Suuri ihmisjoukko kävelee kiireisen sisätiloissa järjestettävän tapahtuman tai näyttelyhallin läpi, ja taustalla näkyy värikkäitä banderolleja ja kojuja. Tunnelma vaikuttaa vilkkaalta ja vilkkaalta.

Savonia-artikkeli: Opettajilla kova tiedonjano safkan jäljille – Educa-messuilla keskusteltiin maataloudesta ja ruokaketjusta

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Educa on Pohjoismaiden suurin opetus- ja kasvatusalan tapahtuma, joka kokoaa vuosittain Helsingin Messukeskukseen suuren joukon alan ammattilaisia, tutkijoita ja päättäjiä verkostoitumaan, oppimaan ja keskustelemaan koulutuksen ajankohtaisista teemoista. Maksuttoman tapahtuman järjestävät yhteistyössä Helsingin Messukeskus ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Tänä vuonna Educa kokosi yhteen 16 000 opetus- ja kasvatusalan ammattilaista sekä 319 alan yritystä ja toimijaa 23.-24. tammikuuta.

Vuoden 2026 pääteema ”Oikeus opettamisen ja oppimisen iloon” korostaa sekä opettajien että oppijoiden oikeutta hyvinvointia tukevaan, innostavaan ja merkitykselliseen koulutusympäristöön. Educassa keskeistä on kohtaaminen kollegoiden kanssa, uuden inspiraation hakeminen opetustyöhön sekä mahdollisuus olla mukana luomassa tulevaisuuden koulutusta.

Safkan jäljillä –hanke osallistui Educa-messuille tavoitteena kohdata peruskoulun opettajia ja opinto-ohjaajia sekä kartoittaa heidän tarpeitaan lisäkoulutukseen maatalouden ja ruokaketjun teemoista. Lisäksi esiteltiin kehitteillä olevia oppimateriaaleja ja mahdollisuus opintoretkille osallistumiseen. Osastolla pääsi tunnistamaan kotimaisia viljoja, ja tehtävä toimi avauksena monille hyville keskusteluille.

Ihmisiä vuorovaikutuksessa näyttelyosastolla, jossa on kyltti SAFKAN JÄLJILLÄ - Ruokaketju tutuksi nuorille. Esillä on julisteita ja monitori, ja kaksi henkilökunnan jäsentä keskustelee kävijöiden kanssa.
Maatalouden ja ruokaketjun teemat kiinnostivat opettajia Educa-messuilla Helsingissä. Kuva: Janina Sivonen

Kohtaamisia opettajien kanssa

Opettajien kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esiin, että ruokaketjuun liittyvät asiat kiinnostavat ja opettajilla on kova tiedonjano. Kouluissa kaivataan luotettavia ja ajantasaisia materiaaleja maataloudesta ja ruokaketjusta, sillä opettajat kokevat materiaalien oikeellisuuden arvioimisen hankalaksi. Esille nousi toive materiaaleista myös ruotsiksi ja englanniksi. Erityisesti keskusteluja käytiin monien kotitalouden opettajien kanssa.

Maatilat tunnistetaan hyvänä, moneen oppiaineeseen sopivana oppimisympäristönä. Muutamat koulut ovat päässeet toteuttamaan vierailuja itsenäisesti, mutta suurimmalla osalla mahdollisuutta ei ole ollut. Opetussuunnitelmaan kytketyt ja pedagogisesti mietityt maatilavierailujen sisällöt herättivät opettajissa kiinnostusta.

Tutkittua tietoa maataloudesta

Maatalouden ja ruokaketjun teemoja oli ilahduttavasti nähtävissä myös muilla osastoilla. Esillä oli hankkeita ja alan yhdistyksiä, ja opettajille oli saatavilla monipuolisesti materiaalia ruoantuotantoon ja ruokakasvatukseen liittyvistä aihepiireistä. Messujen ohjelma puolestaan tarjosi kosketuspintoja kestävään ruokajärjestelmään liittyvistä aiheista, kun puheenvuoroja kuultiin mm. kouluruokailun roolista osana lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista sekä kestävän tulevaisuuden rakentamisesta, jossa ruokajärjestelmällä on keskeinen rooli.

Perjantaina Tieto-lavalla kuultiin paneelikeskustelu aiheesta “Tutkittu tieto opetuksessa ja oppimateriaaleissa”. Oppikirjailija Hannele Cantell kertoi puheenvuorossaan, että yksi eniten palautteita keräävä teema oppikirjoissa on maatalous, ja että erityisesti järjestöt antavat aktiivisesti palautetta lapsille ja nuorille jaettavan tiedon laadusta ja oikeellisuudesta. Aihe on ajankohtainen, sillä tällä hetkellä nuorten käsitys maataloudesta on hyvin perinteinen ja jopa vanhanaikainen. Mielikuvat kiteytyvät sanoihin lehmä, eläimet, traktori ja pelto. (Ala-Siurua 2025.) Tätä mielikuvaa on tarpeen monipuolistaa, ja peruskoulun oppimateriaaleilla on siinä merkittävä rooli, sillä oppikirjat ovat Cantellin sanoin “monelle lapselle ja nuorelle ensimmäisiä tietokirjoja”.

Peruskoulun oppimateriaaleissa maatalous esitetään yhä pitkälti perinteisten maatilan elementtien kautta, ja kuvitus painottuu peltoihin, eläimiin ja traktoreihin. Moderneja tuotantotapoja, kuten automaatiota, sensoriteknologiaa ja dataohjattua viljelyä, käsitellään vähän. Tämä luo oppilaille kapean mielikuvan maataloudesta, vaikka ala on teknologisoitunut nopeasti ja muuttunut moderniksi ja innovatiiviseksi elinkeinoksi. Oppimateriaalien päivittäminen vastaamaan nykypäivän maatalouden kehitystä on tärkeää, jotta oppilaille välittyisi realistinen kuva alan käytännöistä, tulevaisuuden osaamistarpeista ja monipuolisista uramahdollisuuksista.

Kolme ihmistä istuu lavalla keskustelemassa. Heidän takanaan näytöllä näkyy kuva kahdesta ihmisestä, jotka käsittelevät heinää ladossa. Taustalla on vihreitä paneeleita ja yläpuolella teollisuusvalaistus.
Vuonna 2025 Taitajien Taitajaksi valittu Karoliina Koskinen (keskellä) kertoi lauantaina Osaava-lavan ohjelmanumerossa “Miten nuori valitsee ammatillisen urapolun?” omasta polustaan eläintenhoitajaksi. Ammattiopisto Liviassa suorittamissaan opinnoissa Koskinen suuntautui mm. lampaiden ja nautojen hoitoon. Kuva: Janina Sivonen

Oppimateriaalit kaipaavat päivitystä

Safkan jäljillä -hankkeen toteuttaman opettajien lisäkoulutustarpeita kartoittavan Webropol-kyselyn vastausten perusteella opettajat kokevat maatalouteen ja ruokaketjuun liittyvän opetuksen tärkeäksi, mutta omaa osaamistaan vaihtelevaksi eri teemoissa. Luonnon monimuotoisuus, maaperän merkitys ja tulevaisuuden ruoantuotanto arvioitiin heikommiksi osaamisalueiksi. Osin samoista aiheista kaivattiin myös lisäkoulutusta: tulevaisuuden ruoantuotanto (71 %), kestävä ruokavalio (65 %) ja kulttuurinen kestävyys (35 %) nousivat toivelistan kärkeen.

Vastausten merkittävin viesti näkyy kuitenkin siinä, miten opettajat arvioivat nykyisten oppikirjojen tarjoaman tiedon tason. Vastaajat kokivat oppikirjojen tarjoavan ruoantuotannosta vain kohtuullisesti ajantasaista tietoa (keskiarvo 2,4) ja maataloudesta vielä tätäkin vähemmän (keskiarvo 1,9 asteikolla 1-5).

Tulokset tukevat hankkeen ajatusta siitä, että oppimateriaaleja tulee päivittää vastaamaan tätä päivää. Opettajat vaikuttavat myös motivoituneilta kehittämään omaa osaamistaan: 64 % toivoo webinaareja tai etäkoulutusta ja lähes kolmannes kertoo haluavansa käyttää avoimia verkkomateriaaleja, mutta ei vielä tiedä, mistä niitä löytää. Myös selkeää kiinnostusta maatilavierailuihin löytyy: 53 % haluaisi lähivierailulle ja 35 % on kiinnostunut sekä lähi- että virtuaalivierailuista. Tämä osoittaa, että opettajat kaipaavat konkreettisia, arkeen kytkeytyviä, helposti saatavilla olevia materiaaleja ja kokemuksellisia oppimisen muotoja.

Kokonaisuutena kysely vahvistaa, että maataloutta ja ruokaketjua koskeva oppimissisältö on monin paikoin vanhentunutta ja pirstaleista, ja että opettajat odottavat nykyaikaisia, selkeitä ja pedagogisesti valmiita kokonaisuuksia. Tähän tarpeeseen Safkan jäljillä ‑hanke vastaa tuomalla saataville ajantasaista tietoa, valmiita oppimistehtäviä sekä mahdollisuuksia tilavierailuihin. Nämä ovat konkreettisia tapoja vahvistaa opetuksen laatua ja lisätä oppimisen iloa ruoan reitin ymmärtämisen kautta.

Elämyksellistä ja innostavaa oppimista

Safkan jäljillä – Ruokaketju tutuksi nuorille ‑hanke tukee Educan teeman mukaista opettamisen ja oppimisen iloa tarjoamalla konkreettisia, elämyksellisiä ja arkeen kiinnittyviä oppimiskokemuksia. Hanke vahvistaa nuorten hyvinvointia ja osallisuutta tuomalla ruoantuotannon, lähiruoan ja kestävän ruokaketjun osaksi opetusta. Lisäksi hanke tuottaa opettajille helposti hyödynnettäviä materiaaleja ja toimintamalleja opetustyön tueksi. Hankkeen järjestämät maatilavierailut innostavat sekä oppilaita että opettajia, ja tukevat siten Educassa esiin nousevaa tavoitetta merkityksellisestä, innostavasta ja yhdessä rakennettavasta tulevaisuuden koulutuksesta.

Artikkeli on kirjoitettu osana Safkan jäljillä -hanketta, jota rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö Ruokaviraston kautta.

Artikkelin pääkuva: Anna Autio / Messukeskus 2026


Kirjoittajat

Janina Sivonen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu


Lähteet

Ala-Siurua, Maija 2025. Nuoret arvostavat maataloutta mutta ura sen parissa houkuttelee harvoja. Maaseudun tulevaisuus. Artikkeli. Saatavilla: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8fef5db6-28d5-4225-8460-3ec606fc394f


Sajkan jäljillä - Ruokaketju tutuksi nuorille Suomenkielinen teksti maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston logoilla.