Vaikka tasa-arvo on edistynyt monin tavoin, suomalaisperheiden arjessa on yhä yksi työmuoto, joka jakautuu hyvin epätasaisesti. Kyse on metatyöstä eli arjen sujuvuuden varmistamisesta. Tutkimusten mukaan tätä huomaamatonta, mutta jatkuvaa työtä tekevät yhä pääasiassa naiset.

Naisten tekemässä metatyössä kyse ei ole vain kotitöiden tekemisestä, vaan jatkuvasta ennakoinnista, aikatauluttamisesta, organisoinnista ja muiden huomioon ottamisesta. Kaikesta siitä hiljaisesta ajattelutyöstä, jota arjen sujuvuus edellyttää. Nainen joutuu ikään kuin koko perheen palvelijan rooliin. Hän on perheen ja koko yhteiskunnan odotusten palvelija ja hoitaja, joka pitää huolen kaikkien läheistensä hyvinvoinnista.

Samanaikaisesti työelämässä puhutaan yhä enemmän yhteisöohjautuvuudesta. Siihen kuuluvat sellaiset käsitteet kuin jaettu vastuu, avoin tiedonkulku ja yhteinen päätöksenteko. Tämä toimintamalli on osoittanut tehokkuutensa erityisesti hoitoalan työyhteisöissä, joissa hierarkioita on madallettu ja työntekijöille on annettu enemmän päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Myös naisten metatyössä on kyse arjen sujuvuudesta ja ihmisten hyvinvoinnista. Voisiko siis tätä samaa lähestymistapaa soveltaa myös kodin arkeen?

Työelämän malli, joka muuttaa tekemisen tapaa

Yhteisöohjautuvuus eli vastuun jakaminen tiimin jäsenten kesken ei tarkoita kaaosta tai vastuun pakoilua, vaan tarkoituksellista työn jakamista niin, että kaikki tietävät, mitä ollaan tekemässä, miksi ollaan tekemässä ja kenen vastuulla työn hoitaminen on.

Pohjois-Savossa on viime vuosien aikana kehitetty yhteisöohjautuvia käytäntöjä vanhustyön työyhteisöissä. Euroopan unionin osarahoittaman Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hankkeen valmennuksiin osallistuneet tiimit ovat kertoneet, miten yhteistyö, avoin keskustelukulttuuri ja jaettu vastuu ovat helpottaneet työn arkea ja lisänneet sen mielekkyyttä. Työstä on tullut monin paikoin sujuvampaa ja esihenkilön kokema kuormitus on keventynyt.

Yhteisöohjautuvuus opettaa tärkeitä työelämätaitoja

Jos yhteisöohjautuvuutta soveltaisi kotioloihin, perheellä voisi olla vaikkapa viikoittainen pikku tuumaushetki, palaveri, jossa käydään yhdessä läpi tulevan viikon aikataulut, vastuut ja toiveet ja se, kuka huolehtii ja mistä. Tämä vaatii perheen vastuunkantajalta luottamusta siihen, että kaikki perheenjäsenet kykenevät kantamaan vastuuta. Lapset ikätasoisesti ja vanhemmat keskenään tasapuolisesti. Myös perheenjäsenten on muutettava ajatusmalliaan siten, että he ottavat rohkeasti vastuuta perheen asioista ja kysyvät toisiltaan neuvoa tarvittaessa. Kaikilta vaaditaan aktiivisuutta ja toisaalta ottaa huomioon perheen yhteinen hyvä. Samalla yhteisöohjautuvuus opettaa perheen lapsille vastuunkatoa sekä yhteistyötaitoja. Niitä, taitoja, joita he myöhemmin työelämässä tulevat tarvitsemaan.

Kun metatyö jaetaan tasapuolisesti, jää suorittajalle aikaa levätä ja olla läsnä. Siitä hyötyy koko perhe. Yhden hyvinvointi heijastuu usein koko perheen hyvinvointiin.

Lähteet

Nissinen, Melisa. 2025. Arjen näkymätön taakka : metatyön merkitykset julkisessa keskustelussa. Turun yliopisto. Verkko-osoite https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061669207. Luettu 18.6.2025.

Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hanke. Webinaaritallenne. Saatavilla https://youtu.be/j7UMI_o-lCc. Viitattu 6.6.2025.

Kirjoittaja: Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, maiju.korhonen@savonia.fi

Kuva: Adobe Stock