Kouluterveydenhuollon tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tarjota heille yksilöllistä terveysneuvontaa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2026). Terveysneuvonnan vaikuttavuus lisääntyy, kun se huomioi lasten ja nuorten yksilölliset tarpeet ja antaa tilaa heidän omille ajatuksilleen ja kokemuksilleen (Golsäter ym. 2010, 29; Golsäter ym. 2011, 2577–2578).

Kehittämistyön tarkoituksena oli luoda 5.–6.-luokan oppilaille turvallinen ja oppilaslähtöinen tapa käsitellä elämäntaitoja anonyymien kysymysten avulla. Kysymysten aiheista esille nousivat erityisesti kaverisuhteet, yksinäisyys, rohkeus sekä murrosikään liittyvä pituuskasvu. Tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa oppitunti, joka vastaa oppilaiden omiin kysymyksiin, tukee heidän hyvinvointiaan ja tuottaa pohja vastaavien tuntien suunnitteluun jatkossa.

Psykososiaaliset teemat keskiössä

Oppilaiden esille nostamat aiheet olivat vahvasti psykososiaalisia. Oppilailla heräsi kysymyksiä, miksi esimerkiksi kaveri on ollut syrjivä tai miten saada lisää kavereita. Kaverisuhteiden merkitys korostuu murrosiän ikävaiheessa ja vertaissuhteiden sekä opettajan tuen on todettu vähentävän yksinäisyyden kokemusta (Zheng ym. 2022).

Rohkeudesta keskusteltaessa oppilaat pohtivat esimerkiksi, miten tulla rohkeammaksi ja lähestyä uusia kavereita. Tällaiset taidot liittyvät keskeisesti sosiaaliseen hyvinvointiin ja ovat tärkeä osa koulussa tapahtuvaa terveyden edistämistä.

Oppitunti osoitti, että vaikka oppilaiden kysymykset liittyivät myös osin fyysiseen kehitykseen, kuten pituuskasvuun, ne kytkeytyvät laajemmin oman kehittymisen pohtimiseen. Oppilaat tarkastelivat kasvua esimerkiksi siitä näkökulmasta, miten se etenee ja voiko siihen itse vaikuttaa. Murrosikään liittyvät muutokset ovatkin kokonaisvaltaisia ja sisältävät sekä fyysisiä että sosiaalisia ja emotionaalisia ulottuvuuksia (Mielenterveystalo n.d.)

Vuorovaikutus osana ohjaustilannetta

Oppitunnin vuorovaikutus rakentui oppilaiden anonyymien kysymysten ympärille, mikä tuki kehittämistyön tarkoitusta tarjota turvallinen ja oppilaslähtöinen tila elämäntaitojen kysymysten käsittelyyn. Ohjaustilanteessa korostui terveydenhoitajan kyky luoda avoin ja arvostava ilmapiiri, jossa oppilaat uskalsivat osallistua ja pohtia teemoja yhdessä.

Oppilaita aktivoitiin esittämällä heille jatkokysymyksiä, antamalla tilaa keskustelulle ja liittämällä yksittäiset kysymykset laajempiin ilmiöihin. Tämä vahvisti oppilaiden kokemusta siitä, että heidän ajatuksensa ovat tärkeitä ja että he voivat vaikuttaa tunnin kulkuun. Vuorovaikutteinen työskentely edisti asiakaslähtöistä terveysneuvontaa, jossa hoitajan valmistautuminen ja vuorovaikutusosaaminen ovat keskeisiä osa-alueita ohjauksen onnistumiselle (Mikkonen-Haavisto 2014).

Koulu tärkeänä terveyden edistämisen ympäristönä

Koulu on keskeinen ympäristö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa, koska se tavoittaa lähes kaikki ikäluokan lapset. Terveysneuvonta osana koulupäivää lisää oppilaiden motivaatiota henkilökohtaiseen terveystiedon sisäistämiseen. (Pulimeno ym. 2020.)

Tämä oppitunti havainnollisti, että oppilaat haluavat ja uskaltavat keskustella heitä mietityttävistä asioista, kun tilanne on turvallinen ja ohjaaja on helposti lähestyttävä. Samalla terveydenhoitaja voi saada arvokasta tietoa oppilaiden hyvinvoinnista ja heidän kokemiensa huolien ajankohtaisuudesta. Tällainen terveysneuvonta tukee kestävän kehityksen (Agenda2030) sosiaalista ulottuvuutta vahvistamalla lasten hyvinvointia, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.

---

Kirjoittajat

Venla Vänttilä, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Fatima Moursad, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Golsäter, M., Sidenvall, B.. Lingfors & H. Enskär K. 2011. Adolescents’ and school nurses’ perceptions of using a health and lifestyle tool in health dialogues. https://www.researchgate.net/publication/51488502_Adolescents’_and_school_nurses’_perceptions_of_using_a_health_and_lifestyle_tool_in_health_dialogues. Viitattu 13.5.2026.

Golsäter, M., Sidenvall, B.. Lingfors & H. Enskär K. 2010. Pupils’ perspectives on preventive health dialogues. https://www.researchgate.net/publication/272443351_Pupils’_perspectives_on_preventive_health_dialogues. Viitattu 14.5.2026.

Kestävä kehitys n.d. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. Verkkojulkaisu. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030. Viitattu 18.5.2026.

Mielenterveystalo n.d. Tietopaketti murrosiästä. Verkkojulkaisu. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/mielen-hyvinvointi/tietopaketti-murrosiasta. Viitattu 15.5.2026.

Mikkonen-Haavisto, T. 2014. Asiakaslähtöinen terveysneuvonta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa lasten ja nuorten näkökulmasta. Opinnäytetyö. Terveydenhoitajan koulutusohjelma. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404104140. Viitattu 14.5.2026.

Pulimeno, M., Piscitelli, P., Colazzo, S., Colao, A. & Miani, A. 2020. School as ideal setting to promote health and wellbeing among young people. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7723000/. Viitattu 21.5.2026.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2026. Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. https://stm.fi/kouluterveydenhoito. Viitattu 13.5.2026.

Zheng, Y., Panayiotou, M., Currie, D., Yang, K., Bagnall, C., Qualter, P. & Inchley, J. 2022. The Role of School Connectedness and Friend Contact in Adolescent Loneliness, and Implications for Physical Health. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11060972/. Viitattu 15.5.2026.