Teknologia ja data muuttavat viljelyn arkea nopeammin kuin koskaan. Älykkäät järjestelmät, sensorit ja datan hyödyntäminen eivät ole enää vain suurten tilojen etuoikeus, vaan ne voivat tarjota konkreettista apua jokaiselle viljelijälle. Silti uuden teknologian käyttöönotto voi tuntua monimutkaiselta ja riskialttiilta.

Vertaistekno-hankkeen pienryhmät ovat kahden vuoden ajan madaltaneet kynnystä uuden teknologian käyttöönottoon ja tarjonneet viljelijöille mahdollisuuden kokeilla ratkaisuja käytännössä. Tavoitteena on ollut tehdä älykkäästä datasta konkreettisia työkaluja, jotka tukevat päätöksentekoa ja tehostavat maatilojen arkea.

Kahden vuoden opit

Uuden teknologian käyttöönotto voi tuntua riskiltä, jos siitä ei ole aikaisempaa kokemusta. Pienryhmät madaltavat tätä kynnystä tarjoamalla turvallisen ympäristön, jossa viljelijät voivat testata ratkaisuja yhdessä ja jakaa havaintojaan. Vertaisoppiminen lisää luottamusta ja rohkeutta investoida, kun nähdään, miten teknologia toimii käytännössä.

Hankkeen aikana on testattu monipuolisesti teknologioita, jotka tukevat sekä peltoviljelyä että kotieläintuotantoa. Pienryhmät ovat tarjonneet viljelijöille mahdollisuuden kokeilla ratkaisuja käytännössä – aina älykkäistä tuholaisansalaitteista ja satelliittipohjaisista lannoitustyökaluista automaatioon ja sensoriteknologiaan. Samalla on kerätty arvokasta dataa ja kokemuksia, jotka auttavat arvioimaan investointien kannattavuutta ja soveltuvuutta suomalaisille tiloille.

Kerätty data on arvokasta vain, jos se muuttuu tilallisten työtä helpottaviksi käytännön ratkaisuiksi. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää työkaluja, jotka auttavat viljelijöitä tekemään parempia päätöksiä: esimerkiksi oikea-aikainen lannoitus, tuholaistilanteen hallinta tai investointien suunnittelu. Kun tieto on helposti saatavilla ja ymmärrettävää, sen hyödyntäminen arjessa helpottuu.

Teknologiatestaukset käytännössä

Vuosi 2025 oli vilkasta teknologiatestausten ja työnäytösten aikaa. Vuosi käynnistyi Maaningan maitotilalla, jossa tutustuttiin DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiin ja sen käytännön hyötyihin eläinten hyvinvoinnin seurannassa. Ollikkala-messuilla kiinnostusta herätti AgXeed-robottitraktori, jonka niitto- ja muokkausnäytöksiä nähtiin kesän aikana useilla paikkakunnilla.

Kevään ja kesän aikana pienryhmät testasivat monipuolisesti erilaisia teknologioita. Lapin ammattikorkeakoulu kokeili Dinamica Generalen X-NIR-laitetta ja John Deeren HarvestLab 3000 -järjestelmää, joka mahdollistaa rehun koostumuksen reaaliaikaisen mittauksen suoraan tilalla. Mustialassa HarvestLab 3000:n käyttöä syvennettiin ruokinnan optimoinnin ja maidontuotannon tehostamisen näkökulmasta. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa rypsinviljelyn pienryhmät tutustuivat MagicTrap-älyansaan, joka automatisoi tuholaistarkkailun öljykasvipellolla. Lisäksi neljällä alueella testattiin Laidunna.fi -paikannuspantoja.

Syksyllä teknologiatestaukset jatkuivat. Vieremällä järjestettiin CLAAS Jaguar 950 -ajosilppurin työnäytös kolmannen säilörehusadon korjuussa, ja Rengossa tutustuttiin Lelyn Cow Locator -paikannusjärjestelmään neljän robotin lypsykarjatilalla. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Ilmajoen kampuksella testattiin Horiban pikamittareita ja Sentronin pH-mittaria kenttäolosuhteissa. Lokakuussa Seinäjoen ammattikorkeakoulu testasi XR- ja VR-virtuaalilasien käytettävyyttä maatalousyrittäjän arjessa.

Kaikkiaan hankkeen aikana testattiin käytännössä yhteensä yli 20 teknologiaa, joista löytyy jo lisätietoja ja kokemuksia artikkeleiden ja videoiden muodossa Maaseutuverkoston hankekortilta.

Teknologian käyttö suomalaisilla maatiloilla

Työtehoseura toteutti keväällä 2025 sähköisen yrittäjäkyselyn, jossa kartoitettiin peltoviljely- ja kotieläinteknologioiden käyttöä sekä kiinnostusta niiden käyttöönottoon. Kyselyyn vastasi 1909 maatilaa. Tulokset osoittavat, että tuotannon jatkumisen todennäköisyys kasvaa tilan koon, eläinmäärän ja verkostoitumisen myötä. Suuremmilla tiloilla konekanta on keskimäärin uudempaa, ja uusia investointeja harkitaan aktiivisesti. Myös suhtautuminen teknologiaan on myönteisempää. Pienillä tiloilla kannattavuus on heikkoa ja tulevaisuus koetaan epävarmana.

Suurin osa tiloista hyödyntää peltoviljelyssä avointa ja maksutonta dataa, ja eritasoinen ajoautomatiikka on tällä hetkellä yleisin käytössä oleva uusi teknologia. Pitkälle viety täsmäviljely on vielä harvinaista, mutta kiinnostus sen mahdollisuuksiin kasvaa jatkuvasti.

Uutta teknologiaa voidaan ottaa käyttöön monin tavoin: esimerkiksi tilojen välisen koneyhteistyön ja urakointipalveluiden avulla tai asentamalla uusia ratkaisuja vanhempaan konekantaan. Tämä joustavuus madaltaa investointikynnystä ja tuo teknologian hyötyjä myös pienemmille tiloille.

Haasteet liittyvät erityisesti pienten tilojen kannattavuuteen ja epävarmaan tulevaisuuteen. Näillä tiloilla tarvitaan tukea jaksamiseen, hallittuun tuotannosta luopumiseen ja resurssien siirtämiseen jatkaville tiloille. Suuret ja verkottuneet tilat puolestaan voivat hyödyntää tutkittua tietoa teknologian avulla tuotannon kestävyyden parantamiseksi – ja niiden merkitys alkutuotannon volyymille on huomattava.

Lisää yrittäjäkyselyn tuloksista voit lukea täältä.

Vertaisoppiminen vauhdittaa älymaataloutta

Vertaistekno-hanke on osoittanut, että teknologian omaksuminen ei ole yksin tehtävä hyppy tuntemattomaan. Kun haasteisiin etsitään ratkaisuja, joita testataan yhdessä ja kokemuksia jaetaan avoimesti, syntyy luottamus ja rohkeus investoida uuteen. Kahden vuoden aikana pienryhmät ovat tuoneet maatiloille konkreettisia kokeiluja, keränneet arvokasta dataa ja luoneet pohjan älykkäämmälle, kestävämmälle tuotannolle.

Tulevaisuus näyttää lupaavalta: vertaisoppimisen malli ja teknologiset innovaatiot voivat laajentua entistä useammille tiloille, tarjoten työkaluja, jotka tekevät datasta käytännön ratkaisuja ja vahvistavat suomalaisen maatalouden kilpailukykyä.

Hankkeen tuloksista julkaistaan artikkelikokoelma alkuvuodesta 2026. Kokoelma sisältää katsauksen teknologian käytön nykytilaan Suomessa sekä esittelyt pienryhmien testaamista teknologioista. Lisäksi mukana on vieraskynäartikkeleita ajankohtaisista teemoista, kuten datan omistajuudesta ja investointitukien merkityksestä.

Lokakuussa Työtehoseuran Iina Hulkkonen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun Jussi-Matti Kallio kävivät AgriHubin Kasvata tiedolla -podcastissa kertomassa hankkeen käytännön kokeiluista, vertaisoppimisen voimasta ja maatalouden tulevaisuuden näkymistä. Jakso on vapaasti kuunneltavissa täältä.

Koko hanketiimi haluaa jo tässä vaiheessa kiittää kaikkia hankkeen toimintaan osallistuneita – yhteistyö kantaa pitkälle tulevaisuuteen!

---

Kirjoittaja:

Janina Sivonen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---