Euroopassa useampi kasvinsuojeluaineen tehoaine on uudelleen arvioitavissa niiden vaikutuksesta ympäristöön ja ihmisten ja eläinten terveyteen. Kasvinsuojeluaineiden valikoimaa tullaan vähentämään Euroopassa ja vaikutukset tulevat näkymään Suomessa. Kasvinsuojeluteollisuus ry:n edustaja Antti Jaakkola kertoi 8.4.2026 Kasvinsuojelu nyt ja tulevaisuudessa – ajankohtainen tieto tehoaineista ja torjunnan haasteista -webinaarissa, että Low yield II-raportin mukaan sadon määrä laskee, jos viljelijöiden käytössä olevia kasvinsuojeluaineita rajoitetaan. Low yield -raportti tehtiin samaan aikaan monessa Euroopan maassa, myös Suomessa, vuonna 2020. Raportin mukaan 36 eri tehoainetta oltaisiin poistamassa. Suomessa Kasvinsuojeluteollisuus arvioi, että viljasatojen määrä leikkautuu 40 %, jos tehoaineita vähennetään. Valmistelussa on uusi low yield -raportti, joka tarkastelee tämänhetkistä tilannetta.

Syynä aineiden poistumiseen on per- ja polyfluorattujen alkaaliyhdisteiden (PFAS) tehoaineista tehty huoli-ilmoitus Euroopassa. PFAS-yhdisteiden hajoamistuote trifluorietikkahappo (TFI) on todettu erittäin pysyväksi ja kulkeutuvaksi maaperässä. Tällaisia tehoaineita ovat diflufenikaani, flonikamidi, fluatsinami, fluopyraami, mefentriflukonatsoli ja tau-fluvalinaatti. Tanska on kieltänyt kasvinsuojeluaineet, jotka sisältävät edellä mainittuja tehoaineita pohjaveden suojelemiseksi. Suomessa on markkinoilla 36 kasvinsuojeluainetta, jotka sisältävät jotakin edellä mainituista tehoaineista. Tukes ei ole asettanut Suomessa oleville kasvinsuojeluaineille käyttökieltoa, koska EU käsittelee edelleen tehoaineiden riskiarviointia. Suomessa aineita saa käyttää, mutta ei tärkeillä pohjavesialueilla (pohjavesiluokat 1 ja 2) ja kaivojen läheisyydessä. Karkeilla hietamailla tai sitä karkeammilla maalajeilla kyseisten valmisteiden käyttöä tulee välttää. Tukes julkaisi asiasta tiedotteen tammikuussa 2026: Tukes asettaa pohjavesirajoituksia TFA:ta muodostaville kasvinsuojeluaineille.

PFAS/TFI tehoaineita on muun muassa tuholaisten ja perunaruton torjuntaan käytettävissä kasvinsuojeluaineissa. Jaakkolan mukaan kapeampi tarjonta kasvinsuojeluaineissa haittaa erikoiskasvien viljelyä ja resistenssin riski kasvaa, koska uusia aineita ei ole saatavilla heti. Muualla maailmassa uusia aineita tulee tasaisesti ja aineiden vaihtuvuus on nopeampaa kuin Euroopassa. Esimerkiksi adepidyn -tehoainetta (tautiaine punahomeelle) käytetään maailmalla mutta EU:ssa aine on vielä käsittelyssä. Parakvatti (rikkakasvien torjuntaan) kiellettiin EU:ssa vuonna 2007, mutta muualla maailmassa tehoaine on vielä käytössä ja poistuminen markkinoilta saattaa kestää 10–15 vuotta.

Uusien tehoaineiden rekisteröinti pitkittyy EU:ssa ja Suomessa vanhoja kasvinsuojeluaineita poistuu nopeasti markkinoilta ennen kuin uusia aineita tulee tilalle. Lisäksi aineille tulee uusia käyttörajoituksia ja ohjeita mikä hankaloitta kasvinsuojelua tiloilla etenkin pohjavesialueilla. PFAS/TFI tehoaineiden lisäksi fludioksoniili ja tebukonatsoli tehoaineet, ovat uudelleen arvioitavissa EU:ssa. Kyseisiä tehoaineita käytetään peittausaineissa: tebukonatsoli vaikuttaa lentonokeen ja fludioksoniili fusarium-tauteihin. Aineet ovat arvioitavissa EU:ssa, koska tehoaineiden epäillään vaikuttavan ihmisten ja eläinten hormonitoimintaan. Aineita saa käyttää vielä 2026 kasvukauden aikana, mutta aineille ollaan suunnittelemassa kieltoa EU:ssa. Toukokuun 2026 aikana selviää, kielletäänkö tehoaineiden käyttö EU:ssa. Fludioksoniili ja tebukonatsoli tehoaineita sisältäviä peittausaineita on paljon Suomessa. Mikäli tehoaineet kielletään EU:ssa, viljojen peittausainelista vähenee huomattavasti Suomessa.

Uusia peittausaine hakemuksia ei ole vireillä Tukesissa Jaakkolan mukaan. Kehitteillä on uusia kemiallisia peittausaineita, mutta niiden saaminen markkinoille viljelijän käyttöön kestää. Viimeisin markkinoille tullut peittausaine on Systiva jota käytetään pelkästään ohranverkkolaikun ja ohranviirutaudin torjumiseen. Biologisia vaihtoehtoja on tullut markkinoille kuten Cedemon (ohran ja kauran tyvi- ja lehtitauteihin vaikuttava), Cerall (mm. nokitautia vastaan) ja Integral Pro (rypsin ja rapsin kuivamädän torjuntaan). Näiden ja kuten muidenkin biologisten aineiden vaikutus kasvitauteihin on kapea, joten viljelijän tulee hyvillä viljelykäytänteillä täydentää kasvinsuojelua. Markkinoilla on tarjolla ThermoSeed-käsiteltyä kylvösiementä. Käsittelyn avulla siemen puhdistetaan taudinaiheuttajista, mutta käsittely ei poista viljan jyvän alkiosta nokitautia eikä estä maalevintäisiä tauteja. Biostimulanteilla voidaan edistää kasvien kasvua ja kestävyyttä kasvukaudella. Ne ovat biologisesti johdettuja aineita, jotka auttavat kasvia esimerkiksi kuivuusstressiä vastaan, ottamaan paremmin ravinteita maasta tai kasvattamaan juuria. Aiheesta on tällä hetkellä vähän tutkimuksia ja tämänhetkiset kokeilut eivät anna selkeää kuvaa, miten hyvin biostimulantit vaikuttavat kasvien kasvuun ja sadontuottoon Suomessa. Biostimulantteja käytetään ruiskutuksen yhteydessä muiden aineiden kanssa, joten se lisää epävarmuutta niiden toimivuudesta. Tanskassa uskostaan, että biostimulantit tulevat yleistymään kasvinsuojeluaine valikoiman vähetessä.

Ensisijaisesti viljelijä voi varautua hyvillä viljelykäytänteillä ja hyödyntämällä IPM-menetelmiä. Terveen kylvösiemenen käyttö korostuu entisestään ja siemen kannattaa uusia tiheämmin. Jos käyttää tilan omaa siementä (TOS), siemen kannattaa kunnostaa (esim. lajittelemalla). Viljelijän kannattaa käyttää enemmän aikaa lajikelistojen tarkasteluun, sillä taudinkestävät lajikkeet vähentävät tautiaineiden käyttöä. Taudinkestäviä lajikkeita voi tutkia Luken Tutkimustulostietokannasta Virallisten lajikekokeiden-taulukosta (Luke-Tutkimustietokanta Maatalous). Monipuolinen viljelykierto vähentää tauti- ja rikkapainetta ja lisää peltoympäristön monimuotoisuutta. Monimuotoinen viljely-ympäristö parantaa monimuotoisen eliöstön ja mikrobiston olemassaoloa ja luontaiset viholliset ovat apuna kasvintuhoojien torjunnassa. Jotta luontaisia kasvintuhoojia voisi hyödyntää seuraavana kasvukautena, viljelijän kannattaa välttää, jos mahdollista, voimakasta muokkausta lohkolla seuraavana keväänä. Monipuolinen viljelykierto parantaa ja ylläpitää pellon hyvää kasvukuntoa. Hyvä maan rakenne parantaa kasvien kestävyyttä kuivuutta ja märkyyttä vastaan ja kasvit saavat helposti ravinteita käyttöön. Liiallinen kosteus yhdistettynä tiiviiseen maahan on hyvä kasvualusta rikkakasveille ja taudinaiheuttajille. Mitä paremmin varmistetaan viljelykasvien kasvuun lähtö kasvukauden alussa, sitä paremmin kasvit pystyvät kilpailemaan kasvintuhoojia vastaan.

Artikkeli on kirjoitettu osana Kasvitaito 2.0-hanketta, joka on Euroopan unionin osarahoittama. Artikkelin tausta-aineistona on Antti Jaakkolan esitys 8.4.2026 Kasvinsuojelu nyt ja tulevaisuudessa-ajankohtainen tieto tehoaineista ja torjunnan haasteista-webinaarista.

---

Kirjoittajat

Henna Hyttinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

IPM-viljelyn keinot 2026. Ympäristökioski. Viitattu 30.4.2026. Saatavilla: https://www.ymparistokioski.fi/ymparistonhoidon-toimenpiteet/ipm-viljelyn-keinot/ipm-viljelyn-keinot

Jaakkola, Antti 2026. Kasvinsuojelu nyt ja tulevaisuudessa-ajankohtainen tieto tehoaineista ja torjunnan haasteista. Webinaari 8.4.2026. Viitattu 23.4.2026 Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=dtqj3HYNCs0

Peltonen, Sari 2021. Kemikaaliton viljely. Viljelymenetelmien uudistaminen ja viljelyn monipuolistaminen. Teoksessa: Uudistuva kasvintuotanto. Toim. Keskitalo, Marjo, Peltonen, Sari, Linden, Sanna ja Anttila, Suvi. Tieto tuottamaan 147. s. 55-57.

Tukes 2026. Tukes asettaa pohjavesirajoituksia TFA:ta muodostaville kasvinsuojeluaineille. Uutinen 21.1.2026. Saatavilla: https://tukes.fi/-/tukes-asettaa-pohjavesirajoituksia-tfa-ta-muodostaville-kasvinsuojeluaineille#d8daefa5

Viralliset lajikekokeet 2025. Luonnonvarakeskus Tutkimustietokanta. Viitattu 5.5.2026. Saatavilla: https://px.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/maatalous/