Rekrytointialgoritmit, tuttavallisemmin tekoäly, seulovat työnhakijoita opituin perustein. Tästä on seurannut se, että tietyt ihmiset eivät pääse töihin.

Tekoälystä puhutaan paljon. Helpottaahan se ihmisen arkea mukavasti ja inhimillisten virheiden mahdollisuus poistuu. Vai poistuuko sittenkään? Vaikka ajatuksen tasolla algoritmi on reilu, se ei välttämättä käytännössä ole sitä.

– Tekoälyn opetusdatassa on aina tietynlaista ajatusvinoumaa, mikä johtuu siitä, että tekoälyn opetusdatana hyödynnetään ihmisten tekemiä rekrytointipäätöksiä, sanoo Inhimillinen rekrytointiympäristö -hankkeessa elokuussa aloittanut ohjelmistokehittäjä Miia Heiskanen.

Esimerkkinä voidaan käyttää rekrytointitilannetta, missä johonkin tiettyyn tehtävään tulee usein valituiksi alle 30-vuotiaita valkoihoisia miehiä. Pian huomataan, että alati oppiva algoritmi alkaa suosia näitä ominaisuuksia omaavia hakijoita, koska tietty kaava ihmisen tekemissä valinnoissa toistuu. Tämä voi johtaa siihen, etteivät esimerkiksi täysin tehtävään soveltuvat vanhemmat ihmiset tule koskaan valituiksi.

– Tekoäly ei ymmärrä sitä, että ihonvärillä tai sukupuolella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä henkilö osaa. Se vain toistaa oppimaansa kaavaa tarjotakseen toivotun lopputuloksen.

Kuin kirjallinen kakkureseptejä

Algoritmin erinomaisuus rekrytointeja helpottavana innovaationa perustuu tiettyyn kaavamaisuuteen. Lyhyesti ilmaistuna se on kuvaus siitä, miten joku prosessi suoritetaan.

– Algoritmille annettu kuvaus sisältää ohjeet, joita noudattamalla algoritmi pystyy ratkaisemaan jonkin tietyn ongelman. Esimerkiksi se kykenee kuvauksen perusteella löytämään parhaan reitin paikasta A paikkaan B.

Heiskanen vertaa algoritmia reseptiin ja tekoälyä reseptejä sisältävään keittokirjaan.

Voidaan ajatella, että reseptejä sisältävä keittokirja on kokoelma algoritmeja, joita noudattamalla saadaan tehtyä ruokaa onnistuneesti.

Suuririskinen työkalu

Rekrytointipäätökset eivät voi ymmärrettävästi koskaan olla puhtaasti tekoälyn tekemiä päätöksiä, vaan viimeisen päätöksen työntekijän valinnasta tehtävään tekee aina ihminen. Tähän saadaan pian vahvistusta myös Euroopan komission tasolta, kun se ottaa käyttöön säädökset tekoälyn käytön rajoittamisesta rekrytoinneissa.

– Euroopan komission valkoisessa kirjassa ehdotetaan, että tekoälysovellusten käyttöä tulisi pitää työhönottoprosesseissa sekä tilanteissa, jotka vaikuttavat työntekijöiden oikeuksiin, aina ”suuririskisenä”.

Tämä tulee vaikuttamaan luonnollisesti myös hankkeessa toteutettavan rekrytointialustan toimintoihin siten, että tekoälyn määrä tullaan pitämään ohjelmistossa maltillisena.

– Tekoäly on äärimmäisen tehokas työkalu; se vapauttaa runsaasti työaikaa tekemällä monenlaisia kaavamaisesti määriteltävissä olevia töitä ihmisten puolesta. Vaikka sen käyttöön rekrytoinnissa liittyy tietynlaisia haasteita, se voi kuitenkin auttaa ihmiskuntaa monissa muissa asioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi mainonta, digitaaliset avustajat ja kyberturvallisuus, Heiskanen sanoo.

Teksti ja Miian kuva: Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, maiju.korhonen@savonia.fi