Ennaltaehkäisyä, varhaista tunnistamista, oikea-aikaista tuen piiriin ohjausta ja ihan arkista kohtaamista.

Suomen nuorisovaltuustojen liitto ja lukuisat nuorisovaltuustot Suomen eri alueilla ovat vaatineet vuodesta 2022 lähtien mielenterveystarkastusta nuorille. Kainuun hyvinvointialue vastasi maakunnallisen nuorisovaltuuston aloitteeseen kirjaamalla nuorten mielenterveystarkastuksen osaksi Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeen (2023-2025) nuorten mielenterveyden edistämisen työpakettia. Hankkeen aikana yhteiskehittämällä syntyi palkittu mielihetki toimintamalli. (Kestävän kasvun Kainuu II 2022, 8)

Mielihetki mahdollistetaan koulukohtaisesti koko ikäluokalle, esimerkiksi seitsemännen luokan oppilaille. Se on nuoren ja ammattilaisen välinen yksilöllinen kohtaaminen, jossa puheeksioton välineenä toimivat mielihetkikortit. Korttien avulla keskustellaan nuoren vahvuuksista, voimavaroista ja mielen hyvinvoinnista. Tämän ennaltaehkäisevän tukimuodon tavoitteena on lisätä tietoa mielen hyvinvoinnin osa-alueista, mahdollistaa mielenterveyden haasteiden varhainen tunnistaminen sekä mahdollistaa oikea-aikainen, sopivan tasoinen tuki. (Innokylä 2025; Kainuun hyvinvointialue, n.d.)

Mielenterveyden edistämisen tulisi painottua riskiryhmiin ja riskikäyttäytymiseen puuttumisen sijaan mielenterveyden vahvistamiseen. Nuoren käsitys omasta psyykkisestä terveydestä on mielenterveyden rakentumisessa tärkeä tekijä. Ennalta ehkäisevä työ voi tukea nuorten mielenterveystaitoja, persoonallisuutta, identiteetin kehittymistä, tunnekokemusten jakamista ja kannustaa nuorta ajattelemaan ja toimimaan itse hyvinvointinsa, arvojensa ja valintojensa eteen. Mielenterveyttä edistävällä työllä voidaan vahvistaa nuoren omavoimaisuutta, kykyä selviytyä erilaisista haasteista ja ehkäistä ongelmien syntymistä. (Kinnunen 2011, 6)

Ennaltaehkäisevä ja tarpeisiin vastaava tuki perustuu vuorovaikutukseen

Lauri Lantela (2021) nostaa nuorten hyvinvointioppimista käsittelevässä väitöskirjassaan esiin kuinka viimeaikaisessa keskustelussa hyvinvoinnin tukemisen tavoite on korostunut koulujen kehittämiseen liittyen. Opiskeluhuollosta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Lain tarkoituksena on niin edistää opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja terveyttä, sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä kuin myös turvata varhainen tuki sitä tarvitseville. Nuoriso valtuustojen aloitteissa nuoret toivovat palveluja lähelle, heidän kasvuympäristöön, myös Lantelan tutkimuksessa nuoret ovat valinneet koulun useimmin paikkana, josta voisivat lähteä hakemaan tukea hyvinvointiinsa liittyvissä ongelmatilanteissa. Mielenterveyden edistämistyön tulee tapahtua niissä ympäristöissä, joissa nuoret viettävät aikaansa. Nuoret nostavat esiin, kuinka luottamukselliset ja hyvät suhteet aikuisiin loisivat hyvän pohjan tuen vastaanottamiselle ongelmien ilmetessä. Mielihetken tavoitteena on normalisoida mielenterveydestä puhumista, mielenhyvinvointiin liittyviä kehityksellisiä ilmiöitä, sekä madaltaa kynnystä tuen hakemiseen koulun aikuisilta. (Lantela 2021, 16, 45-46; Kinnunen 2011, 5; Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 2013)

Helposti ajatellaan, että mielenterveyttä tukevat ja ennaltaehkäisevät teot ovat jotain ammatillista erikoistumista vaativaa erityisosaamista. Mielihetki toimintamallia luodessa, haluttiin keskittyä siihen, kuinka mahdollisimman moni koulun moniammatillisesta ammattilaisten työyhteisöstä voisi osallista niiden toteuttamiseen. Lantelan mukaan nuorten näkökulmasta hyvinvointioppimisen edistäminen, ennaltaehkäisevä tuki, palveluiden oikea-aikaisuuden vahvistaminen ja palveluiden tehostaminen voivat tarkoittaa yksinkertaisesti luotettavia aikuisia, joilla on aikaa kohtaamisiin arjessa. Matalan kynnyksen vuorovaikutus nuorten ja ammattilaisten välillä on keskeistä, ennaltaehkäisevät ja tarpeisiin vastaavat palvelut perustuvat vuorovaikutukseen. Turvallisessa ilmapiirissä, puhumisen kautta nuori jäsentää itse omaa ajatteluaan ja elämäänsä. (Lantela 2021, 51; Kinnunen 2011, 104)

Nuoruus merkittävänä elämänvaiheena – mitkä tekijät kannattelevat sinun mielen hyvinvointia

Mielenterveyden edistämistyössä tulee aina kiinnittää huomiota nuoren olemassa olevaan mielenterveyteen ja pyrkiä vahvistamaan sitä. Ihmisen voimavarat ja omavoimaisuus löytyvät tältä alueelta. Mielenterveyden vahvistaminen voi kompensoida myös oireita. (Kinnunen 2011, 111)

Kinnunen korostaa väitöksessään, että ihmisen mielenterveys rakentuu osansa identiteetin ja persoonallisuuden kehitystä ja nuoruus on tässä merkittävä elämänvaihe, koska nuori etsii omaa identiteettiään ja persoonallisuus on muotoutumassa. Mielihetken tavoitteena on puheeksioton lisäksi myös varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuen tai hoidon piiriin ohjaaminen. Näin mielihetki toimintamalli vastaa omalta osaltaan yhteiskunnalliseen haasteeseen, kuinka saada nuoret hakemaan tukea ja apua mielenterveydenoireisiin ajoissa, kun muutokset ovat mahdollisia ja helpommin tuettavia. (Kinnunen 2011, 24, 96)

Mielihetki sai kiittävän vastaanoton ja onnistui taklaamaan ennakoidut riskit

Hankkeen toimenpiteet valmisteltiin yhteiskehittämisen menetelmällä. Yhteiskehittämisen työryhmiin kutsuttiin ammattilaisia Kainuun kunnista, niihin osallistui opetusalan, opiskelu- ja terveydenhuollon, nuorisotyön sekä järjestökentän ammattilaista. Tämän lisäksi kehittämistyöhön osallistettiin eri kuntien nuorisovaltuustoja. Kehitetty toimintamalli ja menetelmä pilotoitiin viidellä Kainuun yläkoululla lokakuun 2024 ja tammikuun 2025 välisenä aikana. Mielihetki kohdennettiin seitsemännen luokan oppilaille yläkouluun siirtymisen nivelvaiheen tukena.

Pilottia toteutti 17 eri alojen ammattilaista ja siihen osallistui 231 nuorta. Pilotin arviointi osoittaa, että mielihetki lunastaa paikkansa nuorten ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä ja työkaluna varhaiseen tunnistamiseen. 56,7% nuorista kokee, että mielihetki on tarpeellinen, 89,6% kertoo saaneensa tietoa mielen hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Mielihetki havahdutti pohtimaan omaa tilannetta: 57,6% kokee, että käsitys omista voimavaroista parani ja 45,9% huomasi jotain, mitä omassa toiminnassa olisi hyvä muuttaa. Omaan mielen hyvinvointiin liittyvää huolta koki 15,2% pilottiin osallistuneista nuorista ja heistä 85,7% koki saaneensa mielihetken avulla tietoa ja tukea huoleensa. Pilottia oli toteuttamassa monialaisesti eri ammattilaisia ja he saivat erinomaisen palautteen nuorten vastauksista, joissa 87,9% nuorista kertoi tulleensa kuulluksi mielihetkessä. (Innokylä 2025)

Toimintamallin riskeinä tunnistettiin jo ennestään kuormittuneen opiskeluhuollon ruuhkautuminen ja toisaalta se, että nuoret eivät ehkä halua osallistua ammattilaisten tarjoamaan mielihetkeen. Pilotin tuoma käytännön kokemus kuitenkin osoitti, että nuoret osallistuivat mielihetkeen mielellään. Osallistumisen kynnystä madalsi se, että jokainen nuori kutsuttiin osallistumaan tasavertaisesti, tämä tukee myös uudenlaisen kulttuurin syntymistä mielenterveydestä puhumiseen. Jatko-ohjautuminen opiskeluhuoltoon koski pilottiin osallistuneista nuorista vain 7,2%:ia. Huolenaiheista yleisimpinä esiin nousivat haasteet luokassa, haasteet kaverisuhteissa, sekä väsymys, koulustressi ja uniongelmat. (Innokylä 2025)

Mielihetki koettiin ammattilaisten keskuudessa hyvänä keinona tavoittaa myös vetäytyvät nuoret, joiden haasteita on usein vaikea tunnistaa. Usealta koululta kuraattorien kokemus oli, että mielihetken avulla tavoitettiin nuoria, joiden paha olo olisi muutoin jäänyt huomaamatta mahdollisesti pitkäksikin aikaa ja näille nuorille pystyttiin tarjoamaan tukea nopeasti. Mielihetkessä esiin tulleisiin negatiivisiin ryhmäilmiöihin pystyttiin myös tarjoamaan suunnitelmallisesti tukea esimerkiksi yhteistyössä koulunuorisotyön kanssa. Onnistuneen pilotin jälkeen mielihetki kirjattiin Kainuun alueellisen opiskeluhuollon suunnitelmaan ja käyttöönotettiin kaikissa Kainuun yläkouluissa lukuvuodesta 2025-2026 alkaen. (Innokylä 2025)

Kestävän kasvun Kainuu II oli osa valtakunnallista Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, johon kuului oma hankkeensa jokaisella hyvinvointialueella vuosina 2022-2025. Hankkeita rahoitti EU:n kertaluontoinen elpymisväline (Next Generation EU). STM määritteli valtionavustuksen käyttötarkoituksen sekä periaatteet ja käytännöt. THL tuki ja koordinoi hankkeiden toteutumista kansallisesti ja alueellisesti. (Kainuun hyvinvointialue 2025)

Lähteet:

Kinnunen, P. 2011. Nuoruudesta kohti aikuisuutta – varhaisaikuisen mielenterveys ja siihen yhteydessä olevat ennakoivat tekijät. Tampereen yliopisto. Luettu 7.6.2026: trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66830/978-951-44-8624-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lantela, L. 2021. Nuorten hyvinvointioppimisen tukeminen kompleksisessa toimintaympäristössä. Lapin yliopisto. Luettu 5.6.2026: lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/64798/Lantela_Lauri.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mielihetki toimintamalli, Kainuun hyvinvointialue . Innokylä. Luettu 7.6.2026: Mielenterveystarkastus nuorille, Kainuun hyvinvointialue , RRP, P4 I1 | Innokylä

Mielihetki. Kainuun hyvinvointialue 2025. Luettu 8.6.2026: Mielihetki | Kainuun hyvinvointialue

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 2013. Luettu 8.6.2026: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki | 1287/2013 | Lainsäädäntö | Finlex

Suomen kestävän kasvun ohjelma. Kestävän kasvun Kainuu II, hankesuunnitelma, 2022. Kainuun hyvinvointialue. Luettu 6.7.2026: Microsoft Word – Hankesuunnitelma_KKK II päivitetty 22.8.2025

---

Kirjoittaja

Niina Piirainen, päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen YAMK opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Kinnunen, P. 2011. Nuoruudesta kohti aikuisuutta – varhaisaikuisen mielenterveys ja siihen yhteydessä olevat ennakoivat tekijät. Tampereen yliopisto. Luettu 7.6.2026: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66830/978-951-44-8624-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lantela, L. 2021. Nuorten hyvinvointioppimisen tukeminen kompleksisessa toimintaympäristössä. Lapin yliopisto. Luettu 5.6.2026: https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/64798/Lantela_Lauri.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mielihetki toimintamalli, Kainuun hyvinvointialue . Innokylä. Luettu 7.6.2026: Mielenterveystarkastus nuorille, Kainuun hyvinvointialue , RRP, P4 I1 | Innokylä

Mielihetki. Kainuun hyvinvointialue 2025. Luettu 8.6.2026: Mielihetki | Kainuun hyvinvointialue

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 2013. Luettu 8.6.2026: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki | 1287/2013 | Lainsäädäntö | Finlex

Suomen kestävän kasvun ohjelma. Kestävän kasvun Kainuu II, hankesuunnitelma, 2022. Kainuun hyvinvointialue. Luettu 6.7.2026: Microsoft Word – Hankesuunnitelma_KKK II päivitetty 22.8.2025

---