Ruoka on merkittävä osa jokaista päiväämme. Ruokakulttuuri tarkoittaa ruuan ympärille rakentuvia tapoja, arvoja ja merkityksiä, jotka ohjaavat ruokavalintojamme ja heijastuvat arkeen, tuotantoon ja yhteiskuntaan. Suomalainen ruokakulttuuri perustuu paikallisiin raaka-aineisiin, perinteisiin ja sesonkeihin, ja se tukee kansallista ja alueellista identiteettiä. Ruokakulttuuri on jatkuvassa muutoksessa kuluttajien valintojen, kansainvälistymisen, kasvatuksen ja trendien myötä. Sen merkitys näkyy myös ruuan arvostuksessa, vastuullisuudessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. (Valtioneuvosto 2017, 25.)

Yksi esimerkki ruokakasvatuksen ja ruokaketjun tunnetuksi tekemisen yhdistämisestä on Safkan jäljillä – Ruokaketju tutuksi nuorille -hanke. Hanke tarjoaa konkreettisia oppimiskokemuksia nuorille muun muassa tilavierailujen ja oppimateriaalien kautta, tuoden näkyväksi ruuan alkuperän ja tuotantoketjun eri vaiheet. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä maataloudesta ja kestävistä ruokavalinnoista. Hanke tukee valtakunnallisia tavoitteita lisätä ruokakasvatuksen ja ruokakulttuurin arvostusta yhteiskunnassa.

Arvostus ruokaa kohtaan vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen ja ruokakulttuurin kehitykseen. Ruokatottumukset muotoutuvat jo varhain läheisten esimerkin kautta. Arvostusta voidaan lisätä yhdessä syömisen, ruuan valmistuksen ja tiedonvälityksen keinoin. Osallistavan ruokajärjestelmän tehtävä on lisätä tietoisuutta ja arvostusta ruuan tuotantoon. (Valtioneuvosto 2017, 25.)

Viestintä lisää ymmärrystä ruokakulttuurista ja ruokahävikin pienentämisen merkityksestä (Valtioneuvosto 2017, 25). Ruokalähettilästoiminta tehostaa ruokakasvatusta, ja esimerkiksi MTK:n maatilaoppaat järjestävät oppitunteja kouluihin ja päiväkoteihin. Parasta ruokaa Suomesta –somekampanja on puolestaan loistava esimerkki sosiaalisen median voimasta.

Tiedotusvälineiden kanssa tehtävä yhteistyö auttaa nostamaan esiin ruokakulttuurimme myönteisiä mielikuvia. Ruokakansalaisuutta voidaan edistää esimerkiksi kaupunkiviljelyn, kumppanuusmaatalouden ja ruokapiiritoiminnan avulla, joissa ihmiset pääsevät itse osallistumaan ruuan kasvatukseen ja ostamaan tuotteita suoraan tuottajilta. (Valtioneuvosto 2017, 26.) Myös koko perheen televisio-ohjelmat, kuten Illallinen kansallismaisemassa, Koko Suomi leipoo ja Suomalainen menestysresepti, luovat positiivisia mielikuvia ja vaikuttavat ruokakulttuurin kehitykseen.

Ruokailoa ruokakasvatuksesta

Ruokakasvatuksella tavoitellaan terveellisiä ruokailutottumuksia sekä myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen (Opetushallitus 2018, 48). Sen tehtävä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ruokailun iloa ja tasapainoista ruokasuhdetta. Ruokakasvatus on olennainen osa varhaiskasvatusta ja koulutusta, sillä se luo pohjan terveellisille elämäntavoille. Kokonaisuudessaan ruokailoa pyritään edistämään lapsen kaikissa kasvuympäristöissä: kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastuksissa ja terveydenhuollossa. (Ruokakasvatusyhdistys Ruukku n.d.; Neuvokas perhe n.d.)

Käytännön esimerkkinä ruokakasvatuksen monipuolistamisesta toimii Safkan jäljillä -hanke, jossa nuoret pääsevät tutustumaan ruokaketjuun elävästi esimerkiksi maatilavierailujen kautta. Mukana toteutuksessa ovat myös muun muassa Savonian agrologiopiskelijat, jotka jalkautuvat kouluihin pitämään oppitunteja näistä teemoista. Tämän kaltaiset toimintamallit vahvistavat lasten ja nuorten ruokasuhdetta ja tukevat opetussuunnitelman tavoitteita käytännönläheisellä tavalla.

Ruokasuhteen kehittyminen alkaa jo lapsuudessa sisältäen oivalluksia ruoan alkuperästä, kulttuurista ja kehon viesteistä. Lapset ottavat mallia aikuisten puheista ja asenteista, joten positiivinen keskustelu ruuasta on ensiarvoista. Ruokakasvatus tukee kestävien elämäntapojen omaksumista ja tarjoaa apua medialukutaidon kehittymiseen sosiaalisen median ja kehopaineiden keskellä. (Ruokakasvatusyhdistys Ruukku n.d.; Neuvokas perhe n.d.) Ruokakasvatuksen edistämiseksi on keskeistä, että perheet ja kolmas sektori saadaan mukaan sen toteuttamiseen (Valtioneuvosto 2017, 26).

Alakoulun ruokakasvatus kaipaa vahvistamista

Ravitsemustieteilijä Aija Laitisen väitöskirja “Kohti systemaattisesti toteutuvaa ruokakasvatusta: Tutkimus ruokakasvatuksen tavoitteista ja sen toteutukseen vaikuttavista tekijöistä alakoulussa” (2025) tarkastelee alakoulujen ruokakasvatusta ja sen toteutukseen vaikuttavia tekijöitä. Laitinen korostaa tutkimuksessaan ruokakasvatuksen merkitystä lasten terveyden ja kestävien ruokailutottumusten edistämisessä. Hän toteaa, että koulut voivat merkittävästi vaikuttaa lasten ruokaan ja ravitsemukseen liittyviin tietoihin, taitoihin ja asenteisiin, edistäen terveyttä ja kestäviä ruokailutottumuksia.

Väitöstutkimus tarkastelee alakoulujen ruokakasvatuksen tavoitteita ja toteutukseen vaikuttavia tekijöitä Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin ruokakasvatuksen asiantuntijoiden ja opetusalan ammattilaisten näkemyksiä ruokakasvatuksen tavoitteista ja toteutuksen haasteista. Lopputuloksena muodostui kokonaiskuva ruokakasvatuksen teemoista ja 42 konkreettista oppimistavoitetta alakouluille.

Suurimpina haasteina havaittiin ajan ja resurssien puute, mikä vaikeuttaa ruokakasvatuksen suunnittelua ja toteutusta. Opettajaopiskelijat kokivat valmiutensa ruokakasvatukseen perustuvan enemmän henkilökohtaiseen mielenkiintoon kuin koulutukseen. Jotta ruokakasvatus toteutuisi systemaattisesti, se tulisi integroida opettajankoulutukseen, paikallisiin opetussuunnitelmiin ja koulujen lukuvuosisuunnitteluun. Rehtorit ja opetustoimen johtajat korostivat selkeiden tavoitteiden asettamisen tärkeyttä.

Johtopäätöksenä todetaan, että vahva johtaminen, yhteistyö ja yhteiset toimintatavat kouluyhteisössä voivat parantaa ruokakasvatuksen vaikuttavuutta. Laitinen korostaa tutkimuksessaan, että ruokakasvatus on yhteiskunnallisesti arvokasta, sillä se vaikuttaa merkittävästi terveyteen, talouteen, kestävyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin.

Visio tulevaisuuteen

Valtioneuvoston ruokapoliittisen selonteon vision mukaan vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat nauttivat kestävästi ja eettisesti tuotettua paikallista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Heillä on kyky ja mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja. Elintarvikkeiden kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, joustava sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kannattava ruokajärjestelmä. Alan kasvua tukee hyvin koordinoitu tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja opetustyö. Suomi on vahva korkealaatuisten ja turvallisten elintarvikkeiden ja elintarvikeosaamisen vientimaa. (Valtioneuvosto 2017, 5.) Nähdäkseni tekemistä seuraavalle viidelle vuodelle riittää, sillä tällä hetkellä iso osa kuluttajista ei tiedä nykymaataloudesta paljoakaan.

Tavoitteiden saavuttamiseksi ruokakasvatusta ja kouluruokailua tulee kehittää sekä kuluttajien tietoisuutta paikallisesta ruuasta, ruokakulttuurista ja ruokakasvatuksesta lisätä viestinnän keinoin. Toimenpidesuosituksissa korostetaan, että ruoka- ja ravitsemusnäkökulmat tulee sisällyttää varhaiskasvatukseen, peruskoulun ja lukion oppiaineisiin sekä opettajankoulutukseen. Lapsien kannustaminen kouluruokailuun on yksi keskeinen toimenpide. (Valtioneuvosto 2017, 25–26.)

Safkan jäljillä -hanke tukee näitä tavoitteita viemällä maatalous- ja ruokaketjutietoa kouluihin käytännönläheisesti. Oppilaat tutustuvat ruuantuotantoon ja sen taustoihin elämyksellisesti, ja toteutuksessa mukana olevat agrologiopiskelijat saavat arvokasta kokemusta viestimisestä ja opettamisesta. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö Ruokaviraston kautta.

Seuraa hankkeen viestintää somessa #SafkanJäljillä ja julkaisuja nettisivuilla osoitteessa: https://safkanjaljilla.savonia.fi/

---

Kirjoittaja:

Janina Sivonen

Projektiasiantuntija

Savonia-ammattikorkeakoulu

janina.sivonen@savonia.fi

---

Lähteet:

Maa- ja metsätalousministeriö 2017. Ruoka2030 – Suomiruokaa meille ja maailmalle. Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta. https://mmm.fi/documents/1410837/1923148/Ruokapoliittinen+selonteko+Ruoka2030/d576b315-41fe-4e9d-9d02-8462c5ae5895/Ruokapoliittinen+selonteko+Ruoka2030.pdf?t=1486504109000

Neuvokas perhe n.d. Mitä on ruokakasvatus? Verkkosivusto. https://neuvokasperhe.fi/ammattilaiset/mita-on-ruokakasvatus/

Laitinen, Aija 2025. Kohti systemaattisesti toteutuvaa ruokakasvatusta: Tutkimus ruokakasvatuksen tavoitteista ja sen toteutukseen vaikuttavista tekijöistä alakoulussa. Väitöskirjatutkimus. Itä-Suomen Yliopisto. https://erepo.uef.fi/items/1796d18b-2884-4a47-8886-95ff0b799160

Opetushallitus 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Ruokakasvatustusyhdistys Ruukku ry n.d. Ruokakasvatus – mitä se on? Verkkosivusto. https://ruokakasvatus.fi/mita-ruokakasvatus-on/