Vain kolmasosassa (33 %) kouluista oppilailla on aikaa ruokailla vähintään 25 minuuttia. Joka kymmenennessä koulussa oppilaat joutuvat täyttämään vatsansa alle vartissa. Asiaan voidaan vaikuttaa paikallisella päätöksenteolla.

Tuoreimman Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen TEA-tiedonkeruun perusteella ruokailuun käytettävä aika ei ole muuttunut viime vuosina parempaan suuntaan. Valtaosa kouluista (67 %) ei tarjoa oppilaille suositeltua puolen tunnin ruokailuaikaa. Saman suuntaisia tuloksia nähdään myös koulujen tekemissä ruokailun ja ruokakasvatuksen arviointituloksissa.

Kiireisen ruokailun vaikutukset näkyvät oppimisessa ja hyvinvoinnissa

”Kiireinen ruokailu heikentää oppimista ja hyvinvointia. Ja näkyy lopulta myös kuntien kustannuksissa”, korostaa erityisasiantuntija Kaisa Kähkönen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Kouluruokailusuosituksen mukaan kouluruokailu on osa opetusta ja hyvin rytmitettyä koulupäivää. Riittävä, rauhallinen ruokailuaika on perusedellytys sille, että lapset ehtivät syödä, jaksavat keskittyä ja omaksuvat terveyttä tukevia ruokailutottumuksia.

”Erityisesti yläkouluikäisillä liian lyhyt ruokailuaika voi johtaa siihen, että ruokailuun ei osallistuta lainkaan”, kertoo ruokakasvatuksen asiantuntija Saila Paavola Ruokakasvatusyhdistys Ruukusta. ”Ei ole motivoivaa käyttää suurta osaa ruokailuajasta jonottamiseen. Jos ruokailuhetkestä tulee aikapaineessa toteutettu suoritus, jäävät rauhallinen tauko ja ruokapöytäkeskustelut puuttumaan.”

On myös viitteitä siitä, että riittävä ruokailuaika voi vähentää ruokahävikkiä. ”Kun oppilas voi luottaa siihen, että lisää ehtii halutessaan hakea, lautasta ei ole tarpeen kasata kukkuroilleen. Varmuuden vuoksi rohmuttujen kalapuikkojen päätyminen biojätteeseen ei ole kenenkään etu”, Paavola painottaa.

HYTE-rahoitus kannustaa kouluruokailun edistämiseen

Usein unohtuu, että kouluruokailu on myös taloudellinen mahdollisuus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa, HYTE-kerroin, palkitsee kuntia konkreettisista toimista lasten ja nuorten arjessa. Yksi arvioitava osa-alue on kouluruokailusuosituksen noudattaminen kunnan kouluissa, jossa otetaan huomioon myös ruokailuun käytettävä aika ja lounaan tarkoituksenmukainen ajankohta.

HYTE-kerroin vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon kunta saa peruspalvelujen valtionosuuksia.

”Kyse ei ole pienistä rahoista: onnistunut hyvinvoinnin edistäminen on tuonut joillekin kunnille satojen tuhansien eurojen lisärahoituksen, kun taas heikosti menestyneet ovat jääneet selvästi pienemmälle osuudelle”, muistuttaa Kähkönen. ”Silti TEA-tiedonkeruu osoittaa, että kouluruokailuun varattu aika on yksi heikoimmin toteutuvista kouluruokailusuosituksen osa-alueista. Tämä on ristiriitaista, sillä juuri tähän kunta voi vaikuttaa suoraan omilla päätöksillään.”

Lyhyen ruokailuajan taustalla on usein liian ahtaat ruokailutilat suhteessa oppilasmäärään. Kun tilaa ei ole, joudutaan ensimmäistä ruokailuvuoroa usein myös aikaistamaan tarpeettoman varhaiseksi. Myös lukujärjestyksen suunnittelu ja opettajien valvontavuorojen rytmittäminen haastavat kouluja.

”Monissa kouluissa ruokailuja on onnistuttu rauhoittamaan porrastamalla ruokailuvuoroja entistä tiheämmin. Myös luokkaruokailu voi olla yksi mahdollisuus”, Paavola kertoo. ”Ennen kaikkea riittävän suuri ruokailutila ja sitä kautta riittävä aika tulisi kuitenkin ottaa huomioon koulurakennuksia suunniteltaessa ja peruskorjatessa. Ruokailu on aivan yhtä olennainen osa koulupäivää kuin oppitunnitkin, ja siten ruokailutiloihin tulisi panostaa kuten muihinkin pedagogisesti keskeisiin tiloihin.”

Ajan lisääminen kouluruokailuun ei yksin ratkaise kaikkia lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteita, mutta se on yksi harvoista toimista, jotka samanaikaisesti tukevat terveyttä, oppimista, ruokakasvatusta, vähentävät ruokahävikkiä ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Riittävän ruokailuajan turvaaminen kouluissa viestii myös kunnan arvostuksesta ruokaa, ruokailua ja oppilaiden hyvinvointia kohtaan.

Omassa kunnassa riittävän ruokailuajan voi nostaa keskusteluun hyödyntämällä valmista valtuustoaloitepohjaa. Maksuttomia työkaluja koulukohtaiseen ruokailun kehittämiseen tarjoavat Ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arviointityökalu sekä Maistuva koulu -toimintamalli.

Artikkeli on kirjoitettu sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa kouluruokailun kehittämishankkeessa, joka on osa kansallista Terveydeksi-ohjelmaa.

Kuva: Luomutetaan ruokapalvelut -hanke/Mikko Uosukainen

---

Kirjoittajat

Saila Paavola, ruokakasvatuksen asiantuntija, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry, saila@ruokakasvatus.fi, p. 040 837 5680

Kaisa Kähkönen, erityisasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, kaisa.kahkonen@savonia.fi, p. 044 785 6158