Päihderiippuvuudet koskettavat laajasti myös läheisiä, jotka jäävät usein yksin huoliensa kanssa. Irti Huumeista ry:n läheisryhmät tarjoavat vertaisuutta, tukea ja keinoja jaksamiseen – ja voivat parhaimmillaan vahvistaa osallistujien hyvinvointia ja voimaantumista. Tässä artikkelissa kuvataan YAMK-opinnäytetyön tuloksia ryhmätoiminnan merkityksestä sekä sen kehittämistarpeista.

Päihderiippuvuuksien vaikutukset ulottuvat päihteitä käyttävien läheisiin ja usein läheiset jäävät yksin huoliensa kanssa (Rönkä & Markkula 2020, 4; Sininauhaliitto 2025). Vertaistukiryhmissä läheisten on mahdollista jakaa kokemuksia ja saada tukea samankaltaisessa tilanteessa olevilta, vertaisiltaan (Kuuluvainen 2016, 90–91).

Tämä artikkeli perustuu Hartikaisen ja Maljan YAMK-opinnäytetyöhön, joka on toteutettu yhteistyössä Irti Huumeista ry:n kanssa. Työn tarkoituksena oli selvittää, millaisia läheisryhmiä Irti Huumeista ry:llä on tarjolla huumeita käyttävien läheisille ja millaisia vaikutuksia ryhmätoiminnalla on ohjaajien näkökulmasta. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa läheisryhmätoiminnan kehittämiseksi.

Vertaistuellisen ryhmätoiminnan monet mahdollisuudet

Irti Huumeista ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö, joka tukee huumeita käyttäviä, huumeiden käytöstä toipuvia sekä heidän läheisiään. Järjestön koordinoimaa läheisille suunnattua vertaistoimintaa järjestetään valtakunnallisesti ja läheisryhmiä ohjaavat koulutetut vapaaehtoiset. (Irti Huumeista ry 2018, 4–5.) Irti Huumeista ry:n toiminta on vahvasti orientoitunut toipumiseen, vertaisuuteen sekä kokemusasiantuntijuuteen. Tavoitteena on jokaisen osallistujan kohtaaminen ja kuuleminen heidän ajankohtaisine tarpeineen. (Nordling 2018, 1476–1482; Rapeli, Sipilä & Nordling 2024, 2–24; Santala 2022, 109–120; Tolonen, Kiviniemi, Moilanen & Jääskeläinen 2026, 141–146.)

Vertaistuki rakentuu vastavuoroiselle kunnioitukselle, yhdenvertaisuudelle ja luottamukselle sekä kokemustiedon jakamiselle (Rissanen & Jurvansuu 2017, 5). Ryhmät tarjoavat turvallisen paikan, jossa voi kokea hyväksyntää, lievittää yksinäisyyttä ja luoda uusia ihmissuhteita. Ryhmissä osallistujan on mahdollista saada myös tietoa ja harjoitella arjessa tarvittavia taitoja. (Tracy & Wallace 2016, 143–154.)

Opinnäytetyön aineisto kerättiin Irti Huumeista ry:n läheisryhmien ohjaajille lähetetyn verkkokyselyn sekä kahden työntekijän haastattelun avulla. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla ja tuloksia tarkasteltiin aiempaan tutkimustietoon peilaten.

Vapaaehtoisuus ja vertaistuki läheisryhmätoiminnan kivijalkana

Opinnäytetyön tulosten mukaan Irti Huumeista ry:n läheisryhmätoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, joka koskettaa sekä ryhmiin osallistuvia että ryhmänohjaajia. Läheisryhmiä ohjaavat koulutetut vapaaehtoiset, jotka haluavat auttaa.

Läheisryhmät kokoavat yhteen samankaltaisia kokemuksia omaavia ihmisiä. Tulosten mukaan ryhmien keskeinen voima on vertaistuki. Osallistujalähtöinen toiminta tarjoaa tilan ajankohtaisille asioille ja omien kokemusten jäsentämiselle. Vertaistuen avulla osallistujat voivat tulla kuulluiksi ja ymmärretyiksi sekä saada lohtua ja helpotusta.

Irti Huumeista ry:n läheisryhmien sisällöt vaihtelevat osallistujien ja ohjaajien mukaan, mutta toimintaa yhdistää turvallinen, avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Turvallisuuden tunnetta vahvistaa ryhmäläisten ja ohjaajien vaitiolovelvollisuus.

Hyvinvointi ja voimaantuminen läheisryhmätoiminnan vaikutuksina

Irti Huumeista ry:n vertaistuellisiin läheisryhmiin hakeudutaan opinnäytetyön tulosten mukaan tarpeina saada tietoa päihderiippuvuuksista, ohjausta, rohkaisua ja vertaistukea. Ryhmissä jokainen tulee kuulluksi ja kohdatuksi vaikeidenkin kokemusten ja tunteiden kanssa.

Läheisryhmien avulla osallistujien on mahdollista saada keinoja oman hyvinvoinnin tukemiseen. Hyvinvointi ilmenee omien rajojen tunnistamisena ja ylläpitämisenä sekä arjessa jaksamisena. Ryhmissä on mahdollista kokea voimaantumista, joka näkyy omassa jaksamisessa ja itsestä huolehtimisen kohentumisen kautta.

Toiminta voi vahvistaa osallistujien toimintakykyä, ja ryhmät tarjoavat paikan pysähtyä, jakaa kokemuksia ja kerätä voimavaroja. Ryhmistä lähdetään usein huojentunein mielin.

Toimintaa turvaamaan markkinoinnin ja resurssoinnin lisääminen

Läheisillä on lakisääteinen oikeus saada tarvitsemiaan palveluja, ja järjestöillä on keskeinen rooli niiden järjestämisessä. Hallituksen mittavat leikkaukset uhkaavat järjestöjen rahoitusta, mikä tekee niiden työn merkityksen esiin tuomisesta erityisen ajankohtaista.

Irti Huumeista ry:n kehittämisenkohteina ovat läheisryhmätoiminnan lisääminen sekä toiminnan markkinoimisen kehittäminen. Tavoitteena on, että läheisryhmätoiminta tavoittaa laajemmin sitä tarvitsevia, koska läheiset eivät aina osaa hakeutua muihin palveluihin tai he eivät koe saavansa riittävästi apua muualta.

Tulokset osoittavat läheisryhmätoiminnalla olevan myönteisiä vaikutuksia osallistujilleen ja toiminnan avulla on mahdollista aikaansaada läheisiin kohdentuvia hyvinvointivaikutuksia.

---

Kirjoittajat

Hartikainen Leena, Kuntoutus- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisen asiantuntija YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Malja Marika, Kuntoutus- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisen asiantuntija YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kinnunen Anu, Yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Irti Huumeista ry. Verkkosivustot. https://irtihuumeista.fi/

Irti Huumeista ry. 2018. Strategia 2018–2022. https://irtihuumeista.fi/wp-content/uploads/2019/11/STRATEGIA2018_paino.pdf

Kuuluvainen, V. 2016. Vertaistukiryhmässä alkoholistien läheiset tukevat toisiaan – siis itseään. Journal.fi julkaisussa: Prologi 12 (2016): 1, s.89–92, https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201701101110.

Nordling, E. 2018. Mitä toipumisorientaatio tarkoittaa mielenterveystyössä? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018;134(15):1476–83 Verkkojulkaisu. https://www.duodecimlehti.fi/duo14435.

Pexels n.d. www.pexels.com

Rapeli, S., Sipilä, N. & Nordling, E. 2024. Toipumisorientaation käyttöönoton kulmakivet. Huomioita toipumisorientaation koulutusprosessista Kainuun mielenterveys- ja päihdepalveluissa vuonna 2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 58/2024. Helsinki 2024. ISBN 978-952-408-399-7. Verkkojulkaisu. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/88a56515-a3d7-43bd-8512-9cfce241848a/content.

Rissanen, P. & Jurvansuu, S. 2017. Vertaistoiminnan muodot ja merkitys päihde- ja mielenterveysjärjestöissä. Kuntoutus 40(1): 5–17. DOI:10.37451/kuntoutus.112442.

Rönkä, S. & Markkula, J.(toim.) 2020. Huumetilanne Suomessa 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 13/2020. Helsinki. ISBN 978-952-343-577-3 (painettu); ISBN 978-952-343-576-6 Verkkojulkaisu https://www.julkari.fi/items/c0815af7-307e-42d6-a40f-a17e0fc4adf2

Santala, J. 2022. Toipumisorientaatio päihdetyössä. Sosiaalipedagogiikka, 23(1), 109–120. Verkkojulkaisu. https://doi.org/10.30675/sa.109047

Sininauhaliitto 2025. Päihderiippuvuuden vaikutus. Verkkosivusto: https://www.kuivinjaloin.fi/ammattilaisille/riippuvuuden-vaikutus/

Tolonen, J., Kiviniemi, L. Moilanen, K. & Jääskeläinen, E. 2026. Henkilökohtaisen toipumisen käytännön työn mallien käyttökelpoisuus mielenterveystyössä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2026;142(2):141–146. https://www.duodecimlehti.fi/duo19150/toipumisorientaatio

Tracy, K & Wallace S. 2016 Benefits of peer support groups in the treatment of addiction. National Library of Medicine. 2016 Sep 29; 7:143–154. doi: 10.2147/SAR.S81535 Verkkojulkaisu. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC5047716/