Nuori ihminen, jolla on kuulokkeet ja ruudullinen paita, osoittaa kameraan punaista, uudelleenkäytettävää kahvikuppia, jossa lukee #SavoniaAMK. Hän seisoo valoisassa, ikkunallisessa käytävässä.

Savonia-artikkeli: Miten kerrotaan työstä, joka muuttaa maailmaa askel kerrallaan?

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Kun aloimme Savoniassa koota kestävyysraporttia ja sen rinnalle visuaalista, viestinnällistä versiota, huomasin palaavani yhä uudelleen samaan kysymykseen: miten kerrotaan työstä, jonka vaikutukset näkyvät vasta ajan myötä? Raportointikielen ja taulukoiden rinnalle tarvitaan tekoja, lukuja ja tarinoita. Muuten tärkeä työ jää helposti liian kauas ihmisten arjesta.

Ajatus on minulle tärkeä myös henkilökohtaisesti. Olen taustaltani toimittaja ja nykyisessä työssäni Savonian viestintä- ja vaikuttavuusjohtajana uskon, että organisaation tärkein tehtävä ei ole puhua itsestään, vaan auttaa ymmärtämään, miksi sen työ on merkityksellistä. Haluan, että viestinnässä kuuluu ihminen, arki ja työn vaikutus.

Toimittajana opin nopeasti, että jos asiaa ei pysty selittämään tavalliselle ihmiselle, sitä ei todennäköisesti vielä ymmärrä itsekään. Sama pätee korkeakoulun vaikuttavuuteen. Meillä Savoniassa tehdään joka päivä työtä, jolla on merkitystä opiskelijoille, työelämälle, yrityksille ja koko alueelle. Juuri ne kaikkein merkityksellisimmät asiat ovat kuitenkin usein vaikeimpia sanoittaa selkeästi ja ymmärrettävästi.

Vastuullisuus on vaikea sana, ellei sitä tuo lähelle arkea

Jos vaikuttavuudesta on vaikea puhua, vastuullisuus on ehkä vielä vaikeampi sana. Se kuuluu nykyään lähes jokaisen organisaation sanastoon, mutta samalla sen merkitys voi jäädä yllättävän etäiseksi. Mitä vastuullisuus oikeastaan tarkoittaa korkeakoulussa? Onko se hiilijalanjälkeä, opiskelijoiden hyvinvointia, tutkimusta, työelämäyhteistyötä vai vastuullisia hankintoja? Todellisuudessa se on tätä kaikkea ja juuri siksi siitä on vaikea kertoa niin, että kokonaisuus avautuu myös niille, jotka eivät työskentele aiheen parissa päivittäin.

Hiljattain julkaisimme Savonian kestävyysraportin. Sen tehtävänä on koota yhteen tiedot, tavoitteet ja mittarit sekä tehdä vastuullisuustyöstä läpinäkyvää. Samalla raportti pakottaa konkretiaan: mitä olemme tehneet, missä olemme onnistuneet ja mitä meidän pitää vielä kehittää. Kun kerromme esimerkiksi hiilijalanjäljestä tai yhteistyökumppaneiden määrästä, puhumme mitattavista asioista emmekä vain hyvistä aikomuksista.

Silti ajattelen, ettei raportti yksin riitä. Jos haluamme tavoittaa myös ne, jotka eivät lue raportteja työkseen, tarvitsemme rinnalle toisenlaisen tavan kertoa samoista asioista. Siksi rakensimme virallisen raportin rinnalle myös visuaalisen ja viestinnällisen version, joka kutsuu lukemaan, katsomaan ja ennen kaikkea ymmärtämään.

Numero kertoo mittakaavan, tarina merkityksen

Toimittajataustani on opettanut, että numero harvoin riittää yksin. Se kertoo mittakaavan, mutta ihminen ymmärtää merkityksen vasta silloin, kun näkee, mitä numeron taakse kätkeytyy. Sama pätee vaikuttavuuteen. Jos haluamme osoittaa, että työllämme on merkitystä, tarvitsemme dataa, mutta emme voi jättää lukijaa yksin numeroiden kanssa.

Tarinat eivät pehmennä faktoja. Ne tekevät niistä ymmärrettäviä. Vaikutus näkyy opiskelijassa, joka löytää uuden suunnan, yrityksessä, joka kehittää toimintaansa, hankkeessa, josta syntyy ratkaisu todelliseen ongelmaan tai arjen valinnassa, joka tekee yhteisöstä kestävämmän. Siksi halusimme rakentaa kokonaisuuden, jossa luvut ja tarinat eivät kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan.

Raportti kokoaa tiedon, viestintä auttaa oivaltamaan

Virallinen kestävyysraportti tekee sen, mitä sen kuuluukin tehdä: kokoaa tiedot täsmällisesti, läpinäkyvästi ja vertailukelpoisesti.

Viestinnällinen ja visuaalinen versio puolestaan auttaa näkemään olennaisen nopeammin. Se näyttää, mihin Savonia on sitoutunut, millaisia tekoja tavoitteiden taakse kätkeytyy ja mitä luvut tarkoittavat käytännössä. Yhdessä raportti ja viestinnällinen kokonaisuus muodostavat kokonaisuuden, jossa tieto ja ymmärrys tukevat toisiaan.

Tämä liittyy suoraan myös Savonian strategiaan. Vuosien 2025–2028 strategiassa kansainvälisyys, kestävyys, vaikuttavuus ja kokonaisturvallisuus eivät ole irrallisia teemoja, vaan suunta, johon arjen valinnat, kehittäminen ja viestintä tähtäävät. Kun vastuullisuudesta kerrotaan ymmärrettävästi, myös strategia muuttuu näkyväksi arjen tekoina.

Rakenne syntyi VSME-mallista, sisältö Savonian arjesta

Raporttia rakentaessamme hyödynsimme eurooppalaista VSME-viitekehystä. Se on kehitetty helpottamaan vastuullisuusraportointia erityisesti organisaatioissa, jotka eivät kuulu laajan pakollisen raportoinnin piiriin. Meille VSME tarjosi ennen kaikkea selkeän rungon: se auttoi tunnistamaan olennaiset vastuullisuusteemat ja jäsentämään ne tavalla, joka on sekä vertailukelpoinen että käytännönläheinen.

Sisältö ei kuitenkaan syntynyt viitekehyksestä vaan Savonian omasta toiminnasta. Vastuullisuustyömme perustuu syksyllä 2024 tehtyyn olennaisuusanalyysiin. Sen pohjalta toiminnassamme korostuvat erityisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 4, 8 ja 9: laadukas koulutus, ihmisarvoinen työ ja talouskasvu sekä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri. Ne sopivat luontevasti ammattikorkeakoulun perustehtävään: koulutamme, tutkimme, kehitämme ja innovoimme.

Eurooppalaisessa keskustelussa VSME-mallia on kehitetty erityisesti siksi, että vastuullisuustietojen kysyntä kasvaa myös sellaisilla toimijoilla, jotka eivät kuulu pakollisen raportoinnin piiriin. Siksi koen, että sen hyödyntäminen oli meille luonteva valinta: se toi raportointiin rakennetta, mutta jätti tilaa kertoa juuri niistä asioista, jotka ovat Savonian toiminnassa olennaisia.

Entä se vaikein sana: vaikuttavuus?

Vaikuttavuus on minulle yksi viestinnän vaikeimmista mutta samalla kiinnostavimmista sanoista. Sitä on helppo käyttää juhlapuheissa, mutta paljon vaikeampi pukea sanoiksi ja todentaa uskottavasti. Usein vaikutus syntyy hiljaisesti ja vasta ajan myötä: kun opiskelija vie osaamisensa työelämään, kun hanke muuttaa yrityksen toimintatapaa tai kun tutkimustieto auttaa tekemään parempia päätöksiä. Siksi vaikuttavuudesta kertominen vaatii malttia, konkretiaa ja myös nöyryyttä.

Vaikuttavuutta voi tarkastella myös numeroiden kautta. Syksyllä 2026 Savoniassa aloittaa yli 1 700 uutta opiskelijaa ja hakijoita oli yhteensä 8 630. Tarjolla oli 48 koulutusta ja kaikkiaan työelämäläheiset koulutuksemme vetivät ennätysmäärän hakijoita. Nämä luvut kertovat siitä, että Savonian koulutuksille on kysyntää ja että opiskelijat etsivät osaamista, jolla on vahva yhteys työelämään ja tulevaisuuden tarpeisiin.

Vaikuttavuus näkyy myös siinä, miten kumppanimme arvioivat yhteistyötä kanssamme. Tuoreessa sidosryhmä- ja kumppanuuskyselyssä Savonian suositteluindeksi oli 48. Meidät nähtiin vahvasti alueellisena kehittäjänä, vastuullisena kumppanina ja organisaatioiden osaamisen rakentajana. Väittämä ”Savonia on keskeinen alueellinen toimija” sai arvosanan 4,6 asteikolla 1–5. Se on palautetta, jolla on meille ehkä enemmän merkitystä kuin yhdelläkään yksittäisellä tunnusluvulla.

Tällä menolla muutetaan maailmaa!

Kun vastuullisuudesta ja vaikuttavuudesta kerrotaan lukujen ja tarinoiden kautta, niistä tulee yhtä aikaa todennettavia ja inhimillisiä. Juuri sitä tavoittelen myös omassa työssäni. Haluan, että viestintä tekee näkyväksi sen työn, jota korkeakoulussa tehdään joka päivä opiskelijoiden, työelämän ja yhteiskunnan hyväksi.

Vaikutus ei synny yhdestä hankkeesta, raportista tai uutisesta. Se rakentuu vähitellen: opiskelijan oppimisessa, tutkimuksen tuloksissa, yritysyhteistyössä, kumppanuuksissa ja arjen pienissä päätöksissä. Siksi siitä kannattaa kertoa. Kun ihmiset ymmärtävät, mitä teemme ja miksi sillä on merkitystä, myös vastuullisuus ja vaikuttavuus muuttuvat sanoista teoiksi.

Haluan, että viestintämme tekee näkyväksi sen, miten korkeakouluna voimme yhdessä opiskelijoiden, henkilöstön ja kumppaneiden kanssa vaikuttaa ja muuttaa maailmaa – askel kerrallaan ja tällä menolla.


Kirjoittaja

Anne Heikkinen, viestintä- ja vaikuttavuusjohtaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.


Lähteet

EFRAG. Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs (VSME). https://www.efrag.org/en/projects/voluntary-reporting-standard-for-smes-vsme

European Commission. Commission presents voluntary sustainability reporting standard to ease burden on SMEs. https://finance.ec.europa.eu/news/commission-presents-voluntary-sustainability-reporting-standard-ease-burden-smes-2025-07-30_en

Sitra. Vastuullisuuden tulevaisuus – Miten vastuullisuus kohtaa kestävyyden ja vaikuttavuuden? https://www.sitra.fi/julkaisut/vastuullisuuden-tulevaisuus/

LUT-yliopisto. Neljä tapaa toteuttaa vastuullista viestintää. https://www.lut.fi/fi/artikkelit/nelja-tapaa-toteuttaa-vastuullista-viestintaa

Sitra / Katri Vataja. Vaikuttavuuden arvioinnin perusteet ja tulevaisuuden näkökulmat. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/vaikuttava-ja-tulevaisuussuuntautunut-hanketoiminta-katri-vataja-sitra.pdf

Savonia-ammattikorkeakoulu. Strategia 2025–2028. https://www.savonia.fi/tutustu-savoniaan/organisaatio-ja-johtaminen/strateginen-ohjaus-ja-johtaminen/

Savonia-ammattikorkeakoulu. Vastuullisuusohjelma 2025–2028. https://www.savonia.fi/tutustu-savoniaan/tietoa-savoniasta/vastuullisesti-vaikuttava-savonia/

Savonia-ammattikorkeakoulu. Vaikuttavuus- ja vastuullisuusmittarit 2025. https://www.savonia.fi/tutustu-savoniaan/tietoa-savoniasta/vastuullisesti-vaikuttava-savonia/

Savonia-ammattikorkeakoulu. Kestävyysraportti 2025. https://www.savonia.fi/kestavyysraportti/2025/