Nykyisin nuoria mietityttää, mitä syödään ja miksi. Ruoka ei ole vain makua tai nälän tyydyttämistä, vaan se on myös tapa vaikuttaa omaan terveyteen, ympäristöön ja tulevaisuuteen. Ilmastoahdistukseenkin liitännäinen tunne on tullut tutuksi monelle nuorelle: syönkö oikein? Lohdutukseksi ahdistukseen voidaan kuitenkin todeta, että ruoka on yksi konkreettisimmista asioista, joilla voimme saada myönteisiä vaikutuksia aikaan.

Mitä tarkoitetaan kestävyydellä ja tolkullisuudella ruoassa?

Kestävä ruokavalio edistää terveyttä ja vähentää ympäristökuormitusta. Se kattaa esimerkiksi:

– kasvikset, marjat ja täysjyväviljan lisäämisen lautasella

– lähellä tuotetun ja sesongin mukaisen ruoan suosimisen

– tuotantoeläinten hyvinvoinnin huomioimisen

– ruokahävikin vähentämisen

Tällä tavoin voi syödä terveellisesti ja samalla pienentää ruokavalion ilmastovaikutusta ilman täydellisyyden tavoittelua.

Mutta miten näitä periaatteita voi oikeasti toteuttaa arjessa? Entä mistä nuori saa tietoa ja kokemuksia, jotka auttavat tekemään kestävämpiä valintoja? Safkan jäljillä -hankkeen toimenpiteillä tuemme nuorten ymmärrystä ruoan alkuperästä, lähellä tuotetun ruoan merkityksestä ja kestävän, terveellisen ruokavalion periaatteista. Safkan jäljillä toimii valtakunnallisesti ja yhdistää kouluja, viljelijöitä ja lähiruokayrittäjiä, tuoden ruokaketjun monipuolisesti osaksi nuorten arkea.

Millaisia huolia nuorilla voi olla ruoasta?

Moni nuori kokee ruoasta ristiriitaisia tunteita, eikä se ole sattumaa. Ruokaan liittyvää tietoa tulee jatkuvasti vastaan somessa, uutisissa ja mainonnassa ja se on usein keskenään ristiriitaista.

Yleisiä huolia ovat esimerkiksi:

– ilmastoahdistus → miten omat ruokavalinnat vaikuttavat planeettaan?

– epätietoisuus → mikä on oikeasti terveellistä ja kestävää, kun ohjeet tuntuvat muuttuvan?

– superfood-hype → miksi kaukaa tuotua ruokaa (esim. matcha, açaí tai proteiinipatukat ja -juomat) mainostetaan välttämättömänä, vaikka lähellä tuotettuja vaihtoehtoja on saatavilla?

Ristiriitaisten tunteiden kokeminen ruoasta on lähes väistämätöntä, jos seuraa sosiaalista mediaa. Somessa ruokaan liittyvä tieto perustuu valitettavan usein yksittäisten vaikuttajien omiin kokemuksiin, mielipiteisiin tai trendeihin, ei aina tutkittuun tai luotettavaan tietoon. Ilman taitoa arvioida lähteitä voi olla vaikea erottaa, mikä tieto perustuu tutkimukseen ja mikä henkilökohtaisiin kokemuksiin tai markkinointiin. Tutkittu tieto ja esimerkiksi viralliset ravitsemussuositukset tarjoavat luotettavan pohjan ruokavalinnoille silloin, kun some tuntuu sekavalta.

Tässä myös Safkan jäljillä -hanke tarjoaa konkreettista apua. Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten ymmärrystä siitä mitä hyötyjä lähellä tuotetulla ruoalla on sekä miten nämä valinnat vaikuttavat paikalliseen yhteisöön ja työllisyyteen, ympäristöön sekä terveyteen. Samalla hanke korostaa ruoantuotantomme merkitystä, eli valitsemalla lähellä tuotettua ruokaa tuemme muun muassa paikallisia viljelijöitä ja maaseudun elinvoimaisuutta. Pienillä arjen valinnoilla, kuten sesongin mukaisten kasvisten tai lähellä tuotetun lihan suosimisella, nuoret voivat konkreettisesti vaikuttaa siihen, että ruoantuotantomme jatkaa kestävänä ja laadukkaana osana ruokakulttuuriamme.

Ruoka on ratkaisu

Ilmastoahdistus ruokaa kohtaan syntyy usein siitä, ettei tiedetä, miten voi vaikuttaa. Ruoka ei ole ongelma itsessään – se on tapa tehdä hyviä tekoja joka päivä. Kun valitsemme kaupassa, mitä ostamme, vaikuttamme osaltamme siihen, mitä tuotetaan ja miten.

Esimerkiksi valitsemalla lähellä tuotettuja tuotteita – kuten oman maakunnan kaurasta tehdyn välipalan tai omenoista puristetun mehun – tuemme paikallista tuotantoa ja pienennämme sitä kautta kuljetusten ja tuotannon ympäristövaikutuksia. Verrattuna usein maailmalta tuotuun valmisruokaan tai ravintoköyhiin eineksiin nämä valinnat ovat sekä ravitsemuksellisesti fiksuja että ympäristöystävällisiä.

On myös hyvä muistaa, että vaikka uudet ravitsemussuositukset kannustavat lisäämään kasvisten ja palkokasvien käyttöä, liha ei ole poissuljettu osa tasapainoista ruokavaliota. Kun lihaa valitaan, lähellä tuotettu vaihtoehto on usein kestävämpi valinta. Meillä lihantuotantoa ohjaavat tiukat eläinten hyvinvointia ja tuotantotapoja koskevat vaatimukset, joita valvotaan tarkasti verrattuna moniin muihin maihin. Samalla lähellä tuotetun lihan suosiminen tukee paikallisia viljelijöitä, maaseudun elinvoimaisuutta ja tekee näkyväksi sen, miten omilla ruokavalinnoilla voidaan vaikuttaa koko ruokajärjestelmään.

Mitä virallinen ruokapolitiikka sanoo?

Suomen Kansallinen ruokastrategia 2040 – Onnellisen ruuan maa asettaa pitkän aikavälin vision sille, miten ruokajärjestelmää kehitetään kestäväksi, terveelliseksi ja kannattavaksi. Strategiassa tähdätään siihen, että vuoteen 2040 mennessä Suomi tunnetaan kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijänä, jossa ruoka tuotetaan ympäristöä kunnioittaen ja samalla edistetään huoltovarmuutta sekä ihmisten hyvinvointia. Jokaisella – kuluttajilla, viljelijöillä, yrityksillä ja nuorilla – on rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Strategia ei siis ole vain poliittinen dokumentti tai byrokraattinen suunnitelma vaan se ohjaa sitä, miten syömme, miten ruoka tuotetaan ja miten yhteiskuntamme toimii kestävällä tavalla tulevaisuudessa.

Kohti tolkullista ruokakulttuuria

Ruoka ei ole vain terveyttä tai ympäristöystävällisyyttä – se on myös iloa, makua, yhdessä olemista ja kulttuuria. Tolkullinen ruokavalio on monipuolinen, maukas ja sopii jokapäiväiseen elämään. Se ei vaadi täydellisyyttä, vaan pieniä, merkityksellisiä valintoja.

Meillä on valta vaikuttaa ja jokainen ateria on mahdollisuus tehdä jotain hyvää itselle, ympäristölle ja yhteisöllemme. Ruoka on ratkaisu, kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena – terveellisenä, paikallisena ja ympäristöä kunnioittavana valintana. Ja juuri tällainen ruokakulttuuri on kestävä tulevaisuus.

Lue lisää Safkan jäljillä hankkeesta: https://safkanjaljilla.savonia.fi/. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö Ruokaviraston kautta.

---

Kirjoittajat

Sini Sarén, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

• Kansallinen ruokastrategia 2040 – Onnellisen ruuan maa, Valtioneuvoston julkaisu (2025) https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/1e9a2c17-569c-4bd9-8d36-ce1e88ad562f

• Kestävää ruokaa terveydeksi – Kansalliset ravitsemussuositukset, Ruokavirasto (2024) https://www.julkari.fi/items/ccee5af9-43c2-473f-993b-fd28c3f2fc17

Kuva: Pohjois-Savon Agri-Food klusterin kuvapankki