Samaan aikaan, kun koululaiset ovat jo kirmanneet kesälaitumille ja aikuisetkin alkavat hiljalleen laskeutua kesälomien viettoon, pelloilla on käynnissä koko ruokaketjun kannalta merkittävä ajanjakso. Elämme parhaillaan aikaa, joka määrittää sen, millaista ruokaa meillä on tarjolla kaupassa, kotona ja kouluruokalassa tulevana syksynä ja talvena.

Kevät ja alkukesä ovat maataloudessa ratkaisevan tärkeitä. Tiloilla tehdään nyt päätöksiä ja kohdataan olosuhteita, jotka vaikuttavat suoraan siihen, millainen sato syksyllä korjataan.

Kevät käynnisti kasvukauden suotuisasti

Kasvukausi on lähtenyt hyvin käyntiin. Kevään peltotyöt etenivät monin paikoin myönteisissä olosuhteissa, mutta myös alueellisia eroja havaittiin: Etelä-Suomessa kuivuus hidasti kasvua, kun taas pohjoisempana sateet viivästyttivät kylvöjä. Viljelykasvien kehitys on kuitenkin normaalissa aikataulussa, etelässä jopa hieman tavanomaista edellä. (Peltonen ja Vuollet 2026a; 2026b.)

Suomen pohjoinen sijainti tekee kasvukaudesta lyhyen ja intensiivisen. Viljelytyöt ajoitetaan tarkasti, ja onnistuminen riippuu monista tekijöistä, kuten säästä, maaperän kosteudesta ja lämpötilasta. Kevät luo perustan koko kasvukaudelle: kylvöjen onnistuminen ja kasvuolosuhteet ratkaisevat sen, miten kasvit lähtevät kehittymään.

Ensimmäisistä satokauden herkuista päästiin nauttimaan jo koulujen päättymisen aikaan touko-kesäkuun vaihteessa. Mansikkaa saadaan jo tunneliviljelmiltä, ja avomaan sato kypsyy koko Suomessa juhannukseen mennessä. (Peltonen ja Vuollet 2026a.)

Avomaan mansikkasato kypsyy juhannukseen mennessä. Kuva: Agri-Food Klusterin kuvapankki

Alkukesästä vauhti kiihtyy

Kesäkuussa kasvu nopeutuu ja tiloilla eletään kiireistä aikaa. Kasvien nopean kasvun vaihe lisää veden tarvetta sekä kasvitautien ja tuholaisten riskiä, joten viljelijän havainnoinnin ja oikea-aikaisten toimenpiteiden merkitys korostuu. (Peltonen ja Vuollet 2026b).

Viljoista syksyllä kylvetty ruis on jo tähkällä ja kukinnassa, ja syysvehnä etenee samaan vaiheeseen lähiviikkoina. Kasvustojen kunto vaihtelee, ja jonkin verran on tehty myös uusintakylvöjä. Kevätviljat ovat pääosin orastuneet hyvin, vaikka myöhemmissä kylvöissä kuivuus näkyy harventuneina kasvustoina. Kokonaisuutena viljojen kehitys on pääosin tyydyttävää tai hyvää. (Peltonen ja Vuollet 2026b.)

Samaan aikaan monilla lypsykarjatiloilla tehdään kesän ensimmäistä säilörehusatoa hieman keskimääräistä aikaisemmin (Peltonen ja Vuollet 2026b). Kyseessä on vuoden tärkein nurmirehu, jonka onnistuminen vaikuttaa suoraan tilan kannattavuuteen. Laadukas rehu tukee lehmien hyvinvointia ja maitotuotosta.

Säilörehusadon onnistuminen näkyy lopulta kuluttajien arjessa, kun maitoa riittää kauppoihin ja kouluruokailun tärkeäksi ruokajuomaksi. Vastaavasti viljasadon onnistuminen määrittää pitkälti sen, millaista leipää ja muita viljatuotteita on saatavilla. Tämänhetkiset näkymät satokaudelle ovat varovaisen myönteiset, mutta onnistuminen edellyttää vielä suotuisia sääolosuhteita loppukesän ajan (Peltonen ja Vuollet 2026a).

Näkymätön yhteys pellolta pöytään

Ruuan matka alkaa pellolta, ja kasvukausi tekee sen eri vaiheet näkyväksi. Samalla se muistuttaa, kuinka riippuvaisia olemme maataloudesta ja sen osaajista. Viljelijät tekevät monia ympäristöön vaikuttavia valintoja, joiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan ruuantuotannon kestävyyttä.

Safkan jäljillä -hanke lisää nuorten ymmärrystä maataloudesta ja ruokaketjusta opintoretkien ja oppimateriaalien avulla. Oppimateriaaleissa tarkastellaan esimerkiksi tuotantoeläinten hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja tulevaisuuden ruokaa. Opintoretkillä on tutustuttu tähän mennessä 12 erilaiseen tilaan lypsykarjasta ja viljanviljelystä aina sika-, hyönteis- ja puutarhatuotantoon. Lähivierailuille on osallistunut kaikkiaan 455 oppilasta, opettajaa, avustajaa, opinto-ohjaajaa ja opettajaopiskelijaa ympäri Suomen.

Opetuksessa kasvukauden tarkastelu tarjoaa luontevan mahdollisuuden yhdistää eri oppiaineita. Pellolla tapahtuvat ilmiöt ja tilojen arki konkretisoivat biologian, maantiedon ja yhteiskuntaopin sisältöjä sekä auttavat ymmärtämään ruuan alkuperää ja tuotannon vaatimuksia. Safkan jäljillä -hanke tukee tätä työtä loppuvuodesta 2026 julkaistavilla oppimateriaaleilla sekä verkosta löytyvällä materiaalipankilla.

Kesän ensimmäiset merkit sadosta näkyvät jo arjessa varhaisperunoiden, vihannesten ja mansikoiden muodossa (Peltonen ja Vuollet 2026a). Nyt on erinomainen hetki tehdä kaupassa valintoja, jotka tukevat paikallisia tuottajia ja vahvistavat alueen ruokaketjua. Valitsemalla sesongin mukaisia tuotteita mahdollistamme sen, että viljelijöiden työ pysyy kannattavana ja ruoka kulkee pellolta pöytään mahdollisimman tuoreena. Samalla pidämme yllä maaseudun elinvoimaa ja varmistamme, että ruokaa tuotetaan myös tulevaisuudessa lähellä kuluttajia.

Nyt on aika nauttia tuoreista satokauden herkuista ja tehdä valintoja, jotka tukevat paikallisia tuottajia. Kuva: Maaseutuverkosto, Contum Oy

Luonnon monimuotoisuus maatalouden tukena

Pölyttäjät, perinnebiotoopit ja laiduntavat eläimet ovat välttämätön osa toimivaa ruokajärjestelmää. Kesällä pelloilla tuetaankin luonnon monimuotoisuutta ylläpitämällä erilaisia elinympäristöjä.

Alkukesä on pölyttäjien vilkkainta aikaa. Monet viljelykasvit hyötyvät pölytyksestä, josta huolehtivat esimerkiksi luonnonvaraiset kimalaiset sekä hunajaa tuottavat mehiläiset. Joidenkin marjojen, hedelmien ja öljykasvien sadon määrä ja laatu ovat täysin riippuvaisia pölyttäjien työstä. Ilman pölyttäjiä sato jäisi huomattavasti pienemmäksi.

Kimalaiset ovat Suomen tärkeimpiä pölyttäjiä. Kuva: Maaseutuverkosto

Kesä on myös perinnebiotooppien, kuten niittyjen ja hakamaiden, kukoistuksen aikaa. Nämä maatalouden muovaamat elinympäristöt ovat yksi maamme monimuotoisimmista luontotyypeistä, mutta samalla myös hyvin uhanalaisia. Ne tarjoavat ravintoa ja elinpaikkoja lukuisille kasvi-, hyönteis- ja eläinlajeille, mukaan lukien pölyttäjille. Luonnonlaitumien hoito, kuten laidunnus ja niitto, on tärkeä osa maaseudun perinnemaisemien ennallistamista.

Monilla eläintiloilla laidunkausi on käynnistynyt. Laiduntavat eläimet ovat tärkeä osa maatalousympäristöä: ne pitävät maiseman avoimena, estävät peltojen ja niittyjen umpeenkasvua ja ylläpitävät monimuotoisuutta. Samalla laiduntaminen mahdollistaa eläimille lajityypillisen käyttäytymisen, kuten vapaan liikkumisen ja luontaisen ravinnon hankinnan. Monet lajit soveltuvat erinomaisesti myös luonnonlaitumien hoitajiksi, ja niitä saattaa tavata kesällä kaupunkien ja kuntien perinnelohkoilla.

Eläinten laidunkausi on käynnistynyt. Kesäinen laidunmaisema ja eläinten näkeminen rauhoittavat mieltä, vähentävät stressiä ja tuovat hymyn huulille. Kuva: Agri-Food Klusterin kuvapankki

Katseet kesään

Kesä tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan ruokaketjua kokonaisuutena: mistä ruoka tulee, mitä sen tuottaminen vaatii ja millaisia erilaisia ammatteja valmiin tuotteen taustalta löytyy. Nämä tekijät tulevat näkyviksi suven suloisissa hetkissä: torikahvilan mansikkakakussa, tilamyymälän tarjonnassa ja maaseudun maisemissa. Jokaisessa niistä on mukana pieni pala kevään ja alkukesän työtä, joka auttaa meitä arvostamaan ruokaa, sen tuottajia ja luonnon roolia arjessamme.

Maaseutu tarjoaa kesällä erinomaisen mahdollisuuden kurkistaa kasvukauden vaiheisiin ja paikalliseen tuotantoon. Kuva: Agri-Food Klusterin kuvapankki

Nyt on mitä parhain hetki lähteä liikkeelle ja havainnoida maaseudun ympäristöjä, joissa maatalous, laiduntavat eläimet ja peltotyöt ovat konkreettisesti nähtävissä. Monilla tiloilla pääsee myös vierailemaan esimerkiksi luonnonlaidunpäivillä tai kesän avoimien ovien tapahtumissa. Näin ymmärrys ruokaketjusta vahvistuu arjen omien havaintojen kautta.

Leppoisaa kesää ja aurinkoista juhannuksen aikaa!

Artikkeli on tuotettu Safkan jäljillä – Ruokaketju tutuksi nuorille –hankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä nuorten ymmärrystä ruuantuotannosta ja lähellä tuotetun ruuan merkityksestä. Hanke toimii valtakunnallisesti aikavälillä 1.10.2024–31.3.2027, ja sitä rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö Ruokaviraston kautta.

Lähteet:

Peltonen, Sari & Vuollet, Arto 2026a. Viljelykasvien kasvu ja kehitys edistyvät hyvin. Ajankohtaista. ProAgria. Saatavilla: https://www.proagria.fi/ajankohtaista/viljelykasvien-kasvu-ja-kehitys-edistyvat-hyvin

Peltonen, Sari & Vuollet, Arto 2026b. Pelloilla eletään nyt kiivaan kasvun aikaa. Ajankohtaista. ProAgria. Saatavilla: https://www.proagria.fi/ajankohtaista/pelloilla-eletaan-nyt-kiivaan-kasvun-aikaa

---

Kirjoittaja

Janina Sivonen, TKI-asiantuntija, janina.sivonen@savonia.fi

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.