Vanhemmuus muuttaa arkea ja tuo mukanaan paljon iloa, mutta myös uusia vastuita ja kuormittavia tilanteita. Erityisesti vauva-aikana vanhempien jaksaminen voi jäädä helposti taka-alalle. Riittävä lepo, oma aika, läheiset ihmissuhteet ja arjen sujuvuus ovat tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa vanhemman hyvinvointiin ja voimavaroihin (Hakulinen ym. 2022). Vanhemmuuden tukeminen ja vanhemman voimavarojen vahvistaminen ovatkin tärkeä osa perheiden hyvinvoinnin edistämistä (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2025).

Vanhemman voimavarat osana perheen hyvinvointia

Vanhemmuuteen liittyvä kuormitus ei kuitenkaan näy aina ulospäin. Vanhempi voi kokea arjen raskaaksi, vaikka ulkopuoliselle kaikki näyttäisi olevan hyvin. Oman ajan vähentyessä voi olla vaikeaa pysähtyä pohtimaan omaa hyvinvointia tai edes tunnistaa, milloin omat voimavarat alkavat olla vähissä.

Tämän vuoksi vanhemman hyvinvoinnin puheeksi ottaminen on tärkeää ennen kuin kuormitus kasvaa merkittäväksi. Terveydenhoitajan työssä vanhemman hyvinvoinnin tukeminen ja voimavarojen tunnistaminen ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää terveyden edistämistä (THL 2017). Lapsiperheiden psykososiaalisessa tuessa keskeisiä ovat vanhemmuuden tukeminen, voimavarojen vahvistaminen sekä tuen tarpeiden tunnistaminen ja puheeksi ottaminen (Sorsa ym. 2022). Vanhemman kohtaamisessa ei ole aina tarpeen odottaa, että vanhempi tuo itse esiin huolen tai ongelman. Myös tavallinen keskustelu arjesta, nukkumisesta, omasta arjesta ja läheisistä ihmissuhteista voi avata mahdollisuuden huomata tuen tarve.

Kaikki vanhemmat eivät hakeudu palveluihin silloin, kun he tarvitsevat tukea. Tuen hakemista voivat vaikeuttaa esimerkiksi kokemus omasta pärjäämisestä sekä aiemmat kokemukset palveluissa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuoden 2025 yhteydenottotietojen perusteella osa vanhemmista kokee, etteivät he tule palveluissa riittävän kuulluiksi tai kohdatuiksi, mikä voi vaikeuttaa huolien esiin tuomista. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2026). Siksi on tärkeää tarjota helposti saavutettavia tapoja ottaa hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä asioita puheeksi. Matalan kynnyksen kohtaamiset voivat tarjota tähän luontevan mahdollisuuden.

Matalan kynnyksen kohtaaminen avaa keskustelun

Matalan kynnyksen toiminnalla voidaan tarjota vanhemmille mahdollisuus keskustella hyvinvoinnistaan ilman ajanvarausta tai varsinaista palvelutarpeen arviointia. Tarkoituksena ei ole etsiä ongelmia tai arvioida vanhemmuutta vaan tarjota turvallinen hetki pysähtyä oman hyvinvoinnin äärelle.

Matalan kynnyksen kohtaamisessa merkityksellistä voi olla jo se, että joku kysyy vanhemmalta aidosti, miten hänellä menee. Arjen keskellä tällainen kysymys voi jäädä helposti kysymättä. Vanhemmalla ei välttämättä ole tarvetta varsinaiselle palvelulle, mutta hän voi hyötyä siitä, että saa hetken aikaa pohtia omaa jaksamistaan ja sanoittaa arkeensa liittyviä ajatuksia.

Kohtaamisessa voidaan myös auttaa vanhempaa tunnistamaan omia voimavarojaan. Voimavarat voivat olla hyvin arkisia, mutta kaikilla vanhemmilla voimavarat eivät ole samanlaisia, minkä takia on tärkeää kuulla vanhempaa ja lähteä liikkeelle hänen omasta arjestaan.

Kehittämistyön toteutus

Näistä lähtökohdista toteutimme kehittämistyön yhteistyössä Kuopion ensikotiyhdistyksen kanssa. Kehittämistyön tavoitteena oli lisätä matalan kynnyksen kohtaamista ja tarjota vanhemmille mahdollisuuden keskustella omasta jaksamisesta sekä arjesta. Kehittämistyössä toteutettiin vanhemmille suunnattu pop-up piste vauvaperhekahvilan yhteydessä, jossa kävimme keskustelua vanhemman jaksamisesta kysymyskorttien avulla.

Kysymyskorttien avulla keskustelua oli mahdollista lähestyä luontevasti ja kevyesti. Kortit tarjosivat valmiita aiheita, joiden kautta vanhempi pystyi pohtimaan omaa arkeaan ja jaksamistaan. Keskustelun päätteeksi vanhemmilla oli mahdollisuus kirjoittaa taululle omia voimavarojaan ja hyvinvointia tukevia asioita.

Kehittämistyö oli luonteeltaan ensisijaisesti promotiivista terveyden edistämistä, sillä sen tavoitteena oli vahvistaa vanhempien hyvinvointia ja voimavaroja sekä tukea heidän jaksamistaan arjessa tarjoamalla mahdollisuuden pysähtyä oman hyvinvoinnin ja jaksamisen äärelle. Terveyden edistämisessä ei ole kyse ainoastaan ongelmien ehkäisemisessä, vaan myös olemassa olevien voimavarojen vahvistamisesta. Kun vanhempi tunnistaa omia voimavarojaan ja saa kokemuksen kuulluksi tulemisesta, voidaan samalla vahvistaa hänen mahdollisuuksiaan selviytyä arjen kuormittavista tilanteista.

Vanhemman jaksamisen tukeminen ei aina vaadi suuria toimenpiteitä, vaan jo mahdollisuus pysähtyä, tulla kuulluksi ja pohtia arkea voi olla merkityksellinen. Matalan kynnyksen kohtaamiset voivat toimia tärkeänä ennaltaehkäisevän tuen muotona. Ne tarjoavat mahdollisuuden tunnistaa vanhempien voimavaroja, ottaa jaksamiseen liittyviä asioita puheeksi ja tarvittaessa ohjata vanhempaa muun tuen piiriin. Samalla ne muistuttavat siitä, että vanhemman hyvinvoinnista huolehtiminen on olennainen osa koko perheen hyvinvoinnin edistämistä.

---

Kirjoittajat

Minttu Jokinen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Aira Laukkanen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pauliina Rissanen, Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Hakulinen, T., Uotila-Laine, H., & Koivumäki, T. 2022. Perheen hyvinvointi ja voimavarat. Neuko-tietokanta, Duodecim. Perheen hyvinvointi ja voimavarat – Duodecim Viitattu 25.8.2026

Mannerheimin lastensuojeluliitto 2026. MLL:n Vanhemmuuden tuen raportti 2025: vanhempien uupumus ja arjen ristiriidat kasvussa. MLL:n Vanhemmuuden tuen raportti 2025: Vanhempien uupumus ja arjen ristiriidat kasvussa – Mannerheimin Lastensuojeluliitto Viitattu 24.8.2026

Mannerheimin lastensuojeluliitto 2025. Vanhemman jaksaminen. Vanhemman jaksaminen – Mannerheimin Lastensuojeluliitto Viitattu 24.8.2026

Sorsa, M., Hopia, H., Heino-Tolonen, T. & RaitaKari, S. 2022. Lapsiperheiden psykososiaalinen tuki Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakausilehti 59 (1), 83–103. Lapsiperheiden psykososiaalinen tuki Suomessa – Theseus Viitattu 25.8.2026

THL.fi 2017. Vanhempien tuen tarve ei pääty taaperovaiheeseen. Vanhempien tuen tarve ei pääty taaperovaiheeseen – THL-blogi Viitattu 24.8.2026