Yhteisöohjautuvuus on toimintamalli, joka voi parantaa työyhteisöjen toimivuutta, työn mielekkyyttä ja työntekijöiden hyvinvointia. Mutta mitä yhteisöohjautuvuus tarkoittaa käytännössä ja miten sitä voidaan edistää konkreettisin keinoin työyhteisöissä?

Yhteisöohjautuvuus tarkoittaa ennen kaikkea jaettua vastuuta, avointa viestintää ja päätöksenteon hajauttamista esihenkilöltä koko tiimille. Perinteisen hierarkkisen johtamisen sijaan yhteisöohjautuvuudessa korostetaan tiimien itseohjautuvuutta, sen jäsenten keskinäistä luottamusta ja kykyä sopia yhdessä työhön liittyvistä asioista. Yhteisöohjautuvassa organisaatiossa työntekijät osallistuvat aktiivisesti päätöksentekoon, jakavat tietoa keskenään ja ottavat vastuuta paitsi omasta työstään, myös siitä, että tiimi toimii kokonaisuutena.

Kivijalkana avoin viestintäkulttuuri

Yhteisöohjautuvuus voi ilmetä monin eri tavoin. Siihen kuuluvat niin neuvonpitoprosessi, osallistavat palaverikäytännöt kuin yhteinen työvuorosuunnittelukin. Erilaisia yhteisöohjautuvuudelle tyypillisiä toimintamalleja on monia muitakin. Kaikkien yhdistävänä tekijänä on tiimin avoin viestintäkulttuuri. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla työntekijöillä on pääsy tietoon, joka vaikuttaa heidän työhönsä, ja että heitä rohkaistaan osallistumaan tiimin yhteiseen keskusteluun. Toteutuessaan tarkoituksen mukaisesti avoin viestintä vaatii selkeitä pelisääntöjä, jotka tukevat tiedon liikkumista.

Avoimen viestintäkulttuurin ohella toinen tärkeä asia on roolien ja vastuiden selkeyttäminen yhdessä. Vaikka tiimit toimivat itseohjautuvasti, on tärkeää, että jokaisella on selkeä käsitys omasta roolistaan ja siitä, miten se suhteutuu muiden työhön. Tämä ehkäisee epätietoisuutta ja vähentää päällekkäistä tekemistä. Roolit elävät tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Säännölliset tiimipalaverit ja muut tapaamiset auttavat hahmottamaan, mikä toimii ja mitä voisi vielä kehittää. Tärkeää on, että näinä hetkinä pysähdytään asian äärelle, havaitaan nykytila ja mietitään yhdessä ratkaisuja niihin haasteisiin, joita työyhteisössä tai sen toiminnassa tunnistetaan olevan.

Johtajan roolin muutos ravistelee koko tiimiä

Yhteisöohjautuvuus ei poista johtajan roolia tiimistä, vaan se muuttuu vastausautomaatista valmentavampaan suuntaan. Johtajan tulee tukea tiimien itseohjautuvuutta ja kannustaa sitä oma-aloitteisuuteen ja yhteiseen tekemiseen. Se voi tuntua alussa hämmentävältä ja aiheuttaa muutosvastarintaa. Siksi onkin tärkeää, että varsinkin muutosprosessin alkuvaiheessa johtaja varmistaa, että yhteiset pelisäännöt ja arvot säilyvät johdonmukaisina ja hänen itsensä sekä tiimin ymmärrys yhteisöohjautuvuudesta kehittyy oikeaan suuntaan.

Sitä mukaa kun yhteisöohjautuvuus tiimissä kasvaa, johtajan tehtävä sen toiminnan varmistajana vähenee. Hän voi alkaa luottaa siihen, että tiimi osaa. Tällainen luottamus rakentuu onnistumisten ja pitkäjänteisen kehittämistyön myötä. Kokeilut, avoin palaute ja yhdessä oppiminen ovat keskeisiä asioita, kun matkataan yhdessä yhteisöohjautuvuuden poluilla.

Parhaimmillaan yhteisöohjautuvuus lisää työn merkityksellisyyttä, parantaa sen tehokkuutta ja tekee tiimistä joustavamman vastaamaan muuttuvan maailman asettamiin vaatimuksiin. Kun yhteisöllisyys, avoimuus ja vastuunjako toteutuvat käytännössä, tiimiin syntyy kulttuuri, jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ja jossa työ ei ole vain suorittamista, vaan yhdessä tekemistä yhteisen hyvän eteen.

Kirjoittajat:

Aija Hietanen, työyhteisömentori, Savonia-ammattikorkeakoulu, aija.hietanen@savonia.fi

Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, maiju.korhonen@savonia.fi

Kuva: Adobe Stock