Ensimmäisessä Savonia-ammattikorkeakoulun Kokonaisturvallisuuden asiantuntija YAMK-opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten käsitteet kriittinen ja välttämätön määrittyvät Suomen, Euroopan unionin ja Naton huoltovarmuus- ja resilienssiajattelussa sekä kokonaisturvallisuuden kontekstissa. Tulokset osoittavat, että käsitteet ovat keskeisiä huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden määrittelyssä. Ne ohjaavat sitä, mitä yhteiskunnassa pidetään turvaamisen arvoisena ja miten varautumisen painopisteitä muodostetaan. Mikäli termit ymmärretään eri tavoin, myös varautumisen painopisteet ja resurssien kohdentaminen voivat eriytyä toisistaan.

Käsitteet varautumisen perustana

Huoltovarmuudesta, resilienssistä ja kokonaisturvallisuudesta käytävässä keskustelussa toistuvat termit kriittinen ja välttämätön (Kuva 1). Niillä kuvataan muun muassa infrastruktuuria, palveluita, toimitusketjuja, osaamista, teknologioita ja yhteiskunnan toimintoja Käsitteiden merkitys on suuri, sillä niiden avulla määritellään, mitä yhteiskunnassa on turvattava häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. (Finlex 2026; Valtioneuvosto 2025.)

Opinnäytetyönä tuotetetun tutkimuksen lähtökohtana oli havainto siitä, että Suomen huoltovarmuus kytkeytyy yhä tiiviimmin eurooppalaiseen varautumiseen ja Naton resilienssiajatteluun. Tässä toimintaympäristössä yhteinen käsitteistö on osa varautumisen perustaa. Jos toimijat ymmärtävät kriittisyyden ja välttämättömyyden eri tavoin, se voi vaikeuttaa yhteisen tilannekuvan muodostamista, päätöksentekoa ja resurssien kohdentamista. Pahimmillaan eri tavoin ymmärretty käsite voi johtaa päätöksiin, joiden seuraukset ovat peruuttamattomia.

Tutkimus

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena monimenetelmällisenä tutkimuksena. Pääasiallisena menetelmänä käytettiin kartoittavaa kirjallisuuskatsausta, jota täydennettiin avoimiin kysymyksiin perustuvalla asiantuntijakyselyllä. Menetelmä soveltui aiheeseen, koska tavoitteena ei ollut mitata käsitteiden esiintymistä määrällisesti vaan ymmärtää niiden merkityksiä, käyttöyhteyksiä ja mahdollisia eroja eri toimijoiden asiakirjoissa ja asiantuntijoiden tulkinnoissa. (Arksey & O’Malley 2005; Peters ym. 2020; Vilkka 2025.)

Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui kolmestatoista (n=13) Suomen, Euroopan unionin ja Naton huoltovarmuutta, varautumista, kokonaisturvallisuutta ja resilienssiä ohjaavasta tai määrittelevästä asiakirjasta. Aineisto valittiin julkisesti saatavilla olevista strategioista, säädöksistä, direktiiveistä ja muista virallisista asiakirjoista.

Aineisto analysoitiin teemoittelemalla käsitteiden kriittinen, välttämätön ja resilienssi merkityssisältöjä, käyttöyhteyksiä sekä Suomen, EU:n ja Naton välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja. Kirjallisuuskatsausta täydentävään anonyymiin asiantuntijakyselyyn saatiin seitsemän (n=7) vastausta. Kyselyn tarkoituksena oli syventää ymmärrystä siitä, miten käsitteitä tulkitaan käytännön huoltovarmuustyössä ja kokonaisturvallisuuden toimijoiden parissa.

Kriittisyys ja välttämättömyys ohjaavat varautumista eri tavoin

Tulosten perusteella kriittinen ja välttämätön ovat huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisiä käsitteitä, mutta ne eivät kuvaa samaa asiaa. Välttämättömyys liittyy ennen kaikkea siihen, mitä yhteiskunnan on kyettävä ylläpitämään kaikissa olosuhteissa. Kriittisyys puolestaan korostaa häiriöiden vaikutuksia, riippuvuuksia, haavoittuvuuksia ja korvattavuutta. (Finlex 2025; Finlex 2026; Ylén ym. 2026.)

Suomen aineistossa kriittisyys ja välttämättömyys jäsentyivät erityisesti yhteiskunnan jatkuvuuden, väestön toimeentulon ja kokonaisturvallisuuden näkökulmista. Välttämättömyys korosti toimintoja ja palveluja, joiden on säilyttävä kaikissa olosuhteissa, kun taas kriittisyys liittyi niihin rakenteisiin, riippuvuuksiin ja järjestelmiin, joiden häiriintyminen voisi vaarantaa yhteiskunnan toimintakykyä laajemmin. Suomen näkökulmasta käsitteet ohjasivat ennen kaikkea yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tunnistamista ja turvaamista. (Finlex 2026; Valtioneuvosto 2025.)

Euroopan unionin asiakirjoissa kriittisyys liittyi erityisesti infrastruktuuriin, toimitusketjuihin, strategisiin riippuvuuksiin, raaka-aineisiin ja yhteiseen varautumiseen. EU:n näkökulmassa korostuvat rajat ylittävät vaikutukset ja jäsenvaltioiden välinen keskinäisriippuvuus. (Euroopan komissio 2025; European Commission 2025.)

Natossa tarkastelu rakentui erityisesti resilienssin, siviilivalmiuden ja puolustuksen toimintakyvyn ympärille. Naton asiakirjoissa resilienssi tarkoittaa kykyä valmistautua häiriöihin, kestää niitä, vastata niihin ja palautua niistä. Tässä yhteydessä kriittiset ja välttämättömät toiminnot liittyvät erityisesti siihen, miten siviiliyhteiskunta tukee liittokunnan puolustusta ja toimintakykyä. (Nato 2024; Nato 2020.)

Asiantuntijakysely vahvisti kirjallisuuskatsauksen havaintoja. Vastausten perusteella käsitteet ymmärrettiin osin päällekkäisiksi, mutta niiden välillä nähtiin myös eroja. Vastaajat liittivät välttämättömyyden yhteiskunnan jatkuvuuteen ja ydintoimintoihin, kun taas kriittisyys yhdistettiin häiriöiden vaikutuksiin, riippuvuuksiin ja toimitusketjuihin. Käsitteiden täsmentämistä pidettiin tärkeänä erityisesti päätöksenteon, priorisoinnin ja resurssien kohdentamisen kannalta.

Yhteinen varautuminen tarvitsee yhteisen kielen

Huoltovarmuudessa on lopulta kyse hyvin konkreettisista asioista: sähköstä, vedestä, ruoasta, lääkkeistä, yhteyksistä ja palveluista, joiden varaan arki ja turvallisuus rakentuvat. Siksi ei ole yhdentekevää, millä sanoilla näitä asioita kuvataan tai asetetaan tärkeysjärjestykseen.

Tässä opinnäytetyössä nousi esiin, että kriittinen ja välttämätön eivät ole synonyymeja keskenään. Yhdessä ne muodostavat huoltovarmuuden käsitteellisen perustan, jonka avulla määritellään, mitä yhteiskunnan toimintoja, palveluja ja resursseja on ensisijaisesti turvattava häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Välttämätön kuvaa sitä, mitä on säilytettävä, jotta yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä. Kriittinen taas auttaa tunnistamaan riippuvuudet ja haavoittuvuudet, joiden häiriintyminen voi vaikuttaa nopeasti moniin muihin välttämättömiin toimintoihin.

Jos nämä käsitteet sekoittuvat, myös varautuminen voi hämärtyä. Yhtäältä kaikkea tärkeää ei voi nostaa kriittiseksi, koska tuolloin priorisointia ei voida tehdä. Toisaalta välttämättömiä toimintoja ei saa huomata vasta silloin, kun ne jo häiriintyvät. Siksi käsitteet kriittinen ja välttämätön tulisi erottaa huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden terminologiassa johdonmukaisesti toisistaan. Kriittisyydellä kuvataan häiriöiden vaikutuksia, riippuvuuksia ja haavoittuvuuksia, kun taas välttämättömyydellä viitataan toimintoihin, palveluihin ja resursseihin, joiden jatkuvuus on turvattava kaikissa olosuhteissa.

Suomen, EU:n ja Naton näkökulmat eivät ole täysin samanlaisia, mutta ne täydentävät toisiaan. Siksi yhteistä ymmärrystä tarvitaan. Kun puhumme huoltovarmuudesta, varautumisesta ja resilienssistä, on tärkeää varmistaa, että niiden luokittelussa käytettävät käsitteet ymmärretään samalla tavalla. Lopulta kyse on siitä, mitä meidän on yhdessä suojattava ensin, jotta arki ja turvallisuus kestävät myös häiriötilanteissa.

Opinnäytetyön löydät tästä linkistä: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026101927973

---

Kirjoittajat

Sonja Reinikka, kokonaisturvallisuuden asiantuntija YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marko Tolonen, lehtori, FT, Master school, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Arksey H. & O`Malley L. 2005. Scoping studies: Towards a methodological framework. International Journal of Social Research Methodology. 8 (1)

Euroopan komissio 2025. Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan varautumisunionistrategiasta. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52025JC0130 Viitattu 27.9.2026.

European Commission 2025. White Paper for European Defence – Readiness 2030. https://commission.europa.eu/document/download/e6d5db69-e0ab-4bec-9dc0-3867b4373019_en?filename=White%20paper%20for%20European%20defence%20%E2%80%93%20Readiness%202030.pdf Viitattu 26.9.2026.

Finlex 2025. Laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta. 310/2025. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2025/310 Viitattu 25.9.2026.

Finlex 2026. Huoltovarmuuslaki. Laki huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta 107/2026. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2026/107 Viitattu 25.9.2026.

Nato 2020. Nato 2030: United for New Era – Analysis and Recommendations of the Reflection Group Appointed by the NATO Secretary General. https://ec.europa.eu/newsroom/cipr/items/713800/en Viitattu 24.9.2026

Nato 2024. Resilience, civil preparedness and Article 3. Päivitetty 13.11.2024. https://www.nato.int/en/what-we-do/deterrence-and-defence/resilience-civil-preparedness-and-article-3 Viitattu 24.9.2026.

Peters, M., Marnie, C., Tricco, A., Pollock, D., Munn, Z., Alexander, L., McInerney, P., Godfrey, C. & Khalil, H. 2020. Updated methodological guidance for the conduct of scoping reviews. JBI Evidence Synthesis. https://journals.lww.com/jbisrir/fulltext/2020/10000/updated_methodological_guidance_for_the_conduct_of.4.aspx Viitattu 23.9.2026.

Valtioneuvosto 2025. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. Turvallisuuskomitea. https://turvallisuuskomitea.fi/yhteiskunnan-turvallisuusstrategia/ Viitattu 23.9.2026.

Vilkka, H. 2025. Tutki ja kehitä. Jyväskylä: Santalahti.

Ylén, P., Fjäder, C., Halonen, M., Heikkinen, H., Tuomala, V., Rökman, J., Lehtinen, S. & Rokhzad, K. 2026. Suomen yhteiskunnan kriittiset toiminnot ja tulevaisuuden trendit (SYKT): Loppuraportti. Valtioneuvoston tutkimustoiminta 2026:5. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/d523336f-90df-4630-bfc3-578f61b25e82/content Viitattu 28.9.2026.