Ihmisiä pöydän ympärillä

Savonia-artikkeli: Kuntoutuksen ylempi monialainen ammattikorkeakoulututkinto edistämässä kuntoutusosaamista

#savoniaAMK


Kuntoutuksen koulutusta tarkastellaan laaja-alaisesti koko Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumin, KunFo, toimikaudelle 2021–2023. Foorumin tehtävänä on edistää yhteistyötä koulutustahojen, kouluttajien ja tutkijoiden kesken. Tuloksena odotetaan TKI-strategiaa ja koulutuksen kehittämisehdotuksia. (Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumin asettaminen vuosille 2021—2023, Sukula ym. 2021.) Koulutuksen työelämärelevanssi on keskiössä, johon heijastuu työelämän muutokset ja tarpeet. Vastaavasti koulutuksen tulee kehittää työelämää esimerkiksi jalkauttamalla uutta kehittämis- ja tutkimustietoa. Lopulta hyvästä työelämän ja koulutuksen yhteistyöstä hyötyy kuntoutuja. Savonia-ammattikorkeakoulun strategiset linjaukset ohjaavat vahvasti edellä esitettyyn toimintaan.

Moniammatillisuus rakentuu yhteisessä toiminnassa

Kuntoutuksen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (yamk) liittyvää koulutusta on ollut Suomessa jo yli kymmenen vuotta (Palasmaa ym. 2016). Savonia-ammattikorkeakoulussa on syksystä 2019 alkaen toteutettu kuntoutuksen yamk-tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutus pohjautuu kuntoutuksen moniammatilliseen tietopohjaan, jossa moniammatillisuus nähdään niin praktisena, käsitteellisenä, professionaalisena kuin organisaatiokulttuurisena tasona (Pärnä 2012). Moniammatillisuus käsitteenä on kuntoutuksen kentässä jatkuvasti kehittyvä dynaaminen käsite, joka ilmenee organisaatioiden ja niiden toimijoiden välisenä ja sisäisesti merkityksellisenä toimintana. Lisäksi toimintaa voidaan kuvata tavoitteelliseksi, vastuulliseksi, tasa-arvoa toteuttavaksi ja sitoutuneeksi. Toiminta pohjautuu osaamiseen, jossa sopeutetaan oman ammattiryhmän rooleja sekä huomioidaan muut moniammatilliset toimijat. (Isoherranen 2012, Katisko ym. 2014, Kekoni ym. 2019, Lintula & Paalasmaa 2020, Määttä 2007, Payne 2000, Pärnä, 2012, Äijö 2020, Äijö & Tikkanen 2017.)

Erityisesti Savoniassa kuntoutuksen yamk-tutkintoon johtava koulutus pyrkii rakentamaan yhteistä ymmärrystä ja käsitystä kuntoutuksen moniammatillisuuteen tuomalla opintojen puitteissa eri koulutustaustan, esimerkiksi fysioterapeutti, toimintaterapeutti, sairaanhoitaja tai sosionomi, omaavat opiskelijat vuorovaikutukseen toistensa kanssa. Koulutuksessa opiskelijat jakavat omaa osaamistaan kanssaopiskelijoiden kanssa, keskustelevat kuntoutuksen eri teemojen äärellä niihin liittyvistä tiedoista, taidoista ja niiden yhdistämisestä. Moniammatillisen näkemyksen rakentumista tukevat erilaiset oppimista edistävät tehtävät, joissa toimitaan moniammatillisissa ryhmissä ja eri tutkintojen kanssa toteutettu yhteisopetus niin Savonian sisällä kuin eri ammattikorkeakoulujen välillä.

Monialaisuutta yhteiskehittäen

Monialaisen ja -ammatillisen kuntoutuksen keskeisen tietoperustan ja näyttöön perustuvien menetelmien opetusta on toteutettu tehtävillä, jotka edistävät sekä yksittäisen opiskelijan työelämälähtöistä oppimista, että koko ryhmän oppimista yhteiskehittämisen (Paalasmaa, Sipari, Lönnqvist & Roivas, 2021) menetelmän avulla. Sisällön näkökulmasta katsottuna tietoperustan opetus lähtee kuntoutusparadigman (Järvikoski & Karjalainen 2008, 80–93) ajallisen muutoksen tarkastelun ja käsitteiden määrittelyn kautta asiakaslähtöisten menetelmien vaikuttavuuden arviointiin sekä uusien, digitalisaatioon pohjautuvien menetelmien kehittämiseen huipentuen Savonian kuntoutus- ja hyvinvointikoordinaattoriopiskelijoiden yhteiseen webinaariin, jossa he esittelevät toteuttamiensa menetelmäinterventioiden tuloksia. Viimeisimmässä, 12.11.2021 toteutetussa webinaarissa opiskelijat esittelivät seitsemän eri menetelmää päivän teemaan ’Hyvinvoinnin edistäjät jaksamisen lähteillä – MINÄ, ME, YHTEISTYÖ’ nivoutuen (Savonia-artikkeli 19.12.2021). Vastaavaa yhteiskehittämisen avulla tapahtuvaan sisällöntuotantoon tähtäävää webinaaria on käytetty myös Savonian, Oulun ammattikorkeakoulun ja Metropolian kuntoutusopiskelijoiden verkostoitumiswebinaarissa. Viime syyskuussa 24.9.2021 näiden korkeakoulujen kuntoutusopiskelijat tuottivat webinaarissa materiaalia ja teoreettisen mallin teemaan ’Työn imu, yhteisöllisyys ja verkostot työhyvinvoinnin edistäjinä’ liittyen (Selkama & Helenius 2021). Palautekeskusteluiden perusteella opiskelijat kokivat yhteiskehittämisen menetelmällä tuotetut webinaarit sisällön näkökulmasta antoisina, mutta toteutukseen liittyvän ajankäytön osalta haastavina. Pienryhmäkeskusteluihin ja työskentelyyn varattu aika koettiin usein liian lyhyeksi yhteisen tuotoksen valmistamista varten, joten riittävän työskentelyajan takaamiseen on kiinnitettävä huomiota seuraavien webinaarien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Vahvana yhteytenä työelämän käytäntöjen tutkimukselliseen kehittämiseen kuntoutuksen yamk-tutkinnoissa toimii opinnäytetyö. Opiskelijat laativat työn omaan työpaikkaansa, muuhun työelämäyhteyteen tai kehittämishankkeeseen liittyen opinnäytetyön tilaajan ja Savonian lehtorin ohjaamana. Opinnäytetyön edetessä yhteiset palaverit työn tilaajan, opiskelija ja ohjaavan opettajan kanssa luovat aidon keskustelutilanteen työelämään. Opetuspäiviin kutsutaan luennoitsijoita työelämästä ja hankkeista ja nämä tilaisuudet lisäävät vuorovaikutusta opetuksen ja työelämän välillä. Parhaimmillaan kumppanuussuhteista muodostuu alueellisia oppimis- ja kehittämisverkostoja jatkuvan oppimisen koulutuspolulle. Savonian kuntoutusalan neuvottelukunta toimii linkkinä työelämän ja koulutuksen kehittämisen välillä erityisesti kuntoutuksen yamk-tutkinto-ohjelmassa.

Jatkuvaa oppimista – jatkuvaa kehittämistä

Osaamisen kehittäminen tulevaisuuden vaatimuksia vastaavaksi on työelämän organisaatioiden ja yritysten menestyksen kannalta elinehto. Eri aloilla osaamistarpeet ovat erilaisia ja näihin vaikuttavat monenlaiset tulevaisuuden kehityskulut ja muutostekijät, kuten digitalisaatio. Osaamista tullaan hankkimaan jatkuvan oppimisen periaatteella koulutus- ja urapolun eri vaiheissa. Lisäksi tarvitaan koulutustarjonnan suuntaamista kohdennetusti työelämän tarpeisiin, oppijalähtöisten oppimisympäristöjen kehittämistä ja koulutusohjelmien välisen yhteistyön vahvistamista. Kuntoutuksen alalla, niin kuin kaikilla muillakin aloilla, osaaminen tulee ymmärtää laajana kokonaisuutena, johon sisältyvät geneeriset taidot, yleiset työelämätaidot ja ammattikohtainen osaaminen. (Leveälahti, Nieminen, Nyyssölä, Suominen, Kotipelto 2019).

Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tuottama osaaminen on vahvassa vuorovaikutuksessa työelämän edellyttämän osaamisen kanssa. Työtehtävät, työnkuvat ja ammattialan käytänteet kehittyvät jatkuvasti, joka edellyttää myös koulutuksen ja sen sisältöjen jatkuvaa kehittämistä. Entistä suurempi haaste on, kun tutkinto pohjautuu monialaiseen näkökulmaan, jolloin eri ammattialojen kehitystä tulee seurata. Monialaisuus on rikkaus, mutta myös haaste. Haasteen tuo se, että kaikkia aloja tulee seurata niin itsenäisinä aloina kuin niiden tekemän monialaisen yhteistyön näkökulmasta. Tulevaisuudessa entistä vahvemmin koulutuksen tulee integroitua tutkimus- ja kehittämistyöhön, joissa myös ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat mukana. (Alajärvi-Kauppi & Kangastie, 2020.) Yhteistyö lisää tällöin kaikkien toimijoiden osaamisen kehittymistä ja rakentaa yhteistä monialaista osaamista.

Kirjoittajat:
Marja Äijö TtT, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Katri Savolainen, lehtori sosiaaliala, Savonia-ammattikorkeakoulu
Maria Luojus, lehtori terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Alajärvi-Kauppi R, Kangastie H. 2020. Kestävää ja avointa TKI-integroitua oppimista (TKIO). Lumen, Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti. Saatavissa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2020/10/29/kestavaa-ja-avointa-tki-integroitua-oppimista-tkio/

Kainulainen K, Kivekäs P, Kuosmanen M, Mikkonen A, Lampinen E, Luojus M, Rissanen M-L, Savolainen K. 2021. Hyvinvoinnin edistäjät jaksamisen lähteillä. Savonia-artikkeli, saatavissa: https://www.savonia.fi/artikkelit/savonia-artikkeli-hyvinvoinnin-edistajat-jaksamisen-lahteilla/

Isoherranen K. 2012. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37493/isoherranen_vaitoskirja.pdf?se

Järvikoski A, Karjalainen V. 2008. Kuntoutus monitieteisenä ja -alaisena prosessina. Teoksessa: Rissanen P, Kallanranta T, Suikkanen A. (toim.). Kuntoutus. Duodecim, Helsinki, s. 80–93.

Katisko M, Kolkka M, Vuokila-Oikkonen P. 2014. Moniammatillinen ja monialainen osaaminen sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja liikunta-alojen koulutuksessa. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2014:2.

Kekoni T, Mönkkönen K, Hujala A, Laulainen S, Hirvonen J. 2019. Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä. Teoksessa Mönkkönen K, Kekoni T & Pehkonen A. (toim.) Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus. s. 15-46.

Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumin asettaminen vuosille 2021—2023. Luettu: 3.2.2022. Saatavissa: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/90d774f1-6f16-4b5f-881b-709dac418d75/6e914cb9-4f87-45dd-b35f-264cf4f75164/ASETTAMISPAATOS_20210312114140.PDF

Leveälahti, Samuli, Nieminen, Jenna, Nyyssölä, Kari, Suominen, Vihtori, Kotipelto, Suvipilvi (toim.) 2019. Osaamisrakenne 2035. Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet – Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2019:14. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisrakenne_2035.pdf

Lintula L, Paalasmaa P. 2020. Osaamista kuntoutukseen kuntoutujan parhaaksi. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 72. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/353926/2020%20TAITO%2072%20Osaamista%20kuntoutukseen%20kuntoutujan%20parhaaksi.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Määttä M. 2007. Yhteinen verkosto? Tutkimus nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä poikkihallinnollisista ryhmistä. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia nro 252. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23454/yhteinen.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Paalasmaa P, Sipari S, Lönnqvist M, Roivas M. 2021. Kuntoutuminen, yhteiskehittelyä arjessa. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-259-9

Paalasmaa P, Sallinen M, Hautala T, Jeglinsky-Kankainen I. 2016. Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuo uutta työuralle. Kuntoutus 39, 1: 71-74

Payne M. 2000. Teamwork in Multiprofessional Care. New York: Palgrave.

Pärnä K. 2012. Kehitettävä moniammatillinen yhteistyö prosessina. Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Akateeminen väitöskirja. Turku: Turun yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Saatavissa: https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/77506/AnnalesC341Parna.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Selkama A, Helenius S. 2021. Digiloikan mahdollistama yhdessä kehittäminen yli rajapintojen – aiheena työhyvinvoinnin edistäminen. Saatavissa: https://blogit.metropolia.fi/rehablogi/2021/10/20/digiloikan-mahdollistama-yhdessa-kehittaminen-yli-rajapintojen-aiheena-tyohyvinvoinnin-edistaminen/

Sukula S, Töytäri A, Salminen A-L. 2021. Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen foorumi (Kunfo) aloittanut toimintansa. Kuntoutus 44, 2: 6-8.

Äijö M. 2020. Vireyttä ja hyvinvointia Viretorilta -kuvauksia Viretorin hyvistä kokeiluista ja käytännöistä tulevaisuuteen. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 10/2020. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/354781/Viretori.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Äijö M, Tikkanen P. 2017. Moniammatillisuudella tuloksia – esimerkkinä lean-johtaminen. Teoksessa Kulmala J. (toim.) Parempi vanhustyö. Menetelmiä johtamisen kehittämiseen. Juva: PS-kustannus. 115-128.