Kevään aikana Savoniassa toteutettiin Oivallusparit-pilotti, jonka tavoitteena oli synnyttää oivalluksia yhdessä arjen työn keskellä. Pilotti rakentui kevyen varjostusmallin ympärille. Osallistujaparit tutustuivat toistensa työhön, havainnoivat arkea ja keskustelivat kokemuksistaan. Työskentelyn ytimessä oli yhdessä oivaltaminen aidoissa työtilanteissa sekä hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen.

Oivallusparit-pilotti tukee Savonian strategisia tavoitteita vahvistamalla monialaista yhteistyötä, jatkuvaa oppimista ja työyhteisöä, jossa osaamista jaetaan avoimesti yli rooli- ja yksikkörajojen. Samalla pilotti tekee henkilöstön osaamista näkyväksi ja auttaa hyödyntämään sitä entistä paremmin osana oppivaa ja uudistuvaa organisaatiota.

Pilotin ydinidea linkittyy vahvasti työssä oppimista käsittelevään tutkimukseen. Valtaosa oppimisesta tapahtuu työelämässä arjen työn ohessa ja erityisesti vuorovaikutuksessa kollegoiden kanssa. Kansainvälisissä tarkasteluissa jopa noin 70 % työssä oppimisesta tapahtuu epämuodollisesti esimerkiksi keskustellen ja yhdessä tehden. Vertaisoppiminen puolestaan vahvistaa yhteistyötä, osaamisen kehittymistä ja tiedon jakamista. Juuri näitä elementtejä Oivallusparit-pilotissa haluttiin vahvistaa.

Oivalluspareissa keskiöön nousi myös hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen. Hiljainen tieto on kokemuksen kautta syntynyttä osaamista, jota on usein vaikea sanoittaa. Siksi se on organisaatioille arvokasta, mutta samalla haastavaa siirtää ilman suoraa vuorovaikutusta.

Siksi varjostamiseen ja yhdessä havainnointiin perustuva toimintamalli toimii erityisen hyvin. Hiljainen tieto ei siirry dokumenteissa, vaan arjen tilanteissa seuraamalla, keskustelemalla ja yhdessä reflektoimalla.

Kokemuksia oivalluspareista

Pilotin aikana eri työnkuvien ja osaamisten kohtaamisesta syntyi monipuolisia kokemuksia ja uusia näkökulmia omaan työhön.

Anuliina Savolaisen (Monimuotopedagogiikan asiantuntija), Jari Niemelän (TKI-asiantuntija) ja Pentti Hiltusen (Lehtori) oivallusparissa työskentely konkretisoitui useina yhteisinä tapaamisina, joissa havainnoitiin toisten työtä ja reflektoitiin havaintoja yhdessä. Työskentely toi esiin sen, kuinka paljon Savoniassa on osaamista, joka ei välttämättä tule esiin arjen työssä tai päädy hyödynnettäväksi ilman tietoista kohtaamista. Oivalluspari koettiin toimivaksi tavaksi tehdä tätä osaamista näkyväksi.

Jyri Wuorisalon (TKI-asiantuntija) ja Marjo Hakulisen (rakennustuotannon lehtori) työskentely rakentui kolmen tapaamisen varaan. Prosessi vei arjen keskusteluista konkreettiseen osallistumiseen ilmastohankkeiden kokoontumisessa ja päättyi yhteiseen reflektioon. Työskentely avasi näkökulmia TKI-työn ja opetuksen eroihin sekä työn rytmiin – asioihin, jotka jäävät usein näkymättömiksi ilman tällaista yhteistä tarkastelua.

Meri Kitinpramin (tietoturva-asiantuntija) ja Tiina Mäkeläisen (hoitotyön lehtori ja työsuojeluvaltuutettu) oivallusparissa korostui asiantuntijatyön jatkuva kehittyminen. Parityöskentelyssä tarkasteltiin muun muassa arjen työn ja säädösten yhteensovittamista sekä työn imun ja kuormituksen tasapainoa. Työskentely on edelleen kesken, mikä kertoo mallin joustavuudesta ja mahdollisuudesta jatkaa oppimista pidemmällä aikavälillä.

Yhteinen havainto pareilta oli verkostoitumisen merkitys. Kun kollegoihin tutustutaan yli roolien ja yksikkörajojen, syntyy luottamusta ja ymmärrystä. Tämä madaltaa kynnystä jakaa osaamista ja luo pohjaa uusille avauksille. Tutkimusten mukaan juuri luottamus ja vuorovaikutus ovat keskeisiä edellytyksiä sille, että hiljaista tietoa todella jaetaan organisaatioissa.

Katse eteenpäin

Oivallusparit-pilotti osoitti, että oppiminen voi tapahtua luontevasti osana arkea. Kevytkin toimintamalli voi synnyttää merkittäviä oivalluksia ja tehdä näkyväksi organisaation tärkeintä pääomaa, eli ihmisten osaamista.

Samalla pilotti vahvistaa tutkimuksista tuttua havaintoa siitä, että oppiminen ei ole erillinen osa työtä, vaan se tapahtuu työn lomassa, erityisesti vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kun työyhteisössä luodaan tilaa kohtaamisille, syntyy myös tilaa oppimiselle, kehittämiselle ja uusille ideoille.

---

Kirjoittajat

Tiina Kuiri, Lehtori, Learning HUB suunnitelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jari Niemelä, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anuliina Savolaisen, Monimuotopedagogiikan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pentti Hiltunen, Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jyri Wuorisalo, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marjo Hakulisen, Rakennustuotannon lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Meri Kitinprami, Tietoturva-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Kucharska, W., & Bedford, D. (2024). The KLC cultures’ synergy power, trust, and tacit knowledge for organizational intelligence. Electronic Journal of Knowledge Management.

Lyly-Yrjänäinen, M., Selander, K., & Alasoini, T. (2023). Jatkuva oppiminen työorganisaatiossa: Mitkä keinot ovat tärkeitä ja miten oppiminen toteutuu? Työterveyslaitos.

Oranga, J. (2024). Tacit knowledge transfer and sharing: Characteristics and benefits of tacit and explicit knowledge.

Yıldız, T., Akan, B. B., Sığrı, Ü., & Dabić, M. (2025). Impact of knowledge-sharing culture on organizational creativity. Journal of Knowledge Management.