Viisi ihmistä istuu lavalla nojatuolissa paneelikeskustelun aikana. Vasemmalla seisoo mies mikrofonin kanssa. Heidän takanaan on suuri näyttö, jossa on suomenkielistä tekstiä ja banneri. Panelistien edessä pienellä pöydällä on kukkia.

Savonia-artikkeli: Tuloksia, tarinoita ja tulevaisuuden työelämää

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Savonian Kampussydämen katsomossa on odottava ja innostunut tunnelma. Reippaan musiikin säestämä videokooste pyörähtää käyntiin näytöllä ja esittelee vanhustyön työyhteisöjä eri puolilta Pohjois-Savoa.

Olemme kokoontuneet juhlistamaan Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hankkeen päätöstilaisuutta ja sen tuloksia. Hybridimuotoiseen tapahtumaan on ilmoittautunut yli 200 osallistujaa ympäri Suomen.

Osaamismerkki motivoi opiskelemaan

Tilaisuuden avaa muutoskuiskaaja Kati Toikka, joka toivottaa tervetulleeksi lavalle hankkeen projektipäällikkö Satu Pirskasen sekä työyhteisövalmentaja Jaana Piipon. Pirskanen ja Piippo kertaavat tiiviisti hankkeen matkan ja sen keskeisimmät tulokset. Hanketyöskentely on sisältänyt lukemattomia työyhteisöissä järjestettyjä työpajoja, esihenkilöille suunnattuja työpajoja sekä Edunia-oppimisympäristön, jossa opiskelusta on saatu myöntää Yhteisöohjautuvuuden osaaja -osaamismerkki yli sadalle osallistujalle.

– Kyselyjen ja mentorihavaintojen mukaan tiimien yhteistyökyky on kehittynyt selvästi. Päätöksiä tehdään yhdessä, asioita uskalletaan ottaa puheeksi ja keskustelukulttuuri on parantunut monessa yksikössä, Pirskanen summaa.

Suurjännitteitä ja typeriä rooleja

Lavan valtaavat seuraavaksi dosentti Perttu Salovaara ja muutoskuiskaaja Kati Toikka, jotka haastavat suomalaisen työelämän jäykkiä roolimalleja. He pohtivat, miksi työelämässä edelleen odotetaan käskyjä ylhäältä tai pelätään virheitä, jos toimitaan itsenäisesti.

– Monilla elämänalueilla tasavertainen yhdessä tekeminen on jo arkipäivää. Miksei myös työelämässä, Toikka kysyy.

Puhujat korostavat luottamukseen ja jaettuun vastuuseen perustuvan kulttuurin merkitystä ja tuovat esiin esimerkkejä organisaatioista, joissa yhteisöohjautuvuus on parantanut työyhteisön toimivuutta ja ilmapiiriä.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Hyvinkään kotihoidon esihenkilöt Anette Salo ja Laura Kuurlunti vahvistavat Salovaaran ja Toikan pohdintoja omalla puheenvuorollaan. Vuonna 2020 alkaneen hankkeen myötä työntekijät ovat saaneet enemmän valtaa vaikuttaa omaan työhönsä, ja siitä on tiimeillä pelkästään hyviä kokemuksia.

– Työssä viihtyminen ja motivaatio ovat nousseet. Vastuunkanto ja vapaus ovat lisääntyneet, ja samalla myös oman työn arvostus voi hyvin, Salo kuvailee.

Kohti käytännön työkaluja

Keusoten vierailun jälkeen koittaa tapahtuman ehkä odotetuin hetki eli pohjoissavolaisten vanhustyön työyhteisöjen kanssa yhdessä kokoama Opas poluille yhteisöohjautuvuuteen. Opas on visuaalinen ja helposti lähestyttävä teos yhteisöohjautuvuuden kehittämiseen. Se sisältää monimediaista verkkosisältöä, tulostettavan työkirjan sekä etenemistä seuraavan kartan.

Webinaari on onnistunut kokonaisuus faktatietoa ja kokemuksia. Se luo mielikuvan siitä, että yhteisöohjautuvuus on tätä päivää ja he, jotka ovat lähteneet sitä rohkeasti kehittämään, jatkavat mielihyvin matkaansa yhteisöohjautuvuuden maailmassa nyt ja tästä eteenpäin.

Kirjoittaja: Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, maiju.korhonen@savonia.fi

Kuvassa on EU:n lippu, jossa on keltaisten tähtien ympyrä sinisellä pohjalla, vieressä suomenkielinen teksti, jossa lukee Euroopan unionin osarahoittama, eli Euroopan unionin osarahoittama.