Opintomatkan ensimmäisenä päivänä tutustuttiin Nordgen-geenipankkiin ja ruotsalaiseen tilaan nimeltä Charlottenlunds gård. Heti matkan alussa tarttui monenlaista oppia ja ajatusta.

Viljelijät kaipaavat uutta tietoa ja usein parhaiten sitä saa suoraan toisilta tiloilta. Monet muutokset saapuvat Suomeen etelästä, aivan kuin uudet lajit ja lajikkeetkin. Kasvitaito 2.0- ja Kasvitieto-hankkeet järjestivät opintomatkan Ruotsiin ja Tanskaan. Siellä tutustuttiin suuriin tiloihin ja esimerkiksi viljelyyn ilman kyntämistä.

Matka alkoi 24.6 klo 5:55 Siilinjärven Rissalasta, jota seurasi lyhyt pysähdys Helsinki-Vantaalla, mistä liittyi vielä lisää matkalaisia joukkoon. Lyhyen lennon jälkeen olikin edessä Kööpenhaminaan laskeutuminen. Kööpenhaminassa ryhmä jakaantui kahteen pikkubussiin ja matka kohti Ruotsia kuuluisan sillan yli alkoi. Ruotsin puolella ensimmäiseksi huolehdittiin ryhmän ruokinnasta, jonka jälkeen matkasimme ensimmäiseen vierailukohteeseen eli Nordgen-geenipankkiin.

Nordgen

Nordgen on pohjoismaiden yhteinen geenipankkia ja geenivarojen osaamiskeskus. Se toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa ja siellä on noin 33 000 siemennäytettä. Nordgenilla meidät otti vastaan Anna Palmé, joka on kasviasiantuntija ja erikoistunut erityisesti viljeltyjen kasvien villien sukulaisten tutkimukseen. Anna esitteli Nordgenia ja geenivarantoja yleisesti ja hänelle saattoi esittää myös kysymyksiä.

Pääsimme tutustumaan kasvilaboratorioon missä siementeknikko Linnea Svensson esitteli meille mm. perunoita ja saimmekin mukaan Pohjolan perunat –kirjan, josta löytyi myös suomalaisia peruna lajikkeita. Nordgenillä on 95 eri perunalajiketta. Siemenlaboratoriosta vastaava Johan Axelsson jatkoi esittelyä ja näytti mikroskoopin käyttöä ja siementen erottelua, idätystä ja idätykseen käytettäviä inkubaattoreita sekä pakastimia, joissa siemeniä säilytetään.

Nordgenin ulkopuutarhoja ja kasvihuoneita meille esitteli vastuullisen kasvihuoneen ja pellon asiantuntija Fredrik Kollberg ja kasvihuoneteknikko Nina Knutsson. Nordgenillä on lukuisia kasvihuoneita ja erilaisia ulkokasvatuksia, joista osa on suojattu verkoilla. Ulkotiloissa osaa kasveista täytyy suojella tuholaisilta, osaa rikkaruohoilta ja osaa saman lajin lajikkeilta. Jälkimmäisessä auttaa esimerkiksi etäisyys tai suojaharso.

Kuka vain voi tarjota Nordgenille uusia lajikkeita tai kasveja. Välillä harrastajien huomasta löytyy jotain uutta, tai vanhaa, arvokasta, joka täytyy lisätä geenipankin varastoihin.

Charlottenlunds gård

Toisena vierailukohteenamme oli Charlottelundin maatila, jota meille esitteli omistaja Per Landén. Tilan viljelyala on 550 ha ja viljelyssä on syysvehnä, mallasohra, sokerijuurikas, syysrapsi ja rehuherne

Kyntö on lopetettu kokonaan ja vuodesta 2001 on tehty vain kevytmuokkauksia. Suurin peruslohko on 64 hehtaaria. Per ei itse enää viljele, vaan pellot ja rakennukset ovat vuokrattu. Perin pojat osallistuvat viljelyyn ja tilan konekanta on Landénien omistuksessa. Toisella pojista on kuljetysyritys, jonka toiminnot sopivat välillä hyvinkin tilan kanssa yhteistyöhön.

Pellon vuokra alueella on noin 5700 kruunua hehtaarille ja pellon ostohinta 450 000-500 000 kruunua hehtaarille. Rahoitusta tilan tai pellon ostamiseen on vaikea saada, joten vuokraaminen on usein ainoa vaihtoehto. Tässä tapauksessa vuokra on hyvinkin kohtuullinen, mutta vuokralaisen vastuulla on myös lukuisten vanhojen rakennusten kunnostus ja ylläpito. Yhdessä rakennuksessa toimii vanhoja jenkkiautoja kunnostava yritys dreamcars.se.

Ongelmana alueella on kuivuus keväällä ja sen vuoksi suositaan syyskylvöisiä kasveja. Normaalisti keväällä kylvettävää mallasohraa kylvetään syksyllä myöhään ja se ehtii juuri itää ja on valmiina lähtemään kasvuun keväällä. Tässä kasvuvaiheessa se myös talvehtii, vaikka pakkasta saattaa olla jopa kymmenen astetta. Myös lunta tulee Etelä-Ruotsissa vaihtelevia määriä.

Syysvehnille annetaan typpeä 260 – 270 kg/ha. Typpilannoitteena käytetään Yaran Axania, joka tulee irtotavarana Suomesta. Väkilannoite levitetään pintaan. Fosforia saadaan yhdyskuntalieteestä ja sitä on tilalla levitetty 40 vuotta. Yhdyskuntajäte kompostoidaan ja se on sertifioitua eli siitä otetaan näytteitä ja pidetään karanteenia ennen kuin sitä käytetään elintarvikekäyttöön meneville kasveille.

Satotasot syysvehnällä ovat 10-11 tonnia hehtaarille, syysrapsilla 5 tonnia hehtaarille. Tila on mukana projektissa missä tavoitellaan 12 tonnin satoa syysvehnällä ja 6 tonnin satoa rypsillä. Tilalla on tehty muokkaamattomuussuunnitelmia, joiden avulla on siirrytty hallitusti pois kyntämisestä. Tilan omistajan mukaan satotasojen takana on muokkaamattomuus ja pintakerroksen hyvä mururakenne. Myös lannoitteiden runsas käyttö auttaa.

Enintään 36 tuntia puinnin jälkeen tehdään muokkaus Väderstad Carrier –lautasmuokkaimella, jotta maan mikrobisto lähtisi hajottamaan olkimassaa heti. Tämä ehkäisee myös kuivuuden tuomia ongelmia.

Vehnillä tehdään kolme tautiruiskusta. Orastiheydessä tavoitteena on 350 kappaletta neliömetrille syysvehnällä ja syksyllä kylvetyllä ohralla. Hybridivehniä kylvetään vain 80 kg/ha sen runsaan pensomisen vuoksi. Yhdessä kasvissa saattaa olla jopa 10 versoa.

Viljan kuivauksessa käytetään nestemäistä propaania ja viljan tavoitekosteus puintihetkellä on 16 %. Tilalla oli myös oma autovaaka. Charlottelundista matkaseurue siirtyi Malmöön ruokailemaan ja yöpymään.

Artikkeli laadittu Kasvitaito 2.0 -hankkeelle, joka on EU-osarahoitteinen ja KasviTieto-hankkeelle joka on EU-osarahoitteinen.

Kirjoittajat:

Janne Niiranen, projektityöntekijä, Savonia-amk

Henna Hyttinen, TKI-asiantuntija, Savonia-amk

Kaisa Matilainen, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Itä-Suomi