Metsiin kohdistuu lisääntyviä haasteita ilmastonmuutoksen seurauksena. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat näkyä metsissä monin eri tavoin: sään ääri-ilmiöt yleistyvät, tuhoriskit lisääntyvät ja metsien kasvuolosuhteet muuttuvat. Siksi tarvitaan ennakoivia välineitä, jotka tukevat päätöksentekoa ja sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin.

Keväällä 2025 järjestetyssä asiantuntijatyöpajassa tunnistettiin Pohjois-Savon ilmastoriskiskenaariot, jotka havainnollistavat metsiin liittyviä mahdollisia tulevaisuuden näkymiä muuttuvassa ilmastossa. Pohjois-Savon ilmastoriskiskenaarioita voidaan hyödyntää metsäsuunnittelun tukena, riskienhallinnan ja varautumisen työvälineenä, sekä koulutuksessa.

Miten skenaariot tunnistettiin?

Skenaariotyö aloitettiin keväällä 2025 järjestetyllä asiantuntijatyöpajalla. Työpajassa työskenneltiin kolmessa ryhmässä 1: Metsätuhot, 2: Puuston kasvu ja hiilitaseet, 3: Talouskehitys ja Yhteiskunta. Kukin ryhmä listasi keskeisiä epävarmuustekijöitä ja niiden mahdollisia tulevaisuuden tiloja.

Työpajassa keskeisimmiksi epävarmuustekijöiksi tunnistettiin luonnon monimuotoisuuden kehittyminen, maaperäpäästöjen lisääntyminen, metsänhoidon aktiivisuus (omistuksen haasteet), aluetalouden vaikutukset, yhteiskunnallisen keskustelun taso sekä sääolosuhteiden muutos (tuhoille altistuminen). Kullekin epävarmuustekijälle tunnistettiin kolme mahdollista tulevaisuuden tilaa: neutraali, pessimistinen ja optimistinen.

Esimerkiksi tunnistetulle epävarmuustekijälle ”luonnon monimuotoisuuden kehittyminen” tunnistetut tulevaisuuden tilat olivat: Neutraali, jossa monimuotoisuus pysyy samankaltaisena. Pessimistinen, jossa monimuotoisuus köyhtyy merkittävästi. Optimistinen, jossa monimuotoisuus lisääntyy merkittävästi.

Projektihenkilöistä ja opiskelijoista koostuva tiimi arvioi, kuinka loogisesti eri epävarmuustekijöiden tulevaisuuden tilat voisivat toteutua samanaikaisesti. Arviointi tehtiin asteikolla -3 … +3. Kysymys kuului, voiko nämä kaksi tulevaisuuden tilaa toteutua samanaikaisesti. Arvo +3 tarkoitti, että loogisesti ajatellen ne toteutuvat yhdessä. Kun taas arvo -3 tarkoitti, että loogisesti ajatellen ne eivät voi toteutua yhdessä. Kyse ei ollut todennäköisyydestä, vaan mahdollisuudesta, että nämä tekijät toteutuvat yhtä aikaa.

Arvioinnin perusteella hahmottui skenaarioita eli mahdollisten tulevaisuuden tilojen yhdistelmiä. Arvioinnin jälkeen projektihenkilöstö kirjasi jokaisen skenaarion yhteyteen näkemyksiä siitä, kuinka erilaisiin skenaarioihin voitaisiin varautua metsäsuunnittelussa.

Tunnistetut skenaariot

Pohjois-Savoon tunnistettiin neljä mahdollista skenaariota; tuhojen vuosikymmen, konfliktien vuosikymmen, nykyisen kaltainen kehitys ja monipuolisen kestävän käytön sekä jalostusasteen noston vuosikymmen.

1. Tuhojen vuosikymmen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset kärjistyvät: sateisuus ja kuivuus vaihtelevat jyrkästi, roudan puuttuminen ja talvien lyheneminen vaikeuttavat korjuuta. Myrskyt, tuulituhot ja lumituhot yleistyvät. Ojitusverkosto ei enää toimi kuten ennen, ja vesistöjen tila heikkenee entisestään – huuhtoumat lisääntyvät ja vedet tummuvat. Puuston elinvoimaisuus heikkenee ja hallan vaikutukset nuoreen metsään ovat merkittäviä. Metsänomistajilla ei ole riittävästi tukea tai tietoa sopeutumistoimiin.

Metsäsuunnittelun suositus: Suunnittelun keskiössä on riskien hallinta – metsänhoito suunnitellaan säätoleranssia kasvattavaksi, vältetään tuulitunneleita ja suuria avohakkuita.

Painotetaan monilajisuutta ja jatkuvapeitteisyyttä. Tiekunnostukset ja oikea-aikainen korjuu suunnitellaan tarkasti. Pitkäaikaisia kenttäkokeita tarvitaan ilmastokestävyyden parantamiseksi.

2. Konfliktien vuosikymmen

Yhteiskunnallinen keskustelu metsistä polarisoituu entisestään. Metsänomistajien, teollisuuden, ympäristöjärjestöjen ja kaupunkilaisten näkemykset ajautuvat vastakkainasetteluun.

Tiedepohjainen vuoropuhelu jää taka-alalle ja päätöksenteko hidastuu. Monimuotoisuuden turvaaminen ja ilmastotavoitteet nähdään toistensa vastakohtina. Epävarmuus vähentää omistajien halukkuutta tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia.

Metsäsuunnittelun suositus: Korostetaan suunnitteluprosessissa läpinäkyvyyttä, osallisuutta ja tiedon jakamista. Metsäsuunnittelu toimii neutraalina foorumina, jossa tuodaan yhteen eri näkökulmat ja luodaan luottamusta. Metsänomistajien neuvonta ja tuki ovat keskeisessä roolissa.

3. Nykyisen kaltainen kehitys

Metsien käyttö jatkuu nykyiseen tapaan ilman merkittäviä muutoksia. Puuntuotanto säilyy keskiössä, mutta haasteet ilmaston ja biodiversiteetin saralla jäävät osin ratkaisematta. Ristiriidat eivät kärjisty, mutta eivät myöskään ratkea. Metsäsektorin uudistuminen on hidasta. Paikallistaloudessa ei saavuteta suuria läpimurtoja.

Metsäsuunnittelun suositus: Suunnittelu keskittyy tehokkaaseen puuntuotantoon, mutta ottaa nykyistä enemmän huomioon peitteisen kasvatuksen mahdollisuudet ja vesitalouden hallinnan. Tarjotaan vaiheittaisia keinoja siirtyä kohti kestävämpiä ratkaisuja ilman suuria harppauksia.

4. Monipuolisen kestävän käytön ja jalostusasteen noston vuosikymmen

Alueellinen metsätalous uudistuu kokonaisvaltaisesti: arvoketjut vahvistuvat, jalostusaste nousee ja metsien käyttö monipuolistuu. Yhteistyö energiasektorin, bio- ja kiertotalouden kanssa tiivistyy. Metsänomistajilla on useita tulonlähteitä ja kokonaiskestävyys ohjaa päätöksentekoa. Monimuotoisuuden turvaaminen nähdään osana taloudellista ja ekologista vakautta. Dialoginen yhteiskunnallinen keskustelu tukee kehitystä.

Metsäsuunnittelun suositus: Suunnittelu tukee metsänomistajia kokonaisvaltaisten ja moniarvoisten tavoitteiden saavuttamisessa. Korostetaan monimuotoisuutta, peitteistä kasvatusta, erikoispuulajeja ja metsien monikäyttöä. Tarjotaan räätälöityä neuvontaa ja digitaalisia työkaluja päätöksenteon tueksi.

Skenaariot työkaluna metsäsuunnittelussa

Pohjois-Savon ilmastoriskiskenaariot tarjoavat neljä erilaista tulevaisuuden näkymää, jotka auttavat hahmottamaan metsien tulevaisuutta muuttuvassa ilmastossa. Skenaariot vaihtelevat tuhoriskien kasvamisesta ja yhteiskunnallisista konflikteista nykytilan jatkumiseen sekä kokonaisvaltaiseen kestävyyden ja jalostusasteen nousuun. Skenaariot toimivat työkaluna, jonka avulla voidaan arvioida epävarmuuksia ja varautua erilaisiin kehityskulkuihin ja tulevaisuuksiin.

Metsäsuunnittelussa skenaariot tukevat riskienhallintaa, monimuotoisuuden turvaamista ja taloudellisten sekä ekologisten tavoitteiden yhteensovittamista. Hyödyntämällä skenaarioita päätöksenteossa voidaan lisätä joustavuutta ja resilienssiä metsätaloudessa sekä vahvistaa alueellista kestävää kehitystä.

---

Kirjoittajat:

Minna Luoto, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Noora Niskanen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Miika Kajanus, TKI-asiamies, Savonia-ammattikorkeakoulu