Ruoan reitti pellolta pöytään on monelle lapselle ja nuorelle epäselvä. Tämä ei sinällään ole ihme, sillä paikallisten elintarvikkeiden puhtaus, turvallisuus ja eettisyys tulevat joskus aikuisillekin yllätyksenä. Ruokajärjestelmän ja -kulttuurin tuntemus vaatii vahvistamista, jotta lähiruoan arvostus lisääntyisi, kestävien ruokavalintojen tekeminen helpottuisi sekä ihmisten ja ympäristön terveyttä edistävät maatalouskäytännöt tulisivat kuluttajille tutummiksi.

Suomalaiset eivät tiedä riittävästi ruoantuotannon hyvistä puolista, sillä julkisessa keskustelussa esille nousevat lähinnä huolipuheet sekä maatalouden aiheuttama ympäristökuormitus. Samaan aikaan toimiva ruokajärjestelmä on kriisissä, koska maatalouden harjoittajien ikärakenne on korkea, eikä ala näyttäydy houkuttelevana uravaihtoehtona nuorten silmissä. Vuonna 2023 koko elintarvikesektori työllisti kaikkinensa 320 000 työntekijää, josta maatalouden osuus oli toiseksi suurin 66 000 työntekijän osuudella (Ruokatieto 2024b, 3). Uusia innokkaita maataloustuottajia tarvitaan, jotta huoltovarmuus säilyy ja ruokaa riittää tulevaisuudessakin.

Ympäristö ja paikallisuus huomioiden

Ruokaketju toimii vastuullisesti monella tasolla ja siihen liittyy tiukasti toisiinsa nivoutuvia teemoja: ympäristö, eläinten hyvinvointi, ravitsemus, työhyvinvointi, taloudellinen vastuu, tuoteturvallisuus ja paikallisuus. Vastuullisuus näkyy koko ruokaketjussa aina maatiloilta kotikeittiöihin. Ruokaketjun toiminnasta, erityisesti alkutuotannosta, on pyritty tekemään mahdollisimman läpinäkyvää, jotta kuluttajilla on mahdollisuus tutustua siihen, mistä ruoka tulee ja kuinka sitä tuotetaan. Tavoite on saada kuluttaja suosimaan paikallisia, puhtaita, tuoreita ja jäljitettävissä olevia tuotteita. Kun ruokatuotanto on omissa käsissä, voidaan itse vaikuttaa kehityksen suuntaan. (Ruokatieto 2023.)

Yksi osa vastuullisuutta on epäkohtien korjaaminen ja toiminnan kehittäminen. Ruokaketjun ammattilaisten tehtävä on aktiivisesti tutkia ja kehittää parempia toimintatapoja ympäristökuormituksen pienentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Maatiloilla toimintaa kehitetään esimerkiksi investoimalla biokaasulaitoksiin ja vähentämällä torjunta-aineiden käyttöä. Kehitystä tapahtuu myös elintarviketeollisuudessa ja muilla toimialoilla: muovin käyttö pakkauksissa vähenee, prosessien optimointi vähentää jätteiden määrää ja sivuvirtojen hyödyntäminen helpottuu. (Ruokatieto 2023.)

Lähiruoasta puhutaan paljon ja monet kuluttajat haluavat suosia sitä. Lähiruoka tarkoittaa oman alueen, kuten maakunnan, paikallisruokaa. Siihen kuuluu olennaisesti oman alueen talouden, työllisyyden ja ruokakulttuurin edistäminen, lähellä tuotettujen raaka-aineiden hyödyntäminen sekä paikallinen markkinointi ja kuluttaminen. Lyhyet jakeluketjut ovat mahdollisia toimijoiden vähäisen määrän, tiiviin yhteistyön sekä tuottajien ja kuluttajien maantieteellisten ja sosiaalisten yhteyksien ansiosta. Nämä kaikki luovat paikallista talouskasvua ja lisäävät entisestään ruoantuotannon läpinäkyvyyttä. (Maa- ja metsätalousministeriö 2021, 7-19.)

Suomessa maataloutta harjoittavat koulutetut ammattilaiset. Tilan hoidosta vastaavista henkilöistä 40 prosentilla on alan peruskoulutus, 14 prosentilla ylempi koulutus ja 46 prosentilla käytännön työkokemusta. Jonkin alan ammatillinen koulutus löytyy peräti 97 prosentilta maatalousyrittäjistä. (Luonnonvarakeskus 2020a; Luonnonvarakeskus 2020b.) Lisäksi monet viljelijät osallistuvat aktiivisesti työpajoihin, webinaareihin ja muihin alan koulutuksiin. Koulutukset tarjoavat uuden oppimisen lisäksi myös vertaistukea, mikä on alalla tärkeä voimavara.

Kantavana teemana eläinten hyvinvointi

Eläinten hyvinvointi on kotieläintuotantoa harjoittavien tilojen toimeentulon perusedellytys, johon halutaan panostaa. Vain hyvin pidetty ja hoidettu eläin tuottaa laadukkaita lopputuotteita, kuten naudan tapauksessa lihaa ja maitoa. Maidosta, naudanlihasta ja sianlihasta 97 prosenttia tuotetaan vapaaehtoiseen hyvinvointijärjestelmään sitoutuneilla tiloilla. Lisäksi meillä kana saa pitää nokkansa ja sika saparonsa, ja 75 % lehmistä elää pihattonavetoissa, mikä mahdollistaa vapaan liikkumisen. (Ruokatieto 2024a.)

Maatalous määrittelee jo itsessään sellaisia toimintatapoja, jotka ylittävät lakisääteiset vaatimukset esimerkiksi tuotantoeläinten terveyden edistämisen osalta (Ruokatieto 2023). Monet kotieläintilat saavat hyvinvointikorvausta, jota maksetaan eläinten hyvinvointia parantavista toimista. Vuonna 2023 hyvinvointikorvausta sai 63 % nauta-, 79 % sika- ja 77 % siipikarjatiloista. (Ruokavirasto 2024; Ruokatieto 2024b, 3.) Olosuhteita ja toimintatapoja kehitetään jatkuvasti paremmin eläinten tarpeita huomioiviksi. Esimerkiksi vasikoiden pidempi vierihoito maidontuotannossa on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ja aihetta tutkitaan lisää lähivuosina. Samoin tilallisten kiinnostus laidunnusta ja talviaikaista jaloittelua kohtaan ovat lisääntyneet, vaikka muutokset vaativat tilalta niin rahallisia kuin ajankäytöllisiä investointeja.

Uuden eläinten hyvinvointilain muutokset astuivat voimaan vuoden 2024 alusta. Asetuksen tavoitteena on lisätä entisestään eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua. Se kieltää uusien parsinavetoiden ja porsitushäkkien rakentamisen sekä tiukentaa nautojen jaloitteluvaatimusta. Lisäksi asetus määrää esimerkiksi kipulääkkeiden käytöstä tietyissä tuotantoeläimille tehtävissä toimenpiteissä sekä erillisistä tiloista eläinten käsittelyn ja sairaiden eläinten paranemisen mahdollistamiseksi. (Laki eläinten hyvinvoinnista 693/2023.)

Luonnonvarakeskus on laatinut vision suomalaiselle eläintuotannolle vuoteen 2040. Sen mukaan tulevaisuuden eläintuotanto on “osa ravitsevaa, terveellistä ja turvallista ruokavaliota, osa omavaraista ja huoltovarmaa ruoantuotantoa, kiertotalouteen perustuvaa, ilmasto- ja ympäristökestävää, biodiversiteettiä lisäävää, kannattavaa ja kilpailukykyistä, eläinten hyvinvoinnin ja eläinterveyden kattavasti huomioivaa sekä hyväksyttävää ja vastuullista”. Visiossa mainitaan, että eläinten terveys ja hyvinvointi tulee näyttelemään entistä suurempaa roolia tulevaisuudessa, joten tuotantoketjun läpinäkyvyys, eläinten hyvinvoinnin kehittäminen sekä vuoropuhelu elinkeinon ja kuluttajien välillä muodostuu yhä tärkeämmäksi. (Mehtiö ym. 2023, 3–28.)

Parasta ruokaa Suomesta

Maatalous ja ruokaketjun vastuullisuus ovat olleet esillä myös sosiaalisessa mediassa. Maaliskuun alussa 17 maatalouden vaikuttajaa aloitti kampanjan Parasta ruokaa Suomesta, jonka tavoitteena on jakaa tietoa siitä, mistä maailman paras ja puhtain ruoka tulee. Vaikuttajat ovat itsekin maatalousyrittäjiä tai muuten tiiviisti tekemisissä maatalouden kanssa. Kampanjalla kannustetaan ihmisiä osallistumaan talkoisiin tukemaan paikallista ruoantuotantoa, huoltovarmuutta ja elinvoimaista maaseutua. Tili ja sen jakamat videot ovat saaneet osakseen paljon positiivista huomiota, joten kaikesta päätellen aihe on äärimmäisen tärkeä ja ajankohtainen. Löydät tilin Instagramista nimimerkillä @parasta_ruokaa_suomesta.

Safkan jäljillä – Ruokaketju tutuksi nuorille

Safkan jäljillä –hankkeessa vahvistetaan ala- ja yläkouluikäisten ruokatuotannon tuntemusta, lisätään tietoisuutta ruoan alkuperästä ja tuetaan lähellä tuotetun ruoan roolia osana kestävää ja terveellistä ruokavaliota. Hankkeen tavoitteena on parantaa ruokatuotannon tuntemusta tarjoamalla ajantasaista ja todennettua tietoa ruoan alkuperästä ja maatalouden kulttuurisesta, ekologisesta, taloudellisesta ja ravitsemuksellisesta roolista arkipäivän elämässä.

Hankkeen aikana tuotetaan oppimateriaalia, joka kuvaa lähiruoan tuotantoketjua sekä ruoantuotannon vihreää siirtymää. Lisäksi suunnitellaan ja pilotoidaan toimintamalleja, joiden avulla peruskoulujen opettajat, opinto-ohjaajat ja oppilaat tutustuvat ruoantuotantoon opintoretkien sekä virtuaalisten maatilaympäristöjen avulla. Viestinnän keinoin luodaan positiivista mielikuvaa maataloustuotannosta ja lähiruokayrityksistä peruskoulun oppilaille ja opettajille.

Hanke toimii valtakunnallisesti aikavälillä 1.10.2024–30.9.2026 ja sitä toteuttavat yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulu (hallinnoija), Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Brahe. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö Ruokaviraston kautta.

Lisätietoja hankkeesta: Safkan jäljillä – Ruokaketju tutuksi nuorille

Kirjoittaja:

Janina Sivonen, projektiasiantuntija

Savonia-ammattikorkeakoulu

Janina.sivonen@savonia.fi

Lähteet:

Mehtiö, T., Luostarinen, S., Leskinen, H., Rinne, M., Huuskonen, A., Järvenranta, K., Virkajärvi, P., Huhtanen, P., Perttilä, S., Keto, L., Setälä, J., Vielma, J., Niemi, J., Mäntysaari, E., Kause, A., Leino, A.-M., Pastell, M., Tapio, M., Mononen, J., Sévon-Aimonen, M.-L., Saastamoinen, M., Schulman, N., Raussi, S., Kuha, R., Vehviläinen, H., Karikallio, H.-M., Kaukovirta, A. & Vilkki, J. 2023. Luken visio suomalaisesta eläintuotannosta ja sen tutkimuksesta vuoteen 2040. Luonnonvarakeskus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 8/2023. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/553084/luke-luobio_8_2023.pdf?sequence=4&isAllowed=y. Viitattu 26.3.2025.

Laki eläinten hyvinvoinnista 693/2023. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2023/693. Viitattu 17.3.2025.

Luonnonvarakeskus 2020a. Tilan hoidosta vastaavan henkilön ammatillinen koulutus (kaikki ammattialat). Tilastotietokanta. https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__02%20Rakenne__04%20Maa-%20ja%20puutarhatalouden%20tyovoima/08_Tilan_hoidosta_vast_ykoul_tuot.px/table/tableViewLayout2/?rxid=dc711a9e-de6d-454b-82c2-74ff79a3a5e0. Viitattu 17.3.2025.

Luonnonvarakeskus 2020b. Tilan hoidosta vastaavan henkilön maatalous- tai puutarha-alan koulutus. Tilastotietokanta. https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__02%20Rakenne__04%20Maa-%20ja%20puutarhatalouden%20tyovoima/06_Tilan_hoidosta_vast_koul_tuot.px/table/tableViewLayout2/?rxid=dc711a9e-de6d-454b-82c2-74ff79a3a5e0. Viitattu 17.3.2025.

Maa- ja metsätalousministeriö 2021. Lähiruokaa – totta kai!. Lähiruokaohjelma ja lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteet vuoteen 2025. Julkaisut. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163173/MMM_2021_8.pdf?sequence=1&isAllowe. Viitattu 20.3.2025.

Ruokatieto 2023. Vastuullista toimintaa koko ruokaketjussa. Artikkeli. https://ruokatieto.fi/artikkelit/vastuullisuus/. Viitattu 10.3.2025.

Ruokatieto 2024a. 10 syytä valita suomalaista ruokaa. Artikkeli. https://ruokatieto.fi/artikkelit/10-syyta-valita-suomalaista-ruokaa/. Viitattu 10.3.2025.

Ruokatieto 2024b. Tietohaarukka. Koostetut herkut 2024. Julkaisut. https://ruokatieto.fi/wp-content/uploads/2024/09/Tietohaarukka_kooste_2024.pdf. Viitattu 10.3.2025.

Ruokavirasto 2024. Eläinten hyvinvointikorvaus. Eläintuet. https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/elaintuet/elainten-hyvinvointikorvaus/. Viitattu 17.3.2025.