Maaliskuussa 2025 järjestetty opintomatka Pohjois-Karjalaan kokosi yhteen pohjoissavolaisia ruoka-alan yrittäjiä alkutuotannosta ravintolatoimijoihin. Matkan tavoitteena oli tarjota inspiraatiota, käytännön esimerkkejä ja uusia näkökulmia tarinallistamiseen, vastuullisuuteen, tuotteistamiseen ja paikalliseen yhteistyöhön – sekä ennen kaikkea mahdollisuuden verkostoitumiseen.

Karelia à la carte – verkosto

Matkan oppaana toimi Johanna Rinnekari, ProAgria Itä-Suomen yritysasiantuntija ja Karelia à la carte -verkoston koordinaattori. Verkosto kokoaa yhteen noin 80 pohjois- ja eteläkarjalaista ruoka-alan yritystä – ravintoloita, matkailutoimijoita, leipomoita ja tuottajia – ja tarjoaa jäsenilleen tapahtumia, koulutuksia ja ennen kaikkea arvokkaita yhteistyökumppanuuksia. Verkosto on perustettu jo vuonna 1991. Yritykset tekevätkin alueella paljon yhteistyötä ja toteuttavat toiminnassaan seuraavia arvoja: Paikallisuus, karjalaisuus, vieraanvaraisuus, luonto.

Lietsu – kun kulttuuri kohtaa kestävyyden

Joensuulainen Huoneistohotelli Lietsu on esimerkki siitä, miten paikallinen kulttuuri ja vastuullisuus voivat nivoutua saumattomasti osaksi liiketoimintaa. Yrittäjät Maria Saastamoinen ja Helena Puhakka-Tarvainen ovat rakentaneet hotellin identiteetin karjalaisen kulttuurin ympärille – aina sisustuksesta aamiaispöytään. Vastuullisuus näkyy muun muassa kierrätyskalusteissa ja huoneiden varustelussa, joka kannustaa viipymään pidempään. Karjalainen tarina kulkee vierailijan mukana koko vierailun ajan. Lietsussa on aistittavissa miltä karjalaisuus maistuu, tuoksuu ja kuulostaa.

Lietsun menestys perustuu myös vahvaan oppilaitosyhteistyöhön: lähes parikymmentä opinnäytetyötä on tuottanut konkreettista hyötyä liiketoiminnan kehittämiseen. Aiheena on ollut mm. asiakastarpeet, ympäristöohjelma, markkinointi, saavutettavuus, työhyvinvointi ja riskien hallinta. Yrittäjät korostavat, että opiskelijat ja harjoittelijat ovat olleet korvaamaton voimavara – ja monelle heistä Lietsu on tarjonnut myös pysyvän työpaikan.

Yhteistyö on Lietsun toiminnan keskiössä. He ovat aktiivisesti mukana useissa verkostoissa, kuten Ruokamatkailuverkostossa, Sateenkaarimatkailuverkostossa ja Biosfääriverkostossa, mikä tukee monialaisia kumppanuuksia ja yhteiskehittämistä. Lietsussa arvostetaan kokemusten jakamista ja heidän toimintatapansa korostavat avointa viestintää ja yhteisöllisyyttä. Paikalliset suhteet ja yhteistyö nähdään keskeisenä menestystekijänä – aktiivinen osallistuminen alueen toimintaan sekä vahvat yhteydet paikallisyhteisöön tuovat merkittävää lisäarvoa. Kumppanuudet paikallisten yritysten ja organisaatioiden kanssa tukevat asiakasvirtojen kasvattamista ja edistävät toimintojen kustannustehokkuutta. Esimerkiksi tutut yhteistyökumppanit voivat tarjota nopeaa apua, kun kahvikone menee rikki kesken aamupalan. Lietsun tärkein neuvo onkin avoimuus ja yhdessä tekemisen mahdollisuuksien pohtiminen, sillä yhteistyö voi luoda kestävämpiä ja tehokkaampia toimintamalleja.

Hotellin tarjoama karjalainen aamiainen on suunniteltu huolella hyödyntäen paikallisesti tuotettuja raaka-aineita. Lähituottajien tuotteet ja nimet ovat kauniisti esillä. Yhteensä Lietsusta löytyy 58 paikalliselta yritykseltä ostettua palvelua tai tuotetta, joista toistakymmentä toimittaa tuotteensa ovelle asti. Ja itse asiassa toimittajalistakin on tehty opiskelijatyönä. Paikallisten raaka-aineiden kanssa ennakointi on tärkeää, sekä avoin keskustelu toimitustarpeista ja sopivista pakkauksista.

Soinilan tila – rohkeutta uudistua

Kun maidontuotanto päättyi, Markku ja Piia Soininen päättivät luoda jotain täysin uutta. Syntyi Soinilan Oy, joka valmistaa kuplajuomia, glögejä ja mehuja – jatkuvasti uusia makuja kehittäen. Yhteistyö cocktailbaarien ja muiden tuottajien kanssa on tuonut tuotteisiin uusia ulottuvuuksia.

Uuden äärellä on pitänyt lähteä rohkeasti mukaan ja kokeilla paljon uutta. Yrittäjyyden vapaus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden valita mitä tekee, mutta samalla se tuo mukanaan vastuun niiden toteuttamisesta. Kehittämisen vapaus on merkittävä etu, mutta menestys edellyttää jatkuvaa oppimista ja ammatillista kasvua. Laajat verkostot ja yhteisön tuki ovat olleet korvaamattomia.

Tilalta löytyy nykyään mehustamo, jonka raaka-aineet tulevat omasta tuotannosta ja lisäksi niitä ostetaan myös yksityisiltä tuottajilta. Mielenkiintoisin puristettava tähän mennessä on ollut öljyhampunsiemen. Mehustamon lisäksi tilalla on hunajalinkoomo, jossa lingotaan omat ja lähialueen pienien toimijoiden hunajat. Soinilassa on myös kynttiläpaja sekä tilapuoti, jossa järjestetään isojakin tapahtumia. Tilapuoti kutsuu aika ajoin myös muut tuottajat myymään omia tuotteitaan puotiin, sillä yhteistyöllä saadaan houkuteltua suuria kävijämääriä tilalle.

Soinilan tila on myös esimerkki siitä, miten monipuolinen tilatoiminta voi rakentaa vahvaa asiakaskokemusta: mehustamo, hunajalinkoomo, kynttiläpaja ja tilapuoti muodostavat yhdessä elämyksellisen kokonaisuuden. Säännölliset tapahtumat houkuttelevat kävijöitä vuoden ympäri. Tapahtumat on myös hyviä mahdollisuuksia pienemmille uusille tuottajille koeponnistaa omien tuotteiden myyntiä. Soinilalla onkin ollut merkittävä rooli monelle uudelle tuottajalle kannustaessa myös heitä kokeilemaan rohkeasti uutta.

VillaValkea – unelmista todeksi

Tohmajärvellä sijaitseva VillaValkea on syntynyt intohimosta yhdistää maatilamatkailu, ruokakulttuuri ja paikallisuus. VillaValkean tarina on saanut alkunsa Navettavalkeasta, joka on Tohmajärvellä toimiva luomu emolehmätila. Tilalla on n. satapäinen Hereford- ja Hf-risteytys karja. Emolehmätilan ympärille on kehitetty paikallisia ruoka-, ruokamatkailu-, ja saunatuotteita sekä, majoitus- ja kokouspalveluita ja tapahtumia, josta pikkuhiljaa syntyi kylkeen VillaValkean maatilamatkailu. Mari Kärki-Puustinen ja Urho Puustinen ovat rakentaneet tilasta paikan, jossa arki ja juhla kohtaavat.

Navettavalkean erikoisuutena on mm. kokoustila, josta vierailla on suora näkymä navettaan. Villavalkea on puolestaan osoitus siitä miten erityyppiset tilat voivat tukea toisiaan ja kuinka rohkeilla visioilla voidaan saavuttaa paljon. Marin mukaan: “on uskallettava unelmoida ja pystyttävä näkemään visio keskeneräisyyden keskellä. On tarvittu paljon työtä, intohimoista tekemistä sekä halua oppia uutta. Olen halunnut kunnioittaa paikan ja alueen historiaa. Kaiken työn ja touhun keskellä olen usein pysähtynyt ja kuunnellut mitä talo, sen seinät tai pihapiiri haluaa kertoa ja kuinka ne haluavat tulla nähdyksi.”

VillaValkeassa ruoka valmistetaan usein avotulella ja yhdessä tehden. Paikan henki syntyy historiasta, luonnosta ja yhteisöllisyydestä. Pääsimme maistelemaan Villa valkean menun, joka sisälsi oman tilan naudasta tehtyä miedon tulista lihapataa. Lisukkeena kauraa ja perunaa, maustetut uunijuurekset ja tietenkin talon omaa leipää. Kahvi porisi pannussa lämpöisen ja kodikkaan tuvan hellalla jälkiruuan kaveriksi ja tunnelma oli kuin omassa mummolassa.

Yhteenveto: mitä yrittäjä voi oppia?

Tarinallistaminen, paikallisuus, vastuullisuus ja yhteistyö eivät ole vain trendejä – ne ovat menestyvän liiketoiminnan kulmakiviä. Pohjois-Karjalassa näimme, miten rohkeus kokeilla, halu oppia ja verkostojen hyödyntäminen voivat synnyttää jotain ainutlaatuista ja kestävää.

Muista:

Hyödynnä oppilaitosyhteistyötä – se voi tuoda yllättävää lisäarvoa ja -resursseja.

Rakenna verkostoja – jaa kokemuksia ja opi muiden virheistä.

Uskalla kokeilla – pienikin idea voi kasvaa suureksi.

Kunnioita paikallisuutta ja tarinaa – se on kilpailuvaltti, jota ei voi kopioida.

Opintomatka toteutettiin yhteistyössä lähituotteilla makua lautaselle- ja Pellolta pöytään näkyväksi -hankkeiden kanssa:

Lähituotteilla makua lautaselle -hankkeessa tuetaan koko pohjoissavolaisen ruokaketjun verkostoitumista, uusia ruokainnovaatioita, tapahtumia, vetovoimaa ja saavutettavuutta. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta ja sitä toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon ammattiopisto, Palvelualan Opisto Kuopio ja Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria Itä-Suomi.

Pellolta pöytään näkyväksi -hankkeessa kytketään itäisen Suomen kestävä ruoantuotantotapa European Region of Gastronomy Saimaan yritys- ja tapahtumaketjuun ja osaksi ruokamatkailua. Hankkeen kohderyhmänä ovat maatilat ja maaseudun elintarvike-, matkailu- ja ravintola-alan yritykset Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan alueella.

Kirjoittajat:

TKI-asiantuntijat Hannaleena Uhlbäck-Ropponen Ja Tutta Rinkinen, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy