Rypsin viljelystä kiinnostuneet maatalousyrittäjät kokoontuivat helmikuussa keskustelemaan kasvukauden toimenpiteistä sekä uusista teknologisista ratkaisuista rypsin viljelyn tueksi. Rypsin tuotantomahdollisuudet ovat laajat, eikä ylituotanto ole uhkana, mutta viljelyssä ilmenee myös erilaisia haasteita: ”Vuodet eivät ole olleet veljeksiä keskenään”, eräs osallistuja toteaa. Asiantuntijoiden ja viljelijöiden yhteinen tapaaminen tarjosi näkökulmia ja keinoja sadon varmistamiseen sekä hinnoitteluun.

Salosta kotoisin oleva Olli-Pekka Ruponen on neuvoja sekä maanviljelijä. Kokemusten kautta hän on löytänyt toimivia menetelmiä öljykasvien viljelyyn ja hinnan kiinnittämiseen. Apuna toimivat erilaiset sovellukset ja teknologia.

Hinnan kiinnittäminen tuo turvaa hintavaihteluilta

Hintojen säännöllinen seuranta vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta sopivan hinnan kiinnittäminen etukäteen voi antaa turvaa hintavaihteluilta. Hinnan nopeaan vaihteluun syitä ovat muun muassa sääolosuhteet, sadon määrä globaalisti sekä maailman muuttuvat markkinatilanteet. Kansainvälistä tarjontaa ja kysyntää edustavaa pörssihintaa on helppo seurata Euronext-sivustolta. Lisäksi Rapsi-app on sovellus, josta löytyy helposti suomalaisten ostajien hintatasoa.

Maatiloilla voidaan vaikuttaa rypsin hintaan laatuhinnoittelun kautta. Öljypitoisuus, roskien ja rikkakasvien määrä sekä kosteusprosentti ovat keskeisiä tekijöitä, jotka määrittävät sadon arvon. Esimerkiksi kosteuden hallinta on tärkeää – liian kuivaksi kuivattu rypsi voi heikentää öljypitoisuutta. Hyvälaatuisesta erästä voi saada jopa viiden prosentin lisähinnan, ja parhaimmillaan laatulisät ovat yltäneet liki kymmeneen prosenttiin.

Peltomaisemaa, kuva: Miisa Tavaststjerna

Vinkkejä kasvukauden toimenpiteisiin

Kasvukauden toimenpiteistä keskiössä olivat maan muokkaaminen, kylvö, sekä lisälannoitus. Esimerkiksi maan muokkaamisen kanssa kannattaa olla huolellinen ja liiallista muokkaamista on syytä välttää, sillä se saattaa lisätä kosteuden haihtumista maaperästä. Tällöin melko pintaan kylvetty pieni rypsin siemen ei pääse itämään tasaisesti.

Sopivaa ajankohtaa kylvölle on kalenterin sijaan kannattavampaa seurata maan lämpötilasta, jonka olisi rypsillä hyvä olla tasaisesti vähintään +5 celsiusastetta. Nykypäivänä maan lämpötilan arviointia ei tarvitse tehdä mututuntumalla, vaan käytettävissä on erilaisia mittareita, joista lämpötilaa voidaan tarkkailla jopa puhelimen kautta etänä.

Lisälannoitus määritellään aina tarpeen mukaan, mutta usein järkevintä on tehdä se kukkavarren pituuskasvun alussa. Satelliittikuvia hyödyntäen saadaan tarkka lannoitussuunnitelma tarpeeseen. Yhtenä esimerkkinä tapaamisessa näytetään ilmaista Dataväxt CropSAT -ohjelmaa, jonka pääpaino on typen jakelun optimoinnissa. Ohjelma tunnistaa kasvulohkon sisäiset vaihtelut ja määrittää paikkakohtaiset lannoitustarpeet. Valmiit lannoituskartat on helppo siirtää ohjelmasta päälaitteeseen.

Keskusteluissa pohditaan myös ajourien käyttöä. Ajourat ovat hyvät silloin, jos käytössä ei ole muita apuvälineitä, kuten automaattiohjausta. Onnistuneessa rypsikasvustossa ajourien jättäminen ei ole kokemusten mukaan aiheuttanut satotappioita. Positiivisena nähdään myös lannoitteissa säästäminen, kun ajourien kohtia ei tarvitse lannoittaa. On kuitenkin tapauskohtaista, miten viljelytoimenpiteitä tehdään, ja jokaisen on löydettävä itselleen sopiva ja kannattava vaihtoehto.

Tuholaistarkkailua IoT-laitteella

Olli-Pekka on päässyt testaamaan aurinkokennolla toimivaa MagicTrap -tuholaisten havainnointilaatikkoa, jonka hän on kokenut toimivana apuvälineenä tuholaistorjunnassa. Laatikon avulla voidaan havaita ja seurata tuholaisia rypsipellolla reaaliaikaisesti, kun keltainen väri houkuttelee tuholaiset laatikossa olevaan veteen. Kamerateknologian ja tekoälyn avulla laite pystyy luokittelemaan, mitä tuholaisia pellolla esiintyy. Laite antaa hälytykseen tuholaisista puhelimeen MagicScout-sovelluksen avulla, jolloin niihin pystytään reagoimaan nopeasti. Hyödyllisten hyönteisten, kuten mehiläisten pääsy laatikkoon on estetty suojaverkolla.

MagicTrap tuholaistorjuntalaite ei haittaa hyödyllisiä hyönteisiä, kuva: tekoälyn luoma

Mukaan pienryhmätoimintaan!

Vertaistekno-hanke antaa viljelijöille mahdollisuuksia tutustua kotieläin- ja peltoviljelyteknologiaan pienryhmissä. Pienryhmätoiminta on maksutonta. Lisätietoja hankkeesta ja pienryhmätoiminnasta löydät maaseutuverkoston sivuilta.

https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/vertaiskokemuksilla-ja-pienryhmilla-uutta-teknologiaa-maatiloille-kehittamishanke-vertaistekno/

Kirjoittajat:

Krista Jauhiainen, Savonia-ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@savonia.fi

Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila, opruponen@gmail.com