Opintomatkan kolmantena ja viimeisenä päivänä tutustuttiin Ryegaardin tilaan Tanskassa. Tilalla oli kokoa ja monenlaista toimintaa. Paikalla oli myös CropLife Danmarkin edustaja kertomassa suojeluaineiden uusimmista kuulumisista Tanskanmaalla.

Kasvitaito 2.0- ja Kasvitieto-hankkeiden järjestämän opintomatkan viimeisenä päivänä edessä oli vielä suuri tila tunnin päässä Kööpenhaminasta. Satunnaisia taloja ja pieniä pihapiirejä näkyi kumpuilevien peltojen keskellä. Tanskasta kuulemma 60 % on peltoa ja lukemaa on helppo uskoa.

Ryegaard & Trusholm Godser

Viimeisenä matkapäivänä ohjelmassa oli tanskalaiseen Ryegaardin tilaan tutustuminen. Siellä meidät otti vastaan tilan omistaja Johan Scheel. Tilalla on peltoa noin 830 hehtaaria. Noin 90 % pelloista oli tavanomaisessa viljelyssä ja noin 10 % luomussa. Tavanomaisessa viljelyssä oli mm, kevätohra, raiheinä, nurmipuntarpää, syysrapsi ja leipävehnä. Luomuviljelyssä tuotettiin mm. syysruista ja ohraa. Käytännön viljelytoimista vastaa tilanhoitaja Henrik.

Ryegaardin tila oli ostanut yhden lopettavan naapuritila, jonka mukana tuli myös navetta. Navetalla löytyi intohimoisesti nautoihin suhtautuvat vuokralainen ja yhteistyö on toiminut hyvin. Tila tuottaa rehua eläimille ja käyttää lietteet lannoitteena.

Tilalla täsmäviljely on tärkeässä roolissa. Esimerkiksi ruiskutukset tehdään täsmänä ja kaikissa koneissa on automaattiohjaus, jonka avulla on vuosia käytetty täsmälleen samoja ajouria. Kyntöä tapahtuu vähän ja sen suorittaa naapuri. Tilalla ei ole omia auroja, vaan muokkaus on pääasiassa kevyempää. Vastaavasti tilan koneilla urakoidaan naapureille. Tilalla on myös uudistavaa viljelyä suuren ostajan Carlsbergin toivomuksesta.

Tilalla on myös majoitustoimintaa, tilausravintola ja metsästysmahdollisuuksia. Tilalla sijaitsee myös vedenottamo, josta jaetaan vesi noin 50 kiinteistölle. Konekanta ei ollut uusinta, mutta tarkoituksenmukaista. Tilalle on tulossa 50 hehtaaria aurinkopaneeleita. Tilalla sijaitsee 18 muinaishautakumpua, jotka ovat suojeltuja. Peltojen ympärillä oli 1-2 metrin levyisiä monimuotoisuuskaistoja. Johan kertoi kuinka liian usein viljelijät haluavat turhankin siistiä ja hoidettua maisemaa, vaikka monimuotoisuuden kannalta villeys on tärkeää.

Tilalla piti esityksen myös CropLife Danmarkin edustaja Tanja Andersen. CropLife Danmark on osa CropLife Europea, joka edustaa kasvinsuojelusektoria, ja sitä rahoittavat mm. monet kasvinsuojeluainevalmistajat. Suomessa CropLIfea Europea edustaa Kasvinsuojeluteollisuus ry.

Tanskassa viljelijöiltä vaaditaan Suomeen verrattuna tarkempaa kirjanpitoa. Koko ajan on vähemmän aineita mitä voi käyttää ja Tanskassa erityisen tärkeä huomion kohde ovat pohjavesivarat, joita pyritään suojelemaan tarkasti. Pohjaveden suojelun ja ennallistamisen takia Tanskasta viljelymaan osuus on vähenemässä erään arvion mukaan jopa 200 000 hehtaarilla. Jatkossa kasvinsuojeluaineita tullaan korvaamaan biostimulanteilla. Kasvinsuojeluaineiden käyttöä ohjataan säädösten lisäksi myös verotuksella.

Euroopan mittapuulla kasvinsuojeluaineita käytetään Tanskassa kuitenkin hyvin vähän. Suomi on harvoja maita, joissa suojeluaineita käytetään vähemmän.

Tulossa on Euroopan laajuinen sovellus, johon on tarkoitus kerätä kaikki Euroopassa käytettävät kasvinsuojeluaineet.

Kasvinsuojeluaineiden myynti on jaettu Euroopassa useisiin alueisiin, joilla on erilaiset säädökset ja erilaiset aineet. Pohjoinen alue on ollut markkinana pienehkö ja vain noin 5 % kasvinsuojeluaineista tulee lopulta pohjoiselle alueelle. Ei ole kaupallisesti kovin kannattavaa rekisteröidä tuotteita pienelle alueelle. Nyt Latvia haluaa irtaantua pohjoisesta alueesta ja liittyä Keski-Euroopan alueeseen, jolla on käytössä moninkertainen määrä kasvinsuojeluaineita suuren markkina-alueen ansiosta. Mikäli muutos tapahtuu, olisi pohjoinen alue entistä pienempi markkina ja tämä voisi vähentää sinne rekisteröitävien suojeluaineiden määrää entisestään.

Seurue sai nauttia aterian tilan tilausravintolassa, joka on entinen lampola. Tämän jälkeen alkoi matka kohti Kööpenhaminaa ja paluulennon odottaminen. Lopulta illalla lento lähti matkaan ja väsynyt, mutta iloinen seurue suuntasi takaisin kohti Suomea. Osa jäi Helsinkiin ja osa jatkoi matkaansa takaisin kohti Rissalaa, minne lento laskeutui 27.6 noin 0:55 ja kotimatkat kohti omaa sänkyä saattoivat alkaa.

Artikkeli laadittu Kasvitaito 2.0 -hankkeelle, joka on EU-osarahoitteinen ja KasviTieto-hankkeelle joka on EU-osarahoitteinen.

Kirjoittajat:

Janne Niiranen, projektityöntekijä, Savonia-amk

Henna Hyttinen, TKI-asiantuntija, Savonia-amk

Kaisa Matilainen, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Itä-Suomi