrittiin selvittämään tietoisuustaitoihin perustuvan ohjelman vaikutuksia opettajien sosiaalis-emotionaalisen osaamisen, opettajien ja luokkahuoneen ilmapiirin sekä oppilaiden osaamistulosten välillä. Verrattuna kontorolliryhmään tutkimukseen osallistuvat opettajat raportoivat muun muassa tietoisuustaitojen sekä tunnesäätelyn parantuneen intervention myötä. Vaikutuksia havaittiin lisäksi hyvinvoinnin lisääntymisenä sekä uupumisoireiden vähentymisenä. Opettajien luokkakäyttäytymisen muutoksella oli myös positiivinen vaikutus oppilaiden sitoutumiseen. (De Carvalho ym. 2021.)

Rupprecht, Paulus & Walach (2017) tutkivat puolestaan MBSR-ohjelman vaikutuksia opettajan itsesäätelykykyyn ja opettamiseen. Interventio vaikutti myönteisesti opettajien stressiin, terveyteen, tunteiden säätelyyn sekä itsevarmuuteen. Tämän tutkimuksen tuloksia tarkastellessa on kuitenkin huomioitava tutkimuksen pieni otoskoko ja satunnaistamaton tutkimusasetelma, joiden vuoksi tutkimuksen yleistettävyys on rajoitettua. Rajoituksista huolimatta tietoisuustaitojen opettaminen yhdistettynä kotona tapahtuvaan harjoitteluun voi auttaa edistämään mm. opettajien hyvinvointia. Onkin tärkeä tutkia asiaa perusteellisemmin. (Rupprecht, Paulus & Walach 2017.)

Mindfulness vaikutuksista on tehty valtavasti tutkimuksia. Osaan ennen 2020-lukua edeltäneeseen tutkimuksen laatuun tulee tutkija Oskari Lahtisen mukaan (2024, 29) suhtautua hieman varovaisesti tutkimusten otoskoon pienuuden sekä kontorolliryhmien tai pitkittäisasetelmien puuttumisen vuoksi. Kuten muihinkin psykologian tutkimuksiin, myös mindfulness tutkimuksiinkin liittyy koskettavuuskriisi. Kuitenkin vaikka vanhempien tutkimusten tuloksiin on syytä suhtautua varauksella, on mindfulnessin tutkimimusta koostavissa meta analyyseissa nähtävissä sadoissa tutkimuksissa ja kymmenien tuhansien aikuisten otoksissa hyötyä mm ahdistuksen, stressin ja kivun lievenemiseen. Huomioitavaa on myös, että Mindfulness-based stress therapy (MBCT) on useissa maissa, myös Suomessa hoitosuosituksissa näyttöön perustuva psykiatrinen hoitomuoto masennnuksen hoidossa. (Lahtinen 2024, 28—29,97) Tang, Hölzel Posner (2015) esittävät, että tulevissa mindfulness-tutkimuksissa tulisi hyödyntää satunnaistettuja, aktiivisesti kontrolloituja pitkittäistutkimusasetelmia ja riittävän suuria otoskokoja, jotta aiempia havaintoja voidaan vahvistaa.

Läsnäoleva opettaja

Nykyisin koulussa ja varhaiskasvatuksessa opettajan rooli ei rajoitu pelkästään tiedon opettamiseen. Merkittäväksi nousee opettajan kyky olla aidosti läsnä.

On tärkeää, että opettaja löytää arkeensa tapoja kehittää sekä ylläpitää läsnäolotaitojaan. Tietoisen läsnäolon taitojen oppiminen tapahtuu kokemuksen kautta. Harjoituksien opettaminen lapsille on vaikeaa, ellei opettajalla ole omakohtaista kokemusta harjoituksista. (Lassander, Fagerlund, Markkanen & Volanen 2016, 250—252.) Läsnäolotaitojen harjoittelu helpottaa arjessa jaksamista ja lisää hyvinvointia. Harjoitusten myötä myös itsemyötätuntotoidot lisääntyvät sekä kokonaisvaltainen resilienssi vahvistuu. (Heikari 2025.)

” Between stimulus and response, there is a space. In that space lies our freedom and power to choose our response. In response lies our growth and freedom.” (Viktor Frankl)

Viisaiden valintojen tekemistä ajatellen on tärkeää, että ärsykkeen ja reaktion väliin jää tila, jossa teemme tietoisia valintoja toiminnan suhteen. Ärsykkeen ja reaktion välistä tilaa on mahdollista kasvattaa harjoittelemalla läsnäolotaitoja. (Heikari 2025.)

Hyväksyvän läsnäolon taitoja harjoitellessa on tärkeä ymmärtää, mitä tarkoitetaan harjoittamiseen keskeisesti kuuluvilla asenteilla. Kabat-Zinn (2020, 133—143) nostaa esille esille seitsemän tärkeää asennetta: arvostelemattomuus, kärsivällisyys, aloittelijan mieli, luottamus, ponnistelemattomuus, hyväksyminen ja hellittäminen. (Kabat-Zinn 2020, 133—143.) Opettajan harjoittellessa näitä asenteita avautuu mahdollisuus luoda vuorovaikutus- ja opetustilanteisiin aito ja hyväksyvä ilmapiiri, josa lapset tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi

Kohtaaminen vaatii aina pysähtymistä ja läsnäoloa (Kallio, 2017, 187). Kohtaaminen ja läsnäolo ovat erityisen tärkeitä lasten kanssa työskennellessä. Opettajan kyky olla aidosti läsnä vaikuttaa suoraan lasten kokemukseen nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta sekä emotionaalisesta turvallisuudesta. Kun on läsnä, voi aidosti kuulla ja nähdä. Kiireessä kohtaaminen ei ole mahdollista.

Arjessa läsnäolo näkyy erilaisia pieninä tekoina, kuten tervehtimisinä, kannustavina sanoina, kuuntelevina korvina. Hetkinä ja tekoina, jotka rakentavat lapselle kokemuksen, että hän on tärkeä. Varhaisen tuen näkökulmasta näissä hetkissä ehkäistään ongelmien kasaantumista ja vahvistetaan lapsen kokemusta siitä, että aikuinen on hänen puolellaan ja häntä varten.

Avola& Pentikäinen (2020, 46) käyttävät opettajasta ihanaa vertauskuvaa, jossa opettajan on aurinko, jonka valossa lapset voivat kukoistaa. Tässä vertauksessa korostetaan opettajan myönteisten tunteiden ja läsnäolon voimaa, joka vaikuttaa positiivisesti lapsen hyvinvointiin sekä kehitykseen. (Avola& Pentikäinen, 46.)

Läsnäolotaitojen harjoittelu tukee hyvinvointia kokonaisvaltaisesti edistäen kehon, mielen ja tunteiden tasapainoa. Harjoitusten tekemisen myötä arki työpaikalla ja kotona helpottuu ja tietoisuus tunteista lisääntyy. (Heikari 2025.) Läsnäolotaitojen harjoittelemisesta saadaan parhaat tulokset säännöllisellä, päivittäin tapahtuvalla harjoittelulla. (Avola& Pentikäinen 2020, 193—194.)

Voidakseen olla läsnä lapsille on opettajan voitava itse hyvin. Hyvinvoiva opettaja on edellytys positiivisen pedagogiikan toteuttamiselle koulun tai varhaiskasvatuksen arjessa. Lapset oppivat mallista ihmisyyttä. Kuunteleva, läsnäoleva ja toisia arvostavasti kohtaava opettaja näyttää tärkeää mallia lapsille. Tutkimustulokset osoittavat, että läsnäolotaidot ja myönteiset tunteet lisäävät hyvinvointiamme. Hyvinvointitaitojen opettelemisen matkalla ei tarvitse tulla valmiiksi päivässä, mutta matkaa kannattaa jatkaa sitkeästi töitä harjoittelun eteen tehden. (Avola& Pentikäinen 2020, 85—88.)

Pohdinta

Tietoinen läsnäolo ja tietoisuustaitojen harjoitteleminen ei poista opettajan työn vaativuutta, mutta se auttaa suhtautumaan siihen eritavoin. Tietoinen läsnäolo voi tukea sekä opettajia, että lapsia voimaan paremmin. (Lassander, Fagerlund, Markkanen & Volanen 2016, 243). Opettajan ollessa tietoisesti läsnä on oman kuormituksen sääteleminen mahdollista. Tähän hetkeen tietoisesti pysähtyminen auttaa mieltä olemaan kuormittumatta menneistä tapahtumista tai tulevista huolista. Opettajan tunnistaessa omat tunteensa ja tarpeensa, on hänen helpompi reagoida eri tilanteisiin tietoisia valintoja tehden. Tunnistaessaan esimerkiksi ärsyyntymisensä johtuvan riittämättömästä levosta opettaja voi säädellä omaa tunnetilaansa tarkoituksenmukaisten itsesäätelykeinojen, kuten hengitysharjoitusten avulla. Harjoitusten integroiminen päivän eri tilanteisiin tulee luontevaksi osaksi arkea ajan myötä. Varhaiskasvatuksen ja koulun arjessa harjoituksiin voi aina ottaa lapset mukaan. Näin hyöty moninkertaistuu useampia ihmisiä koskevaksi hyvinvointiteoksi. Varhaiskasvatuksen opettajana ihailenkin lasten viisautta liittyä esimerkiksi hengitysharjoituksiin mukaan mallia seuratessaan. Kuinka monta kertaa olen aloittanut tekemään jotakin lapsille tuttua harjoitusta levottomassa tilanteessa ja sen seurauksena joukkoon on liittynyt monta lasta. Nykyisin tämä menee jo toisinkinpäin. Eilen viimeksi ilahduin lasten aloittaessa perhoshengityksen tekemisen tuokion alussa. Minä liityin monen muun lapsen mukana harjoitukseen ja ihana rauha laskeutui tilaan. Tänään ryhmässämme vieraillut psykologi ihasteli ryhmän ilmapiiriä ja lasten sitoutumista hengitysharjoituksen tekemiseen. Luottakaamme siis lasten taitoihin ja viisauteen.

Lahtisen (2024, 32—33) mukaan mindfulnessin ensimmäisiä hyötyjä ovat rauhallisuuden ja mielen selkeyden tuntemukset. Pidemmän harjoittelun seurauksena mielentilassa tapahtuneet muutokset vakiintuvat pysyvämmiksi piirteiksi. Muutosten seurauksena ihminen saattaa hermostua harvemmin tai säilyttää toimintakykynsä arjen yllättävissä tilanteissa. (Lahtinen 2024, 32—33.) Opettajan arki on täynnä tilanteita, joissa muutoksiin tulee reagoida nopeasti. Myös nykypäivän aiempaa kiihkeätempoisemmassa ja paljon erilaista ärsyketulvaa sisältävässä maailmassa tarvitaan rauhoittumista ja läsnäoloa hyvinvoinnin sekä oppimisen varmistamiseksi (Avola & Pentikäinen 2020, 182). Opettajina meillä on vastuu ja mahdollisuus tukea lapsia heidän kasvaessaan tulevaisuuden aikuisiksi. Aikuisilla onkin Sajaniemen (2023,155) mukaan valta vaikuttaa lasten tulevaisuuteen ohjaamalla heitä kohti hyvinvointia tai kasvavaa huonovointisuutta. Itse valitsen tukea heidän kukoistustaan.

Maaret Kallion (202436—37) mukaan olisi tärkeää, että lapsille rakentuisi jo varhain positiivinen kuva itsestään ihmisenä. Varhaisen tuen asiantuntija-opiskelijana ajattelen panostuksen lasten hyvinvointiin jo ennaltaehkäisevästi rakentavan lapsille turvallisemman ja vankemman pohjan elämälle. Entäpä, jos opettajina mahdollistaisimme omalta osaltamme heille läsnäolotaitojen harjoittelemisen jo lapsina sen sijaan, että niiden harjoittelun aloittaa vasta aikuisena? Millainen olisikaan maailma, jossa läsnäoleva kohtaaminen ja toisten kunnioittava kuuleminen olisivat itsestäänselvyys. Kallion (2024, 37) mukaan mielenrauha on vahvasti sidoksissa toisiin ihmisiin ja heidän kanssaan koettuun yhteyteen. ”On tärkeää jo pienenä oppia hiljaisuuden hyvyydessä lepäämistä.” (Kallio 2024,37, 276.) Kaiken tämän mahdollistamisessa Avola & Pentikäinen (2020, 90—91) muistuttavat, että kasvattaaksemme hyvinvoivia lapsia on meidän huolehdittava ensin itsestämme. Hyvinvoivat opettajat kasvattavat hyvinvoivia lapsia.

Artikkelissa olen tutkinut voisiko varhaisen tuen menetelmänä mindfulness tukea opettajien hyvinvointia ja opettajuutta. Aiheeseen liittyvää tutkimusta on tehty paljon ja uusia tutkimuksia tehdään jatkuvasti. Toivon uusien tutkimusten tuovan vielä lisää tietoa mindfulnessin hyvinvointivaikutuksista. Ehkä sitä myötä yhä useampi opettaja rohkaistuisi ainakin kokeilemaan läsnäolotaitojen harjoittelemista sekä näiden tärkeiden taitojen opettamista lapsille. Tutkimustiedon lisäksi näen tärkeänä, että ihmiset näkevät konkreettisesti, miten harjoitusten tekeminen vaikuttaa niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Tätä työtä jatkan oman työni parissa.

Meditoinnin vaikutuksia tarkastellessa käytetyllä ajalla ja harjoittelun säännöllisyydellä on vaikutusta tuloksiin, kuten Lahtinenkin (2024, 97) toteaa verratessaan mindfulnessia juoksuun. Molemmista on mahdollista saada suuria hyötyjä, mutta niiden saavuttamiseen vaaditaan pitkäjänteistä harjoittelua. (Lahtinen 2024,97.) Tällä matkalla olen itse ehkä viiden kilometrin juoksukunnon kohdalla, mutta en malta odottaa maratonkuntoa. Lenkkarit jalkaan siis ja jatkamaan harjoittelua.

”Onnellisuus ei ole jotain valmiiksi tehtyä. Se seuraa omasta toiminnastasi.” Dalai Lama

---

Kirjoittaja

Miia Tikkanen-Eloranta, Sosionomi (YAMK) Varhaisen tuen asiantuntija-opiskelija Savonian ammattikorkeakoulussa, sosionomi (amk) sekä mm. lasten- ja nuorten tunnetaito-ohjaaja, rakentavan vuorovaikutuksen -ohjaaja, positive psychology coach, positive psychology mindfulness practioner-ohjaaja ja positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen opettaja

---

Lähteet

Avola, P.& Pentikäinen, V. 2020. Kukoistava kasvatus. Positiivisen ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. BEE happy publishing.

Buric, I. & Frenzel, A.C. 2023. Teacher emotions are linked with teaching quality: Cross-sectional and longitudinal evidence from two field studies. ScienceDirect. Learning and Instruction. Volume 88, December 2023, 101822. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0959475223000919

Becker, E. S., Goetz, T., Morger, V. & Ranellucci, J. 2014. The importance of teachers`emotions and instructional behavior for their students ´emotions- An experience sampling analysis. ScienceDirect. Teaching and Teacher Education. Volume 43, October 2014, Pages 15-26. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0742051X4000602. Viitattu 8.2.2026.

Bwalya, A. 2024. Onko mindfulness 2020-luvun kansalaistaito? Psykologi-lehti. Verkkojulkaisu. 5.12.2024. https://psykologilehti.fi/onko-mindfulness-2020-luvun-kansalaistaito/. Viitattu 10.2.2026.

De Carvalho, J., Oliveira, S., Roberto, M.S., Goncalves, C., Barbara, J.M., De Castro, A. F., Pereira, R., Franco, M., Cadima, J., Leal, T., Lemos, M:S. & Marques-Pinto, A. 2021. Effects of a Mindfulness-Based intervention for teachers: a study on teacher and student outcomes. Springer nature link. article published. 22 April 2021. Volume 12, pages 1719-1732, (2021). https://link.springer.com/article/10.1007/s12671-021-01635-3. Viitattu 11.2.2026.

Flook, L., Goldberg, S.B., Pinger, L., Bonus, K. & Davidson, R.J. 2013. Mindfulness for teachers: A pilot study to assess effects on stress, burnout and teaching efficacy. PMC: 2013 Dec 7. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC3855679/. Viitattu 8.2.2026.

Halonen, M., Kauppi, M., Mäkelä, L., Sipponen, J. & Laitinen, J. 2014-2020. Työhyvinvoinnin tiedolla johtaminen sote-alalla-opas. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyohyvinvoinnin-tiedolla-johtaminen-sote-alalla. Viitattu 9.2.2026.

Heikari, S. 2025. Hyvinvoinnin lähteellä MBSR- ohjelmaan perustuva 8 viikon verkkokurssi. Opetusmateriaali. Positive psychology mindfulness practioner-ohjaajakoulutus 2025-2026. Positive education Oy.

Heikari, S. 2025. Kognitiivinen käyttäytymiskolmio. Kuva 1. Hyvinvoinnin lähteellä MBSR-ohjelmaan perustuva 8 viikon verkkokurssi. Opetusmateriaali. Positive psychology mindfulness practioner-ohjaajakoulutus 2025-2026. Positive education Oy.

Kivisalo, H. 2021. Jonain päivänä ymmärrät. Hanna Kivisalo & Enostone kustannus.

Kallio, M. 2017. Inhimillisiä kohtaamisia. Wsoy.

Kallio, M. 2024. Mielenrauha. WSOY.

Lahtinen, O. 2021. Tita. The effects of mindfulness and self- compassion on the well-being of upper secondary education students. Turun yliopiston julkaisuja 2021. https://www.utupub.fi/bitsream/handle/10024/150862/AnnalesB529Lahtinen.pdf. Viitattu 9.2.2026.

Lahtinen, O. 2024. Onko mindfulnessista mihinkään? Basam Books.

Lassander, M., Fagerlund, Å., Markkanen, S.& Volanen, S-M. 2016. Tietoinen läsnäolo—voimavaroja ja hyvinvointia kouluun. Teoksessa Ahtola, A (toim.) Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Lerkkanen, M-K., Pakarinen, E., Messala, M., Penttinen, V., Aulen, A-M & Jogi, A-L. 2020. Opettajien työhyvinvointi ja sen yhteys pedagogisen työn laatuun. Feldt, T. (toim.) Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 358. Työsuojelurahasto. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/71977/978-951-39-8324-6.pdf. Viitattu 9.2.2026.

Manka, M-L & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. 3. uudistettu painos. Almatalent.

Martikainen, S-J & Oikarinen, T. ”Lapsista näkee, että me tehdään tämä hyvin”: Sosioemotionaalisen hyvinvoinnin toimintakulttuuri päiväkodissa. Journal of Early Childhood Education Research Volume 10, Issue 3, 2021, 147—181. https://journal.fi/jecer/article/view/114174/67373. Viitattu 8.2.2026.

Mieli Ry. 2025. Mitä ovat mindfulness-tietoisuustaidot? https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/mindfulness/. Viitattu 9.2.2026.

OAJ. 2024. Opetusalan työolobarometri. https://www.oaj.fi/ajankohtaista/julkaisut/2024/opetusalan-työbarometri. Viitattu 8.2.2026.

Sajaniemi, N. 2023. Ihminen voi hyvin joukossa. Teoksessa Uusitalo, L. (toim.) Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus.

Raevuori, A. 2016. Mindfulnessin terveysvaikutukset-mitä lääkärin olisi hyvä tietää. Lääketieteellinen Aikakauskirja Dudecim 201;132(20):1890-7. https://www.duodecimlehti.fi/duo13356. Viitattu 9.2.2026.

Rupprecht, S., Paulus, P. & Walach, H. 2017. Mind the Teachers! The Impact of Mindfulness Training on Self-Regulation and Classroom Performance in a Sample of German School. European Journal of Education Research. Volume 6 Issue 4 (October 2017). https://www.eu-jer.com/mind-the-teachers-the-impact-of-mindfulness-training-on-self-regulation-and-classroom-performance-in-a-sample-of-german-school-teachers Viitattu 11.2.2026.

Tang, Y-Y, Hölzel, B.K. &Posner, M.I. 2015. The neuroscience of mindfulness meditation. Nature rewiews neuroscience. Reneview Article. Published;18.March 2015. https://www.nature.com/articles/nrn3916. Viitattu 10.2.2026.

Willard, C. 2013. Lapsen ja nuoren mieli. Mindfulness-harjoituksia mielen kehittämiseen rauhoittamiseen ja tasapainoon. 1. Painos 2013/03. Parainen: Samsaraa Tasapaino-oppaat.

Yrttiaho, R. & Posio, S. 2021. Opettajan hyvinvointikirja. Positiivisen psykologian työkaluja työhyvinvoinnin tueksi. Jyväskylä: PS-kustannus.