Opintomatkan toisena päivän kohteena olivat Borgebyn peltopäivät. Ne olivat mielenkiintoinen yhdistelmä tekniikkaa ja kasveja. Esillä oli koeruutuja ja niin lajikkeita kuin esimerkiksi ravinteita. Koneita oli lähes kaikkeen pienistä roboteista todella suuriin ja urakointikalustoon sopiviin.

Borgebyn peltopäivät ovat Ruotsin johtava maataloustapahtuma, joka tarjoaa paljon kiinnostavaa katsottavaa ja kuunneltavaa. Peltopäivät on kuuluisa myös suuresta montustaan, jossa näkee kasvien juuristoa ja maaperää. Tänä vuonna alueella oli myös pienempi monttu rengaspaineiden vaikutuksen havainnollistamiseen. Peltopäivät olivat Kasvitaito 2.0- ja Kasvitieto –hankkeiden järjestämän matkan pääkohde.

Borgebyn peltopäivät

Malmössä vietetyn yön jälkeen matkaserue siirtyi matkan ehkä pääkohteeseen eli Borgebyn peltopäiville. Alueen keskisatotasot syysvehnä ovat noin 10  tonnia, rypsillä 5-6 tonnia ja ohralla 7-8 tonnia hehtaarilta.

Peltopäivillä oli paljon koeruutuja ja mukana oli hyvinkin monenlaisia kasveja viljakasveista hamppuun. Lajikkeita oli runsaasti esillä ja näistä oli lukuisia erilaisia kokeita mm. lannoituksen ja kasvinsuojeluaineiden osalta. Esimerkiksi hampun kohdalla oli pieniä koeruutuja, missä havainnollistettiin typen määrän vaikutusta kasvuun. Esillä oli myös kuituhampun korjuuseen soveltuvaa kalustoa ja kuituhampusta tehtyjä eristeitä ja kuivikkeita.

Alueella oli lukuisia työnäytöksiä niin suurilla ja moderneilla koneilla kuin vanhoilla veteraanikoneillakin. Veteraanikoneet olivat yhdenlainen vetonaula, joka veti kaikenikäistä väkeä.

Peltopäivillä oli myös kaksi erittäin mielenkiintoista monttua. Toinen montuista oli tehty kuvaamaan traktorin renkaan leveyden ja rengaspaineen vaikutusta maan tiivistymiseen. Pelto oli siltä kohdin mulloksella ja eri rengastuksella olevilla koneilla oli ajettu kyseisestä kohdasta, minkä jälkeen kaivinkoneella oli tehty noin metrin monttu poikittain ajouriin. Renkaiden uppoaminen maahan ja maan tiivistyminen oli erittäin selkeästi nähtävillä.

Toinen montuista oli tehty koeruutujen yhteyteen. Koeruuduissa oli erilaisia kasveja, joista osaa oli viljelty tavanomaisesti ja osaa kevyesti muokkaamalla. Kevyesti muokatuilla ruuduilla maan mururakenne oli parempi ja kasvien juuret syvemmällä. Eri kasvilajien väliset erot tulivat myös hyvin esille. Jotkin kasvit tekevät hyvin pinnalliset ja vähäiset juuret, kun taas toisten kasvien juuret voivat mennä hyvinkin syvälle ja muodostaa todella laajan verkoston. Perunalla juuristoa voi olla noin 1100 metriä neliömetrillä, kun taas esimerkiksi kauroilla juuristoa voi olla 10 000 – 15 000 metriä neliömetrille ja raiheinällä 50 000 metriä neliömetrille.

Myös matojen määrä nousee merkittävästi, kun aura on jätetty kuusen alle. Eräässä tutkimuksessa matojen määrä oli yli kolminkertainen pelloilla, joilla ei kynnetty. Samoin kankaan maatumistestissä kyntämättömällä alueella kangas maatui nopeammin. Suomessa kangastesti tunnetaan paremmin kalsaritestinä. Aina kun mahdollista, suomalainen valitsee kalsarit. Myös penetrometrin käytön hyötyjä esiteltiin.

Lähes kaikille uutena kasvina tuli vehnän sukuinen Kernza, joka kasvatti suuren ja syvälle menevän juuriston. Kernza ja vastaavat lajikkeet voivat olla tulevaisuudessa tärkeässä osassa erityisesti kevätkuivuuden välillä kurittaessa viljelyksiä.

Montulla esiteltiin myös brittitutkimuksen tuloksia maaperän kuuntelusta. Avohakatun metsän maaperä oli hiljainen, mutta hakkaamattoman metsän maaperästä kuului selvästi mm. matojen ja kuoriaisten ääniä. Ehkä jatkossa maaperän kasvukuntoa voi tarkastella kuuntelemalla.

Peltopäivillä oli esillä todella monenlaista tekniikka ja koneita. Vaikka kasvinviljely oli pääosassa, niin myös eläimiin liittyvää tekniikka oli paljon esillä mm. Lelyn, Gean ja DeLavalin osastoilla.

Koneita oli monessa koossa. Osa koneista oli todella suurille tiloille tarkoitettuja esimerkiksi kasvinsuojeluun ja perunannostoon. Lietevaunun 36 metrinen puomisto herätti myös huomiota monissa. Maan kasvukuntoon ja sen parantamiseen liittyviä koneita ja muokkaimia oli monenlaisia ja monessa kokoluokassa. Erilaisia jankkureita ja myyräauroja oli lukuisia erilaisia.

Vastaavasti esillä oli paljon myös erilaisia pieniä robotteja, joista osa oli puutarhaan, mutta osa soveltui myös pellolle esimerkiksi kasvinsuojeluun ja rikanpoistoon. Yksi esillä olleista oli FarmDroid, josta on kokemuksia jo Suomestakin.

Esillä oli myös suuria drooneja, joilla voidaan kuljettaa kymmenien kilojen hyötykuormaa. Nämä soveltuvat mm. kasvinsuojeluun, mutta myös esimerkiksi täydennyskylvöön. Ainakaan maa ei tiivisty ja mato tykkää.

Erilaisia luomulannoitteita oli esillä monenlaisia ja osassa näistä oli lisätty runsaasti kalsiumia.

Salaojituksessa rautapitoisen vesien alueella soran tilalla käytettiin sahanpurua, koska se ei tiivisty yhtä paljon kuin sora. Sahanpurun joukossa oli hiukan soraa mukana. Erilaisia salaojien asennukseen ja huuhteluun olevia laitteita oli esillä useita.

Koska olimme lähellä Tanskaa tuntuivat suurilta Lego-palikoilta näyttävät C3C:n betonielementit varsin sopivilta näille päiville. Näistä voidaan rakentaa kokonaisia rakennuksia, niiden sokkeleita tai esimerkiksi laakasiilo. Monia kiinnosti hanhia varten suunniteltu laserkarkoitin, johon voidaan yhdistää myös kaiuttimet.

Esillä oli myös liikuteltava peltokuivuri sekä siirrettävä kuivauslaite, joka oli käytännössä lavalle tilapäisesti laitettava putki. Epävakaat säät voivat aiheuttaa ongelmia ja nopea kuivaus on usein suuri etu.

Myös pakkaamisen soveltuvia koneita oli esillä pienen mittakaavan koneista lähtien. Monia ilahdutti veteraanikoneiden vetämät istuimilla varustetut peräkärryt, joiden kyydissä saattoi ottaa kierroksen alueen ympäri. Veturina toimi mm. kultamaha.

Rahoituksen saaminen voi olla Ruotsissa hyvinkin hankalaa korkeiden hintojen vuoksi ja vuokraaminen on hyvin yleistä. Paikoitellen tilat ovat myös satoja vuosia saman suvun hallussa olleita, eikä näitä olla helpolla myymässä. Rahoittajien näkökulmasta tärkeää rahoituksen saamisen kannalta ovat vakuudet, uskottavat laskelmat ja asiantuntijuuden sekä erityisesti talousosaamisen osoittaminen.

Päivän päätteeksi seurue siirtyi Tanskan puolelle Kööpenhaminaan, jossa vietettiin yö. Jotkut olivat nähneet Kööpenhaminan yössä myös merenneidon, joka oli kuulemma pieni.

Artikkeli laadittu Kasvitaito 2.0 -hankkeelle, joka on EU-osarahoitteinen ja KasviTieto-hankkeelle joka on EU-osarahoitteinen.

Kirjoittajat:

Janne Niiranen, projektityöntekijä, Savonia-amk

Henna Hyttinen, TKI-asiantuntija, Savonia-amk

Kaisa Matilainen, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Itä-Suomi