Hoitajien tarve Suomessa kasvaa voimakkaasti väestön ikääntymisen ja pitkäaikaissairauksien yleistymisen myötä. Samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt useilla aloilla, mikä korostaa tarvetta ohjata työvoimaa sosiaali- ja terveysalan (sote) tehtäviin. Hoitajapulan ratkaiseminen edellyttää paitsi koulutuspolkujen kehittämistä, myös sellaisten työolosuhteiden luomista, jotka houkuttelevat ja sitouttavat työntekijöitä alalle.

Nykyhetken ja tulevaisuuden kehityksen haasteet edellyttävät asiantuntijuutta, joka yhdistää ajankohtaisen tiedon ennakoivaan näkemykseen. Muuttuva toimintaympäristö sote-alalla edellyttää myös johtajilta kykyä ymmärtää ja vastata työelämän monimuotoisiin tarpeisiin, erityisesti työntekijöiden yksilöllisiin odotuksiin ja potentiaalin kehittämiseen. Johtamisen tulee tukea jatkuvaa oppimista sekä luoda edellytykset asiantuntijuuden vahvistumiselle organisaation kaikilla tasoilla. Tämän lisäksi on tärkeää edistää yhteistyön kulttuuria, jossa asiantuntijat voivat jakaa osaamistaan ja kasvaa yhdessä.

Aineeton pääoma

Sote-alan organisaatioiden toiminta perustuu yhä enemmän aineettomaan pääomaan, kuten osaamiseen, ihmissuhteisiin ja organisaatiokulttuuriin. Aineeton pääoma muodostuu inhimillisestä, sosiaalisesta ja rakenteisesta pääomasta, jotka yhdessä tukevat organisaation kykyä vastata toimintaympäristön muutoksiin, kuten henkilöstöpulan, teknologian kehityksen ja palvelutarpeen kasvuun. (Kivinen 2022.) Inhimillinen pääoma sisältää muun muassa työntekijöiden taitoja, tietoja, kykyjä ja kokemusta. Sosiaalinen pääoma tarkoittaa työyhteisön sisäistä luottamusta, ihmisten välisiä verkostoja sekä kykyä tehdä yhteistyötä. Rakenteellinen pääoma puolestaan sisältää organisaation rakenteet ja järjestelmät, jotka tukevat työn tekemistä ja osaamisen hyödyntämistä. Nämä aineettomat pääomat ovat voimavara, joiden kehittäminen voi tuottaa lisäarvoa.

Aineettoman pääoman johtaminen edellyttää strategista otetta. Yksilötason osaamisen kehittäminen ei riitä, vaan on rakennettava organisaatiokulttuuria, joka tukee oppimista, tiedon jakamista ja yhdessä kehittämistä. Digitaaliset järjestelmät voivat helpottaa tiedon tallentamista ja jakamista, mutta niiden hyödyt toteutuvat vain, jos työntekijät osaavat ja haluavat käyttää niitä. Aineettoman pääoman hyvä johtaminen näkyy suoraan toiminnan vaikuttavuudessa ja asiakaskokemuksessa työntekijöiden lisääntyneen motivaation vuoksi. (Kivinen 2022.)

Työ sote-alalla edellyttää yhä enemmän kykyä hyödyntää teknologiaa ja soveltaa tietoa nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Jotta organisaatiot voivat vastata esimerkiksi hoitajapulaan, työvoiman saatavuuden haasteisiin ja palvelujärjestelmän rakenteellisiin muutoksiin, niiden on systemaattisesti tunnistettava ja kehitettävä aineettoman pääoman osa-alueitaan. Tämä tarkoittaa erityisesti henkilöstön osaamisen, työhyvinvoinnin ja organisaatiokulttuurin vahvistamista.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista ja strategista sijoittamista henkilöstöön. Työntekijöiden tukeminen ja kehittäminen eivät ole pelkkiä kulueriä, vaan ratkaisevia investointeja organisaation tulevaisuuteen ja palveluiden laadun parantamiseen.

Yksilön johtaminen tulevaisuudessa

Tulevaisuuden johtajuus on yksilön tukemista ja merkityksellisyyttä. Ihmisten johtamisen tulee rakentua luottamukseen, autonomiaan ja arvostavaan vuorovaikutukseen. Tällainen johtaminen vahvistaa työn imua ja yksilön halua sitoutua organisaation tavoitteisiin pitkällä aikavälillä. (Martela & Jarenko 2014.) Työntekijöiden sitouttaminen voisi hellittää myös hoitajapulan tuottamia haasteita.

Perinteinen hierarkkinen johtaminen ei vastaa nykyorganisaatioiden tarpeisiin, sillä kompleksinen ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö vaatii työntekijöiltä itsensä johtamisen taitoja ja luovaa ongelmanratkaisua. Työntekijöiden tuloksellisuus ja johtajien mahdollistava johtaminen lisää työtyytyväisyyttä, parempaa terveyttä ja vähäisempiä työpoissaoloja. Sote-alalla mahdollistava johtamistapa voi täten luoda työntekijöille motivaation tunnetta mikä mahdollisesti lisää jaksamista sekä asiakastyön laatua.

Nykyaikainen johtajuus painottuu valmentavaan otteeseen, luottamukseen ja merkityksellisyyden kokemuksen vahvistamiseen. Johtajan rooli ei enää nojaudu hierarkkiseen valtaan, vaan kykyyn inspiroida ja tukea yksilön kasvua. Tämä edellyttää erityisesti hyviä sosiaalisia taitoja ja tunneälykkyyttä. Kun työntekijä kokee työnsä mielekkääksi ja saa mahdollisuuden vaikuttaa siihen, hänen sitoutumisensa lisääntyy ja hän pystyy toimimaan joustavasti muuttuvissa tilanteissa. (Martela & Jarenko 2014.)

Sosiaali- ja terveysalalla johtajat toimivat ennen kaikkea mahdollistajina. He edistävät tiedon jakamista sekä tukevat työntekijöiden osaamisen kehittymistä. Yksilöiden kasvu vahvistaa samalla organisaation kehittymistä ja uusien ratkaisujen löytymistä.

Tulevaisuuden työtaidot

Työelämä muuttuu nopeasti mikä vaikuttaa työntekijöiden osaamisvaatimuksiin. McKinsey & Companyn (Dondi ym. 2021) mukaan tulevaisuuden 56 työtaitoa voidaan jakaa kognitiivisiin, sosiaalisiin, digitaalisiin ja itsensä johtamisen taitoihin. Nämä taidot muodostavat perustan, joiden varaan yksilöt voivat rakentaa työelämässä menestystä sekä jatkuvaa ammatillista kasvua.

Kognitiiviset taidot, kuten kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu, auttavat hahmottamaan monimutkaisia tilanteita ja tekemään perusteltuja päätöksiä. Sosiaaliset taidot – empaattinen vuorovaikutus ja tiimityö – ovat keskeisiä erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa, joissa yhteistyö ja luottamus ratkaisevat. Digitaidot tarkoittavat kykyä hyödyntää teknologiaa tehokkaasti ja vastuullisesti. Itsensä johtaminen, kuten motivaatio ja tavoitteellisuus, tukee yksilön kykyä sopeutua jatkuviin muutoksiin ja rakentaa kestävää työuraa. (Dondi ym. 2021.) Sote-alalla nämä taidot ovat välttämättömiä. Työ perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen, tilannearviointiin ja yhteistyöhön erilaisten ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa. Samalla teknologian rooli kasvaa. Näissä olosuhteissa inhimillinen osaaminen on alan tärkein pääoma.

McKinseyn mukaan näiden taitojen kehittäminen ei ole vain yksilön vastuulla, vaan myös organisaatioiden, koulutusjärjestelmien ja yhteiskunnan on tuettava elinikäistä oppimista ja osaamisen uudistamista. Taitojen kokonaisvaltainen kehittäminen vahvistaa sekä yksilön että yhteiskunnan kykyä vastata työn murroksen haasteisiin. (Dondi ym. 2021.) Sote-alalle tulevaisuuden työelämässä keskeisiä osaamisia ovat kaikki neljä: kognitiiviset, sosiaaliset, digitaaliset ja itsensä johtamisen taidot. Jokaiseen tulee järjestelmällisesti panostaa koulutusten kautta, koska työympäristön on nopeasti muuttuva, monimuotoinen ja haastava. McKinseyn (Dondi ym. 2021) tutkimuksessa päädyttiin tulokseen, että korkeampaa koulutusta saaneet ovat paremmin valmistautuneita työelämän muutoksiin.

Johtopäätökset

Sote-alan tulevaisuus edellyttää laajaa sopeutumista niin työntekijöiltä kuin johtajilta. Hoitajapula ja nopeasti muuttuva työympäristö korostavat osaavan työvoiman merkitystä sekä aineettoman pääoman hyödyntämistä. Organisaatioiden menestys perustuu yhä enemmän inhimilliseen osaamiseen, vuorovaikutukseen ja kykyyn kehittää tietoa yhdessä. Kun johtaminen tukee työntekijöiden sisäistä motivaatiota ja mahdollistaa asiantuntijuuden kehittymisen, se tuottaa yksilöille työn mielekkyyttä, sitouttaa organisaatioon ja edistää työn tuloksellisuutta

Tulevaisuuden työtaidot, kuten kriittinen ajattelu, digiosaaminen, tunneäly ja itsensä johtaminen, muodostavat perustan yksilön ammatilliselle kasvulle ja työelämässä menestymiselle. Yksilö voi omalta osaltaan edistää kehittymistään ottamalla aktiivisen roolin oman osaamisensa tunnistamisessa ja kehittämisessä esimerkiksi seuraamalla alan kehitystä tai hakeutumalla koulutuksiin. Vastaavasti johdolla on keskeinen rooli oppimisen mahdollistajana työpaikalla. Organisaatio voi tarjota yksilölle kehitysmahdollisuuksia, edistää jatkuvan oppimisen kulttuuria ja tiedonjakoa.

Sote-alalla työskentely edellyttää jatkuvaa uudistumista. Tulevaisuuden työtaitojen kehittäminen sote-alalla on koko organisaation yhteinen tehtävä. Yksilöiden on tärkeää sitoutua omaan ammatilliseen kasvuun ja johdon tulee tukea luomalla rakenteita ja kulttuuria, jotka edistävät oppimista, yhteistyötä ja työn merkityksellisyyden kokemusta. Tulevaisuuden työelämätaitojen kehittäminen auttaa osaltaan vastaamaan sote-alan haasteisiin kuten hoitajapulaan ja työn kuormittavuuteen.

Kirjoittajat:

Stepan Tirkkonen, sairaanhoitajaopiskelija

Marja Silén-Lipponen, FT, hoitotyön yliopettaja

Lähteet:

Dondi, M., Klier, J., Panier, F. & Schubert, J. 2021. McKinsey & Company. https://www.mckinsey.com/industries/public-sector/our-insights/defining-the-skills-citizens-will-need-in-the-future-world-of-work. Viitattu 01.08.2025.

Kivinen, T. 2008. Tiedon ja osaamisen johtaminen terveydenhuollon organisaatioissa. Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitos. Väitöskirja. https://erepo.uef.fi/items/b857e5d4-b3b3-4bb4-8d23-e0d18f8eac86. Viitattu 01.08.2025.

Martela, F. & Jarenko, K. 2014. Sisäinen motivaatio: tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisusarja TuVJ 3/2014. https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994228304006250. Viitattu 01.08.2025.