Savonia-ammattikorkeakoulun DigiTaste-hankkeen alkukartoitus antaa kiinnostavan kuvan Pohjois-Savon alueen yritysten digitaalisesta nykytilasta, kehittämistarpeista ja tulevaisuuden odotuksista. Kartoitukseen vastasi 14 yritystä (helmi-maaliskuu 2026), joiden toimialat painottuvat ravintola- ja kahvilatoimintaan, majoitukseen, catering-palveluihin sekä elämys- ja ohjelmapalveluihin. Kartoitukset toteutettiin yrityskohtaisina haastatteluina.

DigiTaste -hanke toteutetaan ajalla 1.1.2026–31.12.2027 ja sitä rahoittavat mm. EAKR ja Pohjois-Savon Liitto. Alkukartoituksen tuloksia hyödynnetään hankkeen koulutusten, valmennusten ja yritysyhteistyön suunnittelussa.

Yritykset ovat jo monissa kanavissa – mutta kokonaisuuden hallinta kaipaa vahvistusta

Kartoituksen perusteella yrityksillä on jo vahva perusnäkyvyys verkossa. Kaikilla vastanneilla yrityksillä on verkkosivut ja Google Business Profile / Google Maps on käytössä 92 prosentilla vastaajista. Monikieliset verkkosivut löytyvät 69 prosentilta yrityksistä, verkkokauppa 46 prosentilta ja online-varaus omilla verkkosivuilla 38 prosentilta.

Sosiaalisen median kanavista Facebook ja Instagram ovat selvästi vahvimmat: molemmat ovat käytössä 92 prosentilla vastaajista. TikTok ja YouTube ovat käytössä 38 prosentilla sekä LinkedIn 31 prosentilla yrityksistä. Vaikka kanavia on käytössä runsaasti, yritysten oma arvio löydettävyydestä jää maltilliseksi. Kun yrityksiltä kysyttiin, kuinka hyvin ne löytyvät verkosta asiakkaan näkökulmasta, keskiarvoksi muodostui 3,1 asteikolla 1–5. Tämä kertoo siitä, että perusta on olemassa, mutta näkyvyyden kehittämisessä nähdään edelleen selkeästi parannettavaa.

Somea tehdään, mutta suunnitelmallisuus ei vielä kanna kaikkialla

Sosiaalista mediaa päivitetään monissa yrityksissä säännöllisesti. Vastaajista 15 prosenttia päivittää somea päivittäin ja 38 prosenttia viikoittain. Samalla 15 prosenttia ilmoitti, ettei somea päivitetä juuri lainkaan ja osalla tekeminen painottuu sesonkeihin.

Yksi keskeinen havainto on suunnitelmallisuuden puute. Vain 23 prosentilla vastaajista on aikataulutettu somesuunnitelma, kun taas 77 prosentilla sitä ei ole. Tämä näkyy selkeänä kehittämismahdollisuutena: yrityksillä on kanavat, mutta sisällöntuotannon rytmi, ennakointi ja tavoitteellinen tekeminen tarvitsevat tukea.

Digitaalinen myynti on monelle vielä kasvun paikka

Vaikka yrityksillä on käytössään monia digikanavia, ostaminen ja varaaminen tapahtuvat edelleen vahvasti perinteisten yhteydenottotapojen kautta. Asiakkaat ostavat tai varaavat palveluita erityisesti sähköpostilla ja puhelimitse: sähköposti mainittiin 92 prosentissa ja puhelin 85 prosentissa vastauksista. Yrityksen omat verkkosivut olivat ostamisen tai varaamisen kanavana 46 prosentilla ja online-varausalustat 38 prosentilla vastaajista.

Digitaalisen myynnin osuus vaihtelee yrityksissä paljon. Vastaajista 46 prosentilla digitaalisen myynnin osuus on alle 25 prosenttia, 31 prosentilla yli 50 prosenttia ja 15 prosentilla sitä ei ole lainkaan. Digitaalisen myynnin nykytilan keskiarvoksi yritykset arvioivat 2,7 asteikolla 1–5.

Yritysten vastauksissa digitaalisen myynnin kehittämistä rajoittavat erityisesti ajan puute, osaamisen puute, tuotteistaminen, järjestelmien yhteensopivuus, verkkosivujen päivittämisen haasteet sekä käytännön tuen tarve. Useampi vastaus nosti esiin myös sen, että järjestelmien integraatiot, alustojen kustannukset ja myynnin hallinnointi koetaan haastaviksi.

Yritykset kaipaavat apua myyntikanaviin, tuotteistamiseen ja tarjouspyyntöjen käsittelyyn

Kartoituksessa kysyttiin myös, millaista apua yritykset tarvitsevat digitaalisen myynnin kehittämiseen. Eniten tarvetta nousi myynti- ja tilauskanavien sekä alustojen hyödyntämiseen, tarjouspyyntöjen ja tilausten sähköiseen käsittelyyn sekä tuotteistamiseen ja hinnoitteluun verkossa. Myös asiakasrekisterin hyödyntäminen myynnissä, löydettävyys sekä oman verkkokaupan tai varausjärjestelmän kehittäminen nousivat vastauksissa esiin.

Vastaukset kertovat siitä, että yritykset eivät kaipaa vain yleistä tietoa digitaalisuudesta, vaan hyvin käytännönläheistä tukea: miten myyntiä rakennetaan verkkoon, miten tilaukset ja tarjouspyynnöt saadaan sujuvammiksi ja miten eri kanavat saadaan palvelemaan yrityksen arkea.

Tekoäly kiinnostaa ja kokeiluhalukkuus on vahvaa

Tekoäly on jo mukana monen yrityksen arjessa. Vastaajista 31 prosenttia hyödyntää tekoälyä tällä hetkellä ja 46 prosenttia on kokeiluvaiheessa. Vain 23 prosenttia ei vielä hyödynnä tekoälyä. Tekoälyä käytetään erityisesti markkinointiin ja sisällöntuotantoon. Tekoälyä hyödyntäneistä vastaajista 80 prosenttia kertoi käyttäneensä sitä esimerkiksi someen, uutiskirjeisiin tai mainoksiin. Lisäksi tekoälyä on käytetty muun muassa ideointiin, ruokalistojen suunnitteluun, datan käsittelyyn, ohjelmistokehitykseen ja asiakaspalvelun kehittämiseen.

Osaamisen taso on kuitenkin vielä melko alhainen. Yritykset arvioivat tekoälyosaamisensa keskiarvoksi 2,4 asteikolla 1–5. Epävarmuutta herättävät esimerkiksi tekoälyn luotettavuus, lähteet, turvallisuus, tietosuoja, tekijänoikeudet, tekoälyn toimintaperiaatteet sekä se, milloin tekoälyn tuottamaa aineistoa on hyväksyttävää käyttää suoraan.

Samalla mahdollisuuksia nähdään paljon. Avoimissa vastauksissa tekoäly liitettiin esimerkiksi ideointiin, ajan säästämiseen, markkinointiin, someaktiivisuuteen, automatisointiin, työvuorosuunnitteluun, analyysien tekemiseen, automaattiseen tuotteistukseen, rutiinien automatisointiin ja sirpaletiedon kokoamiseen johtamisen tueksi.

Käytännön tekoälyosaamiselle on selkeä tilaus

Yritysten tarpeet tekoälyn hyödyntämisessä ovat hyvin konkreettisia. Eniten apua kaivataan tekoälyn käyttökohteiden tunnistamiseen omassa liiketoiminnassa, tekstisisältöjen tuottamiseen sekä rutiinitöiden nopeuttamiseen. Jokainen näistä nousi esiin 77 prosentilla vastaajista. Lisäksi yritykset tarvitsevat tukea tekoälyn perusteisiin, tietoturvaan ja tekijänoikeuksiin, promptaamiseen, asiakaspalvelun automatisointiin sekä käännöksiin ja kieliversioihin.

Tämä tukee vahvasti ajatusta siitä, että tekoälyä ei nähdä yrityksissä vain uutena teknologiana, vaan käytännön työkaluna, joka voi auttaa arjen kiireessä, asiakasviestinnässä, markkinoinnissa ja rutiinien sujuvoittamisessa.

Suurimmat aikasyöpöt löytyvät asiakaspalvelusta, varauksista ja tarjouksista

Kun yrityksiltä kysyttiin, mihin tehtäviin kuluu eniten aikaa, kärkeen nousivat asiakaspalvelu ja yhteydenotot sekä varausten ja tilausten käsittely. Asiakaspalvelu ja yhteydenotot mainittiin 85 prosentissa vastauksista ja varausten sekä tilausten käsittely 77 prosentissa vastauksista. Myös hinnoittelu ja tarjousten tekeminen nousi vahvasti esiin 54 prosentilla. Nämä vastaukset osoittavat, että digitaalisuuden ja tekoälyn kehittämiskohteet löytyvät suoraan yritysten arjen kuormittavimmista tehtävistä. Kyse ei ole irrallisesta teknologiakehittämisestä, vaan työn sujuvoittamisesta ja ajan vapauttamisesta tärkeimpiin tehtäviin.

Kokeiluhalukkuus on erittäin vahvaa: 92 prosenttia vastaajista on kiinnostunut kokeilemaan digitaalisia tai tekoälypohjaisia ratkaisuja arjen tehostamiseksi heti. Lisäksi 15 prosenttia kertoi olevansa kiinnostunut etenemään vaiheittain.

Osaamistarpeet painottuvat tekoälyyn, automaatioihin ja löydettävyyteen

Yritykset kokevat tarvitsevansa eniten käytännön osaamista tekoälytyökalujen käyttöön arjessa sekä automaatioihin ja ajansäästöön. Molemmat teemat nousivat esiin 69 prosentilla vastaajista. Lisäksi hakukonenäkyvyys ja karttapalvelut sekä verkkosivujen hakukone- ja tekoälyoptimointi mainittiin 62 prosentissa vastauksista. Sisällöntuotanto ja some nousivat esiin 54 prosentilla. Nykyisen osaamistason arvioissa sosiaalinen media sai korkeimman keskiarvon, 3,5. Sen sijaan tekoälyn hyödyntäminen sai keskiarvon 2,3 ja datan sekä analytiikan hyödyntäminen 2,6. Digitaalinen näkyvyys arvioitiin tasolle 2,8 ja digitaalinen myynti / verkkokauppa tasolle 2,9.

Tulokset piirtävät selkeän kehittämispolun: yritykset ovat jo ottaneet käyttöön digitaalisia kanavia, mutta seuraava askel on niiden tavoitteellinen hyödyntäminen, mittaaminen, automatisointi ja tekoälyn kytkeminen osaksi arjen tekemistä.

DigiTaste lähtee liikkeelle yritysten todellisista tarpeista

“Yritysten vastauksista välittyy vahva halu uudistua. Moni yritys on jo mukana useissa digikanavissa ja kokeilee tekoälyä, mutta seuraava askel on saada työkalut palvelemaan paremmin myyntiä, asiakaskokemusta ja arjen sujuvuutta. DigiTaste-hankkeen tehtävänä on auttaa yrityksiä ottamaan nämä askeleet käytännössä, pienin ja konkreettisin teoin”, sanoo projektipäällikkö Mia Hakulinen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

---

Kirjoittajat

Kirjoittaja: Mia Hakulinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, mia.hakulinen@savonia.fi

Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä.

---