Artikkelin taustalla ovat omakohtaiset kokemukset hanketyöstä ja sen valmistelusta sekä Business Finlandin Veturi-ohjelmaan osallistuvien yritysten kanssa käydyt keskustelut.

Pitkäjänteinen TKI-yhteistyö rakentaa vaikuttavuutta ja menestystä

Menestyvän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ytimessä on selkeä tahto ja yhteinen maali. Kyse ei ole vain siitä, mitä halutaan saavuttaa, vaan mitä annettavaa kullakin toimijalla on yhteiseen pöytään. Yhteisesti – heti alussa – määritellyt ja hyväksytyt selkeät pelisäännöt, luovat pohjan luottamukselle ja sujuvalle toiminnalle. TKI-yhteistyö ei ole kertaluonteinen projekti vaan jatkuva prosessi, jossa strategia tukee yhteistyömallia ja yhteistyömalli strategiaa.

Ekosysteemin voima: roolit ja tasapaino

Toimiva TKI-ekosysteemi perustuu ajatukselle ”anna ja saa”. Se vaatii toimijoilta erilaisten roolien omaksumista, oli kyseessä sitten hanketta eteenpäin vetävä veturiyritys, ketterä pk-yritys tai syvällistä tai soveltavaa tietoa tuottava tutkimusorganisaatio.

Yhteistyön tekninen laatu ja resilienssi varmistetaan kolmella asialla:

• Oikeat ihmiset: Mukana on osaajia, joilla on aito sydämenpalo ja innostus omaa organisaatiotaan ja yhteistä tekemistä kohtaan.
• Oikeat asiat: Keskitytään olennaiseen ja pidetään perimmäinen maali kirkkaana mielessä.
• Tasapaino: Huolehditaan siitä, että kaikkien osapuolten tarpeet kohtaavat.

Tässä kokonaisuudessa koordinaattorin rooli on kriittinen. Koordinaattorin on toimittava tasapuolisesti ja kuunneltava herkällä korvalla kaikkia osapuolia, jotta yhteys ja vuoropuhelu säilyvät toimivina ja rakentavina.

Kumppaneita kannattaa etsiä ennakkoluulottomasti myös yllättävistä paikoista. Verkostoituminen ei kuitenkaan saa jäädä vain puheen tasolle, vaan sen on johdettava aitoon kanssakäymiseen, konkreettisiin toimenpiteisiin ja tuotoksiin.

Sudenkuopat: Hakemusvaiheen virheet voivat kaataa hyvänkin idean

Haku- ja valmisteluvaiheen sudenkuopilla on TKI-hankkeissa merkittävä rooli, sillä ne määrittävät koko tulevan yhteistyön onnistumisen. Huonosti pohjustettu tai epäjohdonmukainen hakemus voi pysäyttää lupaavan ekosysteemin rakentumisen jo ennen kuin se ehtii edes alkaa. Pahimmillaan virheet sitovat resursseja vääriin asioihin ja rapauttavat luottamusta kumppanien välillä.

Yleisimmät sudenkuopat onnistutaan välttämään, kun tunnistamme nämä kriittiset tekijät ajoissa:

• Epäjohdonmukaisuus ja huono kieli: jos hakemus on epäselvä tai huonosti kirjoitettu, rahoittaja tai kumppani ei vakuutu organisaatiomme ammattitaidosta.
• Liiat lupaukset:epätoivoinen rahoituksen haku johtaa usein katteettomiin lupauksiin. Ne kostautuvat myöhemmin, kun hanke ei kykene tuottamaan sitä, mitä paperilla luvattiin.
• Ristiriitainen logiikka: merkittävä kompastuskivi on se, että nelikenttä tavoite – toimenpide – tulos – vaikutus ei täsmää. Jokaisen toimenpiteen on vietävä selkeästi ja osoitettavasti kohti asetettua maalia.

Mikä ratkaisee menestyksen?

Lopulta hankkeen todellinen menestys, vaikuttavuus ja luotettavuus mitataan arjessa saavutetussa muutoksessa. Se syntyy aidosta sitoutumisesta, strategisesta merkityksestä osallistuville organisaatioille, yhteisten sääntöjen noudattamisesta sekä pitkäjänteisestä suhteiden hoitamisesta. Kun perusta on kunnossa, syntyy ratkaisuja, joilla on aitoa painoarvoa sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Verkostoitumisen ja yhteistyön merkitystä on vaikea korostaa liikaa. Tässä asiassa meillä on opittavaa muusta Euroopasta. Laaja-alainen verkostoitumisen edellyttää aktiivisuutta ja esilläoloa sekä pitkäjänteistä kumppanipolitiikkaa.

---

Kirjoittajat

Jarmo Jalkanen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu