Kotoutuminen on yksilöllinen ja vuorovaikutteinen prosessi, jossa maahanmuuttanut omaksuu kielen lisäksi arkielämässä tarvittavia taitoja, tietoja ja toimintatapoja uudessa yhteiskunnassa. Kotoutumisen myötä ihminen löytää oman paikkansa uudella kotiseudullaan, tuntee kuuluvansa ympäröivään yhteisöön ja pystyy osallistumaan sen toimintaan. Tämä edellyttää sekä kielen oppimista että luottamuksen ja varmuuden rakentumista arjen eri tilanteisiin.

Loppuvuonna 2025 Kuopiossa toteutetussa Osallistu yhdessä -ryhmätoiminnassa tutustuttiin Kuopion alueen matalan kynnyksen palveluihin ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Monikulttuurinen ryhmä kokoontui loka–joulukuun välisenä aikana yhdeksän kertaa. Aktiiviset osallistujat tulivat kolmesta eri maanosasta, ja heidän kielitaitonsa ja koulutustaustansa vaihtelivat paljon. Heitä yhdistivät uteliaisuus uuteen kotikaupunkiin, halu oppia suomea käytännön tilanteissa ja tutustua uusiin ihmisiin.

Ryhmämuotoisen toiminnan taustalla oli ajatus siitä, että monelle uusi tilanne, esimerkiksi uimahallissa asiointi, kuntosalille meneminen, bussilla matkustaminen tai museossa käynti, voi tuntua jännittävältä yksin koettuna. Pelkona voi olla, ettei ymmärrä sääntöjä, loukkaa vahingossa muita tai herättää paheksuvia katseita. Kun ympärillä ei vielä ole ystäviä tai omaa tukiverkostoa, yksinkertaisiltakin tuntuvat asiat voivat muodostua esteiksi osallistumiselle ja oman elinpiirin laajenemiselle.

Vierailut ja käytännön kokeilut vahvistivat arjen taitoja

Ryhmä aloitti tapaamiset TyöNavigaattorissa, jossa tutustuttiin työllisyyspalveluihin sekä International House Kuopion tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tietoa sai kysyä rauhassa ja monelle oli tärkeää ymmärtää, ettei palveluihin tarvitse mennä ”valmiina”, vaan ne ovat olemassa juuri oman tilanteen tukemiseksi.

Yksi ryhmän pidetyimmistä kerroista oli vierailu Kuopion pääkirjastoon. Monelle kirjastokortin hankkiminen oli askel kohti itsenäistä toimijuutta. Laina-automaattien käyttö opeteltiin kädestä pitäen, ja osallistujat innostuivat etsimään kirjoja omalla äidinkielellä tai selkokielellä. Myös mahdollisuus lainata harrastusvälineitä tai lukea kirjaa lukukoira Valmalle saivat aikaan iloista hämmennystä ja varauksia lukutuokioihin.

Kuopion museossa pohdittiin muun muassa kaupungin historiaa ja palvelurakenteen kehittymistä. Luonnontieteellisellä osastolla keskusteltiin Kuopion lähimetsissä liikkumisesta ja mahdollisista vaarallisista kohtaamisista eläinten kanssa. Yhteisesti todettiin, että punkki on ”vaarallisin” todennäköisesti tavattava eläin.

Ryhmän retki Puijolle ja Ylä-Antikkalan laavulle toi kokemuksen suomalaisesta retkikulttuurista. Makkaranpaistossa opeteltiin käytännön taitoja ja keskusteltiin vastuullisesta luonnossa liikkumisesta ja jokaisenoikeuksista. Samalla syntyi luontevasti vertaistukea ja yhdessä tekemisen iloa.

Spontaanien kohtaamisten tärkeys

Vierailu Männistön asukastuvassa osoitti, miten tärkeää ovat kohtaamiset eri-ikäisten kuopiolaisten kanssa. Bingon pelaaminen yhdessä paikallisten eläkeläisten kanssa loi rennon ilmapiirin, jossa virisi keskustelua perheistä, harrastuksista ja Suomen vuodenajoista. Osallistujat yllättyivät siitä, kuinka avoimesti heidät otettiin mukaan ja miten helposti yhteistä juteltavaa löytyi.

Myös muilla vierailuilla spontaanisti tavatut kuopiolaiset tarjosivat arvokkaita arjen kohtaamisia. Puijolla vanhempi herrasmies pysähtyi kertomaan sauvakävelystä, esitteli harrastuksensa tekniikkaa ja kannusti osallistujia kokeilemaan lajia. Toinen luonnossa liikkuja esitteli sienisaalistaan ja kertoi, mitä syötäviä sieniä kannattaa kerätä ja miten ne voi tunnistaa. Pienet, mutta merkitykselliset kontaktit vahvistivat tunnetta siitä, että positiivinen vuorovaikutus onnistuu ilman sujuvaa suomen kielen taitoakin.

Osallisuuden vahvistuminen

Osallistujilta saatujen palautteiden perusteella heidän oli helpompi kohdata uusia tilanteita ja oppia erilaisia arjen taitoja yhdessä toisten kanssa. Ryhmäläiset tukivat ja kannustivat toisiaan, ja osana ryhmää omat epäilykset ja arkuudet kaikkosivat. Osallistujat kokivat saaneensa rohkeutta toimia itsenäisesti, kysyä apua ja tehdä uusia asioita tulevaisuudessakin. Tapaamisten ja vertaisuuden myötä syntyi myös uusia ystävyyssuhteita.

Osallistu yhdessä -toiminta toi näkyväksi sen, että kotoutuminen ei perustu vain kieleen ja työllistymiseen. Yhtä tärkeää on arjen taitojen hallinta, luottamus omaan selviytymiseen ja kokemus siitä, että on tasavertaisena tervetullut osaksi paikallista yhteisöä.

Osallistu yhdessä -ryhmä toteutettiin Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -hankkeessa (ESR+) yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa.

---

Kirjoittaja

Mirka Niskala, TKI-asiantuntija, Hyvinvointi-tutkimusala, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Työ-ja elinkeinoministeriö. Kotoutumisen sanasto: 2.laitos. 2025 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/c60de2f5-d895-4f84-9839-a99ffae4000f