Hyvä ja tasapainoinen työhyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen ja siellä viihtymiseen. Työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, kuten työpaikoilla työntekijöiden riittävyys, osaamistaso ja työn palkitsevuus. (Työterveyslaitos n.d.) Työhyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä, jota ohjaa toimiva työyhteisö. Toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö on turvallinen, terveellinen, hyvinvoiva ja tuottava ja yhteisössä korostuu tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, toimiva vuorovaikutus, sopivasti kuormittavat työ-tehtävät sekä tuen antaminen ja saaminen. (Työturvallisuuskeskus n.d). Työyhteisön sosiaalinen pääoma on merkki toimivasta yhteisöstä. Sosiaalinen pääoma muodostuu yhdessä tekemisen ja kokemuksien jakamisen vaikutuksesta, joten sen kehittymisen edellytyksenä onkin vastavuoroisuus ja aktiivinen toiminta. (Manka & Larjovuori 2013, 6.)

Työhyvinvointia yhtessä rakentaen

Kehittämistyön eteneminen muodostui useista vaiheista. Valitsimme kehittämistyön aiheen ja perehdyimme aiheen taustaan ja sen tarpeellisuuteen. Tämän jälkeen määrittelimme kehittämistyöllemme tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Prosessin aikana pidimme yhteyttä toimeksiantajaan ja toteutimme työn suunnitellusti. Kehittämistyötämme arvioitiin yhdessä toimeksiantajan kanssa ja saimme hyvää palautetta toteutuksesta ja osaamisemme kehittymisestä. Kehittämistyötä esiteltiin terveydenhoitajakoulutuksen seminaarissa ja aiheesta kirjoitettiin asiantuntija-artikkeli. (Salonen, Eloranta, Hautala & Kinos 2017).

Kehittämistyön tilaajana toimi yksityinen terveydenhuollon organisaatio Kuopiossa, jonka kanssa laadittiin toimintasopimus työn tilaajan, opiskelijoiden ja Savonia-ammattikorkeakoulun opettajan välillä. Toimintaamme osallistui 10 työterveyshuollossa toimivaa asiantuntijaa. Kehittämistyön tarkoituksena oli järjestää työhyvinvointia tukeva osa työntekijöiden tiimipäivään. Työikäisen, työpaikan sekä työyhteisön työkyvyn ja terveyden edistäminen on Haaralan (2022, 21) mukaan osa terveydenhoitajan työtä, joten toimeksianto oli terveydenhoitajan kehittämistyön aiheena loistava. Toiminnan tavoitteena oli toimeksiantajan toiveesta työhyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja ryhmäytymisen lisääminen sekä saada työntekijöille yhteinen hetki työpäivän keskelle kolmen monipuolisen aktiviteetin parissa. Aktiviteeteiksi valitsimme “työhyvinvointipuun” rakentamisen työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmäksi, pantomiimin yhteisöllisyyden ja ryhmäytymisen tukemiseen sekä lopuksi mindfulness-harjoituksen rentoutumisen ja palautumisen tueksi.

Työn kehittäminen yhdessä työntekijöiden kanssa sekä heidän omasta aloitteestaan on kannattavaa, sillä se lisää työhyvinvointia. Työyhteisön tasolla on myös tärkeää tarkastella kuormittavia tekijöitä, koska ne koskettavat kaikkia ja niiden ratkaiseminen on yhdessä helpompaa kuin yksin. (Laitinen, Nikunlaakso & Koivisto 2023,1827.) Yksi päivämme kolmesta toiminnasta oli työyhteisön työhy-vinvoinnin kehittäminen työyhteisön kesken kehittämiskohteita miettien. Toiminnassa jokainen työtekijä sai tuoda omat mielipiteensä ilmi työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Työntekijöiden osallisuuden vahvistaminen ja osallistuminen kehittämiseen lisäävät myös hallinnan tunnetta työssä. (Rugulies ym. 2016 Laitisen, Nikunlaakson ja Koiviston 2023, 1827 mukaan).

Puu, peli ja pysähtyminen – yhdessäolon hetkiä työyhteisössä

Yhteisen aloituksen jälkeen jaoimme ryhmän kahtia. Ensimmäisessä pisteessä toinen ryhmä rakensi yhdessä ”työhyvinvointipuuta”, jossa he kirjoittivat lapuille, mitkä asiat edistävät tällä hetkellä koko työyhteisön työhyvinvointia ja missä he voisivat työyhteisönä parantaa yhteisöllisen työhyvinvoinnin edistämiseksi. Toisessa pisteessä pidimme samaan aikaan toiselle ryhmälle leikkimielisen pantomiimin, jonka tarkoituksena oli saada kaikki työntekijät osallistumaan, toiset arvailemalla ja toiset tekemällä. Ryhmät vaihtoivat tietyn määräajan jälkeen paikkoja, jotta kaikki pääsivät osallistumaan mo-lempiin pisteisiin. Lopuksi yhdistimme ryhmät ja kävimme työhyvinvointipuuta läpi ja pidimme lyhyen mindfulness-harjoituksen verkosta löytyvän videon opastamana.

Toisen toimeksiantajan ehdottaman teeman, yhteisöllisyyden ja me-hengen edistämisen, menetel-mäksi valitsimme pelillisyyden pantomiimin muodossa. Sosiaalityössä pelillisyyttä ja leikillisyyttä on tutkittu ja kehitetty työmenetelmänä. THL (2023) kuvaa pelillisyyden ja leikillisyyden luovan ryhmissä positiivisia kokemuksia yhdessä olemisesta ja edistää yhteisöllisyyttä. Pelillisyys ja leikillisyys myös edistävät vertaistuellista keskustelemista. (THL 2023). Pantomiimin parissa ryhmä pääsi nau-ramaan yhdessä ja ottamaan taukoa työhyvinvointipuun aivotyöskentelystä.

Lopuksi toteutimme mindfulness-harjoituksen. Mindfulness eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo on paljon tutkittu työkyvyn ja aivohyvinvoinnin edistämisen menetelmä. (Heikkilä-Tammi 2023, 138). Työhyvinvoinnin mittareilla mindfulness-harjoitukset edistävät työn imua, sosiaalisen kanssakäymisen laatua, psykologista hyvinvointia ja vähentävät stressiä ja uupumusoirehdintaa. (Heikkilä-Tammi 2023, 139).

Toiminnan jälkeen toteutimme palautteen pyytämiseksi Webropol-kyselyn, jossa kysyimme, miten hyvin järjestämämme toiminta edisti tiimihenkeä ja yhteisöllisyyttä arvosanoin 1–10. Vastaukset sijoittuivat välille 8–10. Kirjalliseksi palautteeksi saimme kuulla, että toimintamme oli innostavaa, hyvää vaihtelua ja kivaa yhdessä tekemistä.

Kestävämpi työyhteisö osana kestävämpää maailmaa

Kestävän kehityksen näkökulmasta edistimme sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä, jotka ovat kestävän kehityksen toisiinsa yhteydessä olevia osa-alueita (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025a). Sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan pohja on osallisuudessa, oikeudenmukaisuudessa ja kaikille yh-täläisissä mahdollisuuksissa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025b). Tiimipäivän toiminnassa jokainen työntekijä pääsi osallistumaan työyhteisön työhyvinvoinnin kehittämiseen oman työyhteisönsä tasavertaisena jäsenenä.

YK:n kestävän kehityksen globaalissa toimintaohjelmassa, Agenda2030:ssa, on sovittu 17 tavoitetta kestävän kehityksen edistämiseksi (Suomen kestävän kehityksen toimikunta n.d.). Hoitajien työpaikan sosiaalisen pääoman on havaittu olevan yhteydessä merkittävästi kolmen Agenda2030:n päätavoitteen, terveyden ja hyvinvoinnin (tavoite 3), ihmisarvoisen työn ja talouskasvun (tavoite 8) ja yhteistyön ja kumppanuuden (tavoite 17), saavuttamiseen (Xu, Cao, Gao, Lu & Stark 2024, 11). Kehittämistyömme työhyvinvoinnin ja työpaikan sosiaalisen pääoman edistäminen on siis myös kestävän kehityksen edistämistä työyhteisön tasolla.

---

Kirjoittajat:

Jonna Kariaho, terveydenhoitajaopiskelija. Savonia-ammattikorkeakoulu. jonna.kariaho@edu.savonia.fi

Krista Korhonen, terveydenhoitajaopiskelija. Savonia-ammattikorkeakoulu. krista.korhonen4@edu.savonia.fi

Terhi Kulo, lehtori, hoitotyö tutkintokoulutus. Savonia-ammattikorkeakoulu. terhi.kulo@savonia.fi

Rosa Markkanen, terveydenhoitajaopiskelija. Savonia-ammattikorkeakoulu. rosa.markkanen@edu.savonia.fi

Anni Vartiainen, terveydenhoitajaopiskelija. Savonia-ammattikorkeakoulu. anni.vartiainen@edu.savonia.fi

---

Lähteet:

Haarala, P. 2022. Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset. Verkkojulkaisu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-341-1. Viitattu 27.11.2025.

Heikkilä-Tammi, K. 2023. Hyväksyvä tietoinen läsnäolo aivohyvinvoinnin edistäjänä. Teoksessa Kolonen, M & Toljamo, K (toim.) Kestävä aivoterveys – aivohyvinvointia työikäisille. Verkkojulkaisu. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B raportteja 148. Tampere 2023. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/852017/Kesta%cc%88va%cc%88%20aivoterveys%20-%20aivohyvinvointia%20tyo%cc%88ika%cc%88isille.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 30.9.2025

Laitinen, J., Nikunlaakso, R. & Koivisto, T. 2023. Mielenterveyden edistäminen sote-työpaikoilla. Duodecim 2023 vol. 139 no. 22 s. 1823–1830 Suomi. https://www-duodecimlehti-fi.ezproxy.savonia.fi/xmedia/duo/duo17972.pdf. Viitattu 24.9.2025

Manka, M-L. & Larjovuori, R-L. 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen – opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Verkkojulkaisu. Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. https://sites.tuni.fi/app/uploads/2020/01/6687097c-yhteisollisyydella-menestykseen.pdf. Viitattu 28.9.2025.

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-216-649-4. Viitattu 30.9.2025.

Suomen kestävän kehityksen toimikunta n.d. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. Verkkojulkaisu. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030. Viitattu 24.11.2025.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2023. Pelillisyyden hyödyntäminen sosiaalityössä. Verkkojulkaisu. Päivitetty 7.12.2023. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/uudista-asiakastyota-luovasti-ja-leikkisasti/pelillisyyden-hyodyntaminen-sosiaalityossa. Viitattu 30.9.2025.

Työterveyslaitos n.d. Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät – työhyvinvoinnin johtamisen kohteet. Verkkojulkaisu. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyohyvinvoinnin-tiedolla-johtaminen-sote-alalla/osa-3-tieto-strategisen-tyohyvinvointijohtamisen-kulmakivena/32-tyohyvinvointiin-vaikuttavat-tekijat-tyohyvinvoinnin-johtamisen-kohteet. n.d. Viitattu 9.9.2025

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2025b. Sosiaalinen kestävyys. Verkkojulkaisu. Päivitetty 28.4.2025. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/kestavan-hyvinvoinnin-edistaminen/sosiaalinen-kestavyys. Viitattu 5.11.2025

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2025a. Kestävyyden ulottuvuudet. Verkkojulkaisu. Päivitetty

28.4.2025. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/kestavan-hyvinvoinnin-edistaminen/kestavyyden-ulottuvuudet. Viitattu 24.11.2025.

Työturvallisuuskeskus n.d. Työyhteisö. Verkkojulkaisu. https://ttk.fi/tyoturvallisuus/tyohyvinvointi/tyoyhteiso/. Viitattu 28.9.2025

Xu, J. M., Cao, M. G., Gao, Q. C., Lu, Y. X., & Stark, A. T. 2024. Nurses’ Workplace Social Capital and Sustainable Development: An Integrative Review of Empirical Studies. Journal of nursing management 16.7.2024. https://doi.org/10.1155/2024/8362035. Viitattu 24.11.2025.