Hollanti teki vaikutuksen jo ennen ensimmäisiä virallisia tapaamisia. Amsterdamissa teknologia ei ole vain taustalla, vaan osa itse kaupunkikokemusta: A’dam Lookoutissa HTC Vivellä toteutettu VR-vuoristorata vei läpi kaupungin näyttävien efektien, äänimaailman ja liikettä seuraavan simulaatiopenkin rytmittämänä. Heti tuli selväksi, että täällä digitaalisuus on luonteva osa arkea ja elämyksiä.

Matkani Hollantiin liittyi kahteen Savonian hankkeeseen: NEXT-VET ja InnoGS. Ensimmäinen pysähdys oli Amsterdamissa MBO College Zuidissa, joka on osa ROC van Amsterdamin laajaa ammatillisen koulutuksen verkostoa ja NEXT-VET hankkeen lead koordinaattori. ROC van Amsterdam tarjoaa yli 300 koulutusta useilla kampuksilla, ja MBO College Zuidissa opetusta järjestetään viidessä toimipisteessä.

Vierailun aikana pääsin kuulemaan MBO oppilaitosten toiminnasta kokonaisuudessaan sekä tutustumaan digitaalisiin ratkaisuihin, joita MBO:ssa pilotoidaan parhaillaan osana NEXT-VET:n opiskelijoiden fyysisen aktivoinnin teemoja. Pelillistettyjen kuntoutusmenetelmien kirjo oli vaikuttava. Testasin mm. NeX Playground -laitetta, jossa liike ja pelaaminen yhdistyvät kameraseurannan avulla koko kehoa aktivoivaksi kokemukseksi. Lisäksi kokeilin tasapainoharjoittelua lumilautailua simuloivalla tasapainolaudalla. Tällaisissa ratkaisuissa kiinnostavaa ei ole vain teknologia itse, vaan se, miten harjoittelu saadaan tuntumaan mielekkäältä, motivoivalta, toistettavalta sekä ennen kaikkea voidaan toteuttaa esteettömyyden ja saavutettavuuden näkökulmista.

Erityisen kiinnostava oli myös tutustuminen neurofeedback-ratkaisuihin. EEG-pohjainen mittaaminen ja reaaliaikainen palaute omasta vireystilasta, keskittymisestä tai kuormituksesta avaavat hyvinvointiin ja itseoppimiseen näkökulmia, joita Suomessa hyödynnetään vielä melko rajallisesti. Hollannissa itselleni jäi vaikutelma, että uusia teknologisia tai digitaalisiaratkaisuja ei jäädä pelkästään ihailemaan kehittäjien pöydille, vaan niitä viedään rohkeasti käytännön kokeiluihin.

Amsterdamin jälkeen matka jatkui junalla kohti etelää, noin kahden tunnin päähän Eindhoveniin. Amterdamin ruuhkainen keskusta vaihtui kuin lennosta rauhallisempaan kylämäisempään kaupunkiin. Eindhovenin NatLabissa järjestetty Games for Health Europe kokosi 30.–31.3.2026 yhteen terveysalan ammattilaisia, tutkijoita, pelinkehittäjiä ja teknologiaosaajia ympäri maailmaa. Tapahtuma oli järjestyksessään yhdestoista, ja sen taustalla toimii vuonna 2010 perustettu Games for Health Europe Foundation.

Jos jotakin tapahtumaa voi kutsua pelillistämisen Mekaksi, tämä oli hyvin lähellä sitä. Kahden päivän aikana sai kulkea suoranaisessa innovatiivisten ratkaisujen suihkussa. Ohjelmassa käsiteltiin muun muassa XR-ratkaisuja terveydenhuollossa, simulaatioympäristöjä terveysalan opetuksessa, mielenterveyttä tukevia pelillisiä ratkaisuja, tekoälyn käytännön sovelluksia sekä tekoälyn eettisiä ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä mm. terveysalalla. Ohjelmassa oli esimerkiksi XR in Health -kokonaisuus, Artificial Intelligence & Ethics -sessio sekä keynotet, joissa Lucien Engelen puhui osuvasti teemalla From Pilots to Plots: How to Get Going Instead of Trying ja Wouter Kroese käsitteli tekoälyn käytännön oppeja otsikolla The Lessons of 10 Years of AI in Practice. Tekoälyä, XR:ää ja pelillistämistä ei käsitelty pelkkänä hypenä tai loputtomana sivistyssanojen virtana. Päinvastoin. Vuoden 2026 konferenssin teemakin oli Beyond the Hype: mitä oikeasti kannattaa tehdä, mikä toimii käytännössä ja millä ehdoilla uusia ratkaisuja kannattaa ottaa käyttöön.

Sisällöllisesti itselleni jäivät erityisesti mieleen terveysalan koulutuksen kehittäminen simulaatioiden avulla, XR-teknologian soveltaminen fyysiseen ja psyykkiseen kuntoutukseen sekä keskustelut siitä, miten 3D-ympäristöt voivat tukea oppimista ja ammatillista kasvua. Verkostoituminen oli yhtä arvokasta kuin virallinen ohjelma. Samassa tilassa kohtasin pelinkehittäjiä, terveysalan asiantuntijoita ja tutkijoita, joilla oli yhteinen kiinnostus siihen, miten pelaamisen logiikkaa voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisesti hyvinvoinnin, kuntoutuksen ja oppimisen tukena tai yleisesti alueellisessa kehittämisessä.

Suomalaisväriäkin tapahtumassa nähtiin. Esimerkiksi Psyon Gamesin Niko Pyrhönen oli mukana oman työpajan kera. Hänen luentonsa sekä keskustelut hänen kanssaan avasivat kiinnostavia näkökulmia muun muassa ADHD-lasten ja -nuorten pelillistettyihin ratkaisuihin, erityisesti Psyon Gamesin julkaisemaa Full ADHD -peliä koskevien esimerkkien kautta.

Hollannin vierailusta jäi ennen kaikkea tunne siitä, että siellä eri alojen toimijat pyrkivät määrätietoisesti tuumasta toimeen. Kaikkea ei jäädä hiomaan loputtomiin laboratorio-olosuhteisiin, vaan ratkaisuja uskalletaan myös kokeilla, soveltaa ja kehittää käytön kautta. Se ei tarkoita tutkimusnäytön vähättelyä, vaan sitä, että kehittäminen ja käytäntö kulkevat rinnakkain.

Savonian näkökulmasta tällaiset vierailut ovat arvokkaita juuri siksi, että ne haastavat katsomaan myös omaa TKI-toimintaamme hieman rohkeammin sekä parhaimmassa tapauksessa laajentaa opetuksen ja TKI-toiminnan yhteistoimintaa. Pelillistetyt, digitaaliset ja teknologiset ratkaisut eivät kuulu vain erillisiin koulutuksiin tai konferensseihin, vaan niillä on myös looginen ja luonteva paikka käytännön kentällä : opetuksessa, SOTE-kentällä ja julkisten palveluiden sekä eri maakunta alueiden kehittämisessä. Nämä ratkaisut voivat parhaimmillaan monipuolistaa oppimista, tukea opiskelijoiden osaamisen rakentumista ja avata kokonaan uusia polkuja tulevaisuuden työelämään.

Hollannista ei siis tarttunut mukaan vain ideoita, vaan myös muistutus siitä, että tulevaisuus ei rakennu odottamalla. Välillä on mentävä innovaatioiden hypettämisen sijaan syvään päätyyn ja kokeiltava kantavatko innovaatioiden siivet käytännön kentällä. Itselleni herääkin kysymys : Jäämmekö Suomessa liian pitkäksi aikaa odottamaan tutkimusnäyttöä jostain teknologisesta menetelmästä sen sijaan, että etenisimme hallittujen kokeilujen kautta kohti toimivia ratkaisuja?

Lisää NEXT-VET hankkeesta voi lukea : https://www.savonia.fi/en/articles/next-vet-project-integrating-well-being-into-vocational-education-via-neurofeedback-and-exergaming/

Lisää InnoGS- hankkeesta voi lukea : https://www.interreg-npa.eu/projects/innogs/home/

---

Kirjoittajat

Sami Partanen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu