Vuoden 2026 rakentamislain muutokset tuovat elinkaaren ilmastovaikutukset ja rakenteisen tiedon osaksi rakennushanketta. Rakennuttajien, suunnittelijoiden ja toteuttajien on ohjattava vähähiilisyyttä ja tiedonhallintaa ajoissa, ei vain tuotettava uusia asiakirjoja.

Rakentamislaki tuli pääosin voimaan vuoden 2025 alussa. Tammikuussa 2026 käyttöön tulivat rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, hiilijalanjälkilaskenta ja tietomallimuotoista rakentamislupaa koskevat velvoitteet. (Ympäristöministeriö n.d.)

Ilmastoselvitys ei saa jäädä loppuvaiheen asiakirjaksi

Sääntelyn piiriin kuuluvissa uudisrakennuksissa ilmastoselvitys kuvaa rakennuksen ja rakennuspaikan ilmastovaikutuksia tuotteiden valmistuksesta elinkaaren loppuun. Hiilijalanjälki tarkoittaa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä, hiilikädenjälki mahdollisia ilmastohyötyjä, joita ei syntyisi ilman hanketta. (Ympäristöministeriö 2024; Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta 1027/2024.)

Ilmastoselvitys toimitetaan loppukatselmusvaiheessa (Ympäristöministeriö 2024), mutta arviointi kannattaa aloittaa hankesuunnittelussa. Valmistumisen jälkeen runkoon, materiaalimääriin ja energiaratkaisuihin on vaikea vaikuttaa.

Vähähiilisyyttä kannattaa ohjata yhdessä kustannusten ja aikataulun kanssa. Runkovaihtoehtoja voidaan vertailla hinnan, toteutettavuuden ja elinkaaren päästöjen perusteella. Näin laskenta tukee valintoja eikä vain selosta niitä jälkikäteen.

Raja-arvot muuttavat tavoitteet todennettaviksi

Hiilijalanjäljen raja-arvoasetus tuli voimaan 9.1.2026. Se koskee soveltamisalaan kuuluvia uudisrakennuksia, joiden lupahakemus tulee vireille tuolloin tai myöhemmin. (Valtioneuvoston asetus uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista 2/2026; Ympäristöministeriö 2026.)

Käyttötarkoituksen mukaiset raja-arvot kiristyvät vuoden 2029 alusta. Sääntely ei koske korjaus- ja muutostöitä, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä eikä laajentamista. (Ympäristöministeriö 2026.) Soveltamisala ja siirtymäsäännökset on tarkistettava hankekohtaisesti.

Lakisääteinen raja-arvo on vähimmäisvaatimus, jonka rinnalle rakennuttaja voi asettaa omia tavoitteita. Tuotevaihdosten päästövaikutukset on arvioitava myös toteutuksessa.

Rakennustuoteluettelo yhdistää suunnittelun ja toteutuksen

Rakennustuoteluettelo laaditaan lupaa haettaessa ja päivitetään keskeisten muutosten osalta hankkeen valmistuttua. Tuote- ja materiaalitiedot tukevat vähähiilisyyden arviointia. (Ympäristöministeriö 2024; Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta 1027/2024.)

Alussa on sovittava lähtötietojen kokoamisesta, hankintamuutosten kirjaamisesta ja toteumatietojen varmistamisesta. Osapuolten aineistojen pitää olla yhteensopivia. Materiaalivaihdos päivitetään sekä hankinnan tietoihin että päästölaskennan lähtötietoihin.

Digitaalinen lupatieto tarvitsee yhteiset käytännöt

Lupamenettelyn suunnitelmatiedot toimitetaan lain edellyttämällä tavalla tietomallimuodossa tai muussa koneluettavassa muodossa. (Rakentamislaki 751/2023, 61 §; Ympäristöministeriö n.d.) Tiedon on oltava järjestelmissä käsiteltävää, ei vain luettavaa.

Tietosisältö, toimitustapa ja vastuut määritellään ajoissa. Aineistovaatimukset kannattaa varmistaa rakennusvalvonnasta ennakkoneuvotteluissa, jotta tieto vastaa lupakäsittelyn tarpeita.

Käsittelyaikatakuu korostaa hakemuksen laatua

Rakentamislupahakemus käsitellään pääsääntöisesti kolmessa kuukaudessa. Suunnittelutehtävältään poikkeuksellisen ja erityisen vaativan hankkeen rakentamislupahakemus sekä puhtaan siirtymän sijoittamislupahakemus ratkaistaan kuudessa kuukaudessa. Määräaika alkaa, kun hakemus liitteineen mahdollistaa asian ratkaisemisen. (Rakentamislaki 751/2023, 68 a §; Ympäristöministeriö n.d.)

Aikataulua ei siis pidä perustaa pelkkään hakemuksen lähettämispäivään. Ennakkoneuvottelut ja yhteensovitetut liitteet ovat tärkeitä. Määräaika ei takaa myönteistä päätöstä.

Vähähiilisyys kuuluu hankkeen johtamiseen ja opetukseen

Ilmastovaikutuksia ja rakentamistietoa on johdettava koko hankkeen ajan. Alussa sovitaan tavoitteet, tiedonhallinnan vastuut ja toteutumisen tarkistuspisteet.

Rakennusalan opetuksessa vähähiilisyys kytketään kustannusohjaukseen, hankintoihin ja tuotannonsuunnitteluun. Saman ratkaisun tarkastelu kustannusten, aikataulun ja päästöjen kautta opettaa perusteltuja valintoja ja niiden järjestelmällistä toteuttamista.

---

Kirjoittajat

Antti Kolari, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Julkaisun luonnostelussa, jäsentelyssä, tekstin muokkauksessa, kieliasun viimeistelyssä ja lähdemerkintöjen muotoilussa on käytetty Microsoft Copilot -tekoälyavustajaa 29.10.2026. Käytetyn mallin versiotieto ei ole saatavilla.

Rakentamislaki 751/2023. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/751?language=fin. Viitattu 29.10.2026.

Valtioneuvoston asetus uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista 2/2026. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2026/2. Viitattu 29.10.2026.

Ympäristöministeriö 2024. Ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo luovat uusia edellytyksiä rakennuksen vähähiilisyyden arvioinnille. Tiedote 23.12.2024. https://ym.fi/-/ilmastoselvitys-ja-rakennustuoteluettelo-luovat-uusia-edellytyksia-rakennuksen-vahahiilisyyden-arvioinnille. Viitattu 29.10.2026.

Ympäristöministeriö 2026. Uusien rakennusten hiilijalanjäljelle määritetty raja-arvot. Tiedote 8.1.2026. https://ym.fi/-/uusien-rakennusten-hiilijalanjaljelle-maaritetty-raja-arvot-1. Viitattu 29.10.2026.

Ympäristöministeriö n.d. Rakentamislaki sujuvoittaa rakentamista ja edistää päästövähennyksiä ja kiertotaloutta. Verkkojulkaisu. https://ym.fi/rakentamislaki. Viitattu 29.10.2026.

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta 1027/2024. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2024/1027. Viitattu 29.10.2026.