
Savonia-artikkeli: Näkyväksi tehty näkymätön työ: AMK-oppimisympäristöt opiskelijoiden valmistumisen mahdollistajana
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Oppimisympäristöjen vastaavat ympäri Suomen kokoontuivat kesäkuussa Joensuuhun Karelia-ammattikorkeakoulun Tarmo-oppimisympäristöön (8.–9.6.2026). Kahden päivän verkostotapaaminen yhdisti ajankohtaiset puheenvuorot, konkreettiset esimerkit ja monialaisen yhteiskehittämisen. Ennen kaikkea se antoi mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan työn ydintä vertaiskohtaamisen merkeissä.
Tapaaminen käynnistyi Karelia-ammattikorkeakoulun tervehdyksellä, jonka jälkeen sukellettiin suoraan Tarmo-oppimisympäristön arkeen. Maiju Juvonen ja Riikka Turunen avasivat Tarmon toimintaa, tiloja ja käytäntöjä. Esittely konkretisoi, miten oppimisympäristö yhdistää opiskelijoiden oppimisen, palvelutoiminnan ja työelämäyhteistyön yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Päivään sisältyi myös konkreettinen näkökulma hyvinvoinnin edistämiseen “Liike tekee hyvää” -jumpassa. Päivä jatkui verkostoitumisella ja keskustelulla Joensuun kauniisti virtaavan Pielisjoen varressa.

Toinen päivä syvensi keskustelua työpajatyöskentelyn kautta, jossa pureuduttiin koordinaattorityön sisältöön ja tulevaisuuden kehittämistarpeisiin. Lisäksi käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja sovittiin verkoston seuraavista askeleista. Tapaaminen päättyi vierailuun TestLab Mehtimäkeen, jossa nähtiin modernin ja monialaisen testausaseman toimintaa käytännössä.
Yksi tapaamisen oivaltavimmista hetkistä oli, kun osallistujat kuvasivat omaa työtään post-it-lapuille. Näistä rakentui nopea kuvaus työn rakenteesta oppimisympäristössä tehden näkyväksi työn monipuolisuuden. Arki koostuu ensisijaisesti opiskelijoiden ohjaamisesta, asiakastyöstä, viestinnästä ja toimintaympäristön kokonaisvaltaisesta johtamisesta, mutta myös tilojen ja välineiden hallinnasta, sopimuksista, laskutuksesta ja raportoinnista. Samalla työ on palveluiden suunnittelua ja kehittämistä, yhteistyökumppanuuksien rakentamista sekä opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista.

Kokonaisuus osoittaa, kuinka työ sijoittuu operatiivisen arjen ja strategisen kehittämisen ja johtamisen sekä ohjaamisen ja opettamisen välimaastoon. Työ vaatii jatkuvaa priorisointia, kokonaisuuden hahmottamista ja kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa.
Samalla tapaaminen nosti esiin laajemman kehittämistarpeen ammattikorkeakoulukentällä. Oppimisympäristöissä syntyy runsaasti tietoa, jonka hyödyntäminen edellyttää yhteisiä käytäntöjä. Keskusteluissa korostui tarve yhdenmukaisille tavoille kerätä ja käsitellä dataa, jotta sitä voidaan hyödyntää tutkimuksessa, kehittämisessä ja päätöksenteossa. Vaikka käytännöt vaihtelevat, työn ydin on sama: sujuvan arjen, oppimisen ja työelämäsidonnaisten harjoittelupaikkojen mahdollistaminen.
Oppimisympäristöjen työn laajuus ja verkottuminen työ harvoin näkyy ulospäin, mutta sen vaikutus näkyy kaikkialla. Juuri siksi verkostotapaamiset, työnkuvan sanoittaminen on tärkeää , koska se rakentaa ymmärrystä ja vie koko ammattikorkeakoulukenttää eteenpäin.

Kirjoittajat
Salla Lommi, Fysioterapeutti (YAMK), Palvelukoordinaattori Wellness Center, Projektipäällikkö NEXT-VET Neurofeedback and Exergaming Vocational Education, project manager, Sosiaali- ja terveys tutkintokoulutus, Terveysala tutkintokoulutus
Sanna Hukkanen, Fysioterapeutti (YAMK), Palvelukoordinaattori Wellness Center, Sosiaali- ja terveys tutkintokoulutus, Terveysala tutkintokoulutus
Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.