Miltä kuulostaisi, jos voisit nähdä rehupellon tilanteen lintuperspektiivistä ja ajoittaa sadonkorjuun tarkasti ilman arvailua?

Droonikuvaus tekee tämän mahdolliseksi. Teknologia, joka vielä muutama vuosi sitten oli lähinnä harrastajien käytössä, on nyt nousemassa tärkeäksi työkaluksi säilörehun tuotannossa. Nopeus, tarkkuus ja kustannustehokkuus tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon perinteisten menetelmien rinnalle – ja parhaimmillaan se voi parantaa rehun laatua ja tilan kannattavuutta merkittävästi.

Miksi droonikuvaus?

Säilörehun laatu on ratkaiseva tekijä nautakarjan ruokinnan onnistumisessa ja tilan taloudellisessa kannattavuudessa. Korjuuajankohdan tarkka määrittely vaikuttaa suoraan rehun ravintoarvoihin, mutta perinteiset menetelmät perustuvat usein silmämääräisiin arvioihin ja aikaa vieviin laboratoriotutkimuksiin. Droonikuvaus tarjoaa tähän modernin ratkaisun.

Kuvauksia voidaan toistaa kasvukauden aikana, jolloin saadaan ajallista tietoa kehityksestä. Kuvien avulla voidaan tunnistaa pellon sisäisiä vaihteluita, kuten eri kehitysvaiheessa olevia alueita, ojituksen toimivuutta, lannoituksen tasaisuutta ja jopa rikkakasvipesäkkeitä.

Käytännön kokemukset ja hyödyt

Säilörehun korjuuajan tarkentaminen -hankkeessa droonikuvausta testattiin käytännössä. Yhdellä pilottitilalla havaittiin kuvista talvituhoja ja kosteusongelmia, jotka olisivat jääneet huomaamatta perinteisin menetelmin. Näiden tietojen avulla korjuu voitiin suunnitella ennakoiden ongelmakohdat ja parantaa tulevia satokertoja.

Kuvauksen nopeus on merkittävä etu: esimerkiksi 5,5 hehtaarin lohkon kuvaus kestää noin 10–15 minuuttia, ja analysointi saman verran lisää. Kun data yhdistetään sääasemien tietoihin ja NIR-analyyseihin, korjuuajankohta voidaan määrittää entistä tarkemmin.

Kalusto ja kustannukset

Kuvaukseen soveltuvat droonit, joissa on RGB- tai multispektrikamera. RGB-kamera riittää yleiseen havainnointiin, kun taas multispektrikamera tarjoaa tarkempaa tietoa kasvuston fysiologisesta tilasta. Laitteiston hinta vaihtelee muutamasta sadasta eurosta useisiin tuhansiin, mutta investointi voi maksaa itsensä takaisin parantuneen rehun laadun ja satomäärän kautta.

On hyvä muistaa, että droonien lennätys on luvanvaraista. Lennättäjän tulee rekisteröityä ja suorittaa vaadittava verkkotentti sekä tarkistaa paikalliset lentorajoitukset.

Tulevaisuuden näkymät

Kokemusten perusteella droonikuvaus voi olla kannattava työkalu myös pienemmillä tiloilla. Aloittaminen ei vaadi erityistä teknologiaosaamista – yksinkertainen kalusto ja kokeiluhenkinen ote riittävät. Teknologian kehittyessä ja analyysityökalujen yleistyessä droonikuvauksen hyödyntäminen säilörehun tuotannossa tulee todennäköisesti yhä helpommaksi ja saavutettavammaksi.

Säilörehun korjuuajan tarkentaminen -hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja maaseuturahaston rahoittama hanke, joka toteutetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Maanmittauslaitoksen yhteistyönä.

---

Kirjoittaja: Jarkko Partanen, TKI-asiantuntija, Ruokajärjestelmän tutkimusala, Savonia-ammattikorkeakoulu

---