Suomalaisen väestön ikääntymisen myötä vanhustyössä tarvitaan yhä enemmän osaavaa työvoimaa. Alalta poistuu työntekijöitä eläköitymisen ja alan vaihtamisen kautta. Lisäksi työvoiman tarvetta lisää lakiin kirjattu hoitajamitoituksen korotus. Alan veto- ja pitovoiman kehittäminen on tärkeää, jotta työntekijäpulaan saadaan vastattua.

Rekrytointi-ilmoituksissa tehtävän markkinoinnin avulla voidaan tuoda esiin vanhustyön hyviä puolia ja houkutella työntekijöitä alalle. Houkuttelun ei pitäisi olla edes vaikeaa, sillä onhan vanhustyössä paljon hyvää mistä kertoa. Onnistuneella rekrytointiviestinnällä voidaan vaikuttaa positiivisesti työnantajamielikuvaan. Henkilöstövoimavarojen hankkimisesta vastaavat esihenkilöt ovat keskeisessä roolissa vetovoimaisen rekrytointi-ilmoituksen laatimisessa.

Tämä tutkimuksellinen opinnäytetyö käsitteli vanhustyön rekrytointi-ilmoituksien kehittämistä entistä vetovoimaisemmaksi. Lisäksi työssä tutkittiin rekrytointi-ilmoituksien julkaisukanavien tehokkuutta. Tutkimuksen tulosten mukaan rekrytointi-ilmoituksien kehittämiselle löytyy tarvetta.

Positiivisen kautta

Rekrytointi-ilmoitus on organisaation keino markkinoida tarjoamaansa kokonaisuutta. Markkinoiminen osana rekrytointiviestintää on kokonaisuus, jonka onnistumiseen on syytä panostaa. Vanhustyön positiivisten puolien aktiivinen esiintuominen rekrytointiviestinnässä on tärkeää. Vanhustyössä on paljon tarvetta osaaville työntekijöille. Nostamalla esiin työn hyviä puolia, kuten esimerkiksi mahtavan asiakasryhmän sekä alaan liittyvät kehittämisen mahdollisuudet, tuodaan esiin todellisuutta, joka jää usein mainitsematta.

Rekrytointi-ilmoituksien kehittäminen entistä vetovoimaisemmaksi lähteekin siitä, että yhdistetään markkinointiajattelu ilmoituksen laatimiseen. Osana markkinointia voidaan nostaa esiin viestinnän sävy, jolla työntekijöitä lähestytään. Ystävällinen ja arvostava sävy kertoo työnantajan asenteesta positiivista viestiä työnhakijalle.

Selkeästi ja sopivan tarkasti

”Tehtävänkuvaus: Sairaanhoitajan tehtävät”. Sitaattien mukainen tehtävänkuvaus herättää nopeasti kysymyksen, että mitä sairaanhoitajan tehtävät pitävät sisällään. Kattavammin kuvattu tehtävä antaisi paremman käsityksen siitä, millainen työ on kysymyksessä. Heikki Huilajan väitöskirjan mukaan rekrytointivaiheessa pohditaan ja puntaroidaan henkilön työhön sopivuutta. Prosessi ei ole yksisuuntainen, vaan pohdintaa tekee sekä työnhakija että työnantaja.

Rekrytointi-ilmoituksen laatijan tulisikin antaa työnhakijalle hyvät eväät pohtia omaa sopivuuttaan haettavaan työpaikkaan. Huolellinen ja totuuden mukainen tehtävänkuvaus on keskeinen osa rekrytointi-ilmoitusta. Kuvausta laadittaessa voisi käyttää apuna kysymystä ”mitä juuri tässä ilmoitukseen laittamassani työssä konkreettisesti tehdään?”

Työyksikkö tulisi myös esitellä. Työyksikön esittelyssä olisi hyvä tuoda esiin ainakin työpaikan sijainti, tieto mitä eri ammattilaisia työpaikassa työskentelee ja kuinka paljon. Maininta työpaikan arvoista ja toimintatavoista antaa työnhakijalle mahdollisuuden pohtia kohtaavatko omat ja työpaikan arvot. Tuula Surakan ”Hyvä työpaikka hoitoalla” -kirjan mukaan videoesittely työtiloista antaisi nopeasti selkeän käsityksen mahdollisesta työympäristöstä. Kuvat kertovat katsojalleen paljon, ehkä jopa enemmän kuin tuhat sanaa.
Osaamisvaatimusten ilmoittaminen selkeästi on tärkeää.

Osaamisvaatimusten osalta on tehtävä selkeä ero lakisääteisten ja muiden vaatimusten ja toiveiden välille. Työntekijälle ei saa jäädä epäselvyyttä vaatimusten laadusta. Mikäli vaatimukset esitetään listamaisessa muodossa ja niitä on paljon, voi työnhakija ajatella, ettei hänellä ole riittävää osaamista ilmoitettuun työhön. Pahimmassa tapauksessa työhön voidaan jättää hakematta. Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tulosten mukaan osaamisvaatimuksia esiintyy rekrytointi-ilmoituksissa melko paljon.

Ilmoitukset, joissa työn osaamisvaatimuslista toimii samalla työnkuvauksena eivät ole erityisen hyvää markkinointia. Hakijalle muodostuu käsitys, että työ on suoritus ja siihen haetaan suorittajaa. Tämän päivän ihmiset osaavat arvostaa työn ja vapaa-ajan tasapainoa, hyvää johtamista ja inhimillisyyttä.

Edut, palkkaus ja ilmoituksen julkaisu

Työhön liittyvien etujen kertominen on hyvä lisä rekrytointi-ilmoituksissa. Edut voivat olla aineettomia tai rahanarvoisia. Palkkatiedon ilmoittaminen mahdollisimman selkeästi kannattaa, sillä palkkatieto kiinnostaa hakijoita ja tyydyttävä palkkataso nähdään tärkeänä työnhaun motivoijana.

Julkaisukanavat ovat osa markkinointia. Kuntarekry.fi-palvelu ja TE-palvelut ovat paljon käytettyjä julkaisukanavia ja ne ovat itsessään monipuolisia. Palvelut ilmoittelevat myös sosiaalisessa mediassa aktiivisesti. Sosiaalista mediaa seurataan paljon ja sen aktiivinen käyttö julkaisukanavana on hyödyllistä.

Myös oppilaitosten käyttämistä rekrytointi-ilmoittelukeinona kannattaisi kehittää lisää. Valmistuvat opiskelijat pähkäilevät usein työnhakujen kanssa. Oppilaitosten kautta tarjotut vanhustyön organisaatioiden työmahdollisuudet toimisivat luontevana siltana työelämään. Tarjottavaa työsuhteen laatua kannattaa myös pohtia mahdollisuuksien mukaan. Lyhyet työsuhteet tai yksittäiset keikkapäivät eivät välttämättä aina ole se, mitä työltä toivotaan. Tutkimuksessa huomattiin, että vakituiset työsuhteet kiinnostavat määräaikaisia enemmän. Monet toivovat pysyvyyttä ja mahdollisuutta saada vaikkapa pankkilainaa asunnon ostamiseen. Surakan kirjan mukaan vakituisuus työsuhteissa voidaankin nähdä eräänlaisena valttikorttina rekrytointi-ilmoittelussa.

Kirjoittaja: Saara Lähivaara, sosiaali- ja terveysalan (YAMK) opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, saara.lahivaara@gmail.com

Lähteet:

Huilaja, Heikki 2019. Rekrytoinnin sosiaalinen järjestys. Väitöskirja. Tutkimus työhön sopivuuden neuvottelukontekstista. Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-148-4.
Surakka, Tuula 2009. Hyvä työpaikka hoitoalalla – näin haetaan ja sitoutetaan osaajia. Helsinki: Tammi.