Yksilön terveydentila ja toimintakyky ovat työkyvyn ydin ja perusta. Hyvin järjestetty työ, terveelliset elintavat, riittävä uni ja psyykkinen hyvinvointi tukevat kivuttomuutta ja toimintakykyä (Työterveyslaitos n.d.a). Työntekijän työkykyä arvioidaan hänen fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten voimavarojensa sekä työympäristön asettamien edellytysten pohjalta (Ahola ym. 2025, 8). Osaaminen ja mielekkyys ovat osa työkykyä. Työkyvyn ja työn edellytysten lisääntymisen vuoksi oman osaamisen aktiivinen kehittäminen ja täydentäminen on tärkeää. Työkyvyn vahvistumiseksi työntekijän on koettava työnsä mielekkääksi ja omien arvojensa mukaiseksi. (Työterveyslaitos n.d.b) Työtehtävien määrä, työntekijän rooli, vastuu sekä työtavat vaikuttavat työn mielekkyyden kokemukseen.

Organisaation yhteiset tavoitteet ja arvot vahvistavat yksilön kokemusta. (Pennanen 2024.) Työkykyjohtaminen on osa työkykyä. Sen avulla varmistetaan työn vaatimusten ja yksilön voimavarojen oikeanlainen suhde. Työkykyjohtaminen koostuu ennakoivista, ylläpitävistä sekä tukevista toimista, joilla organisaatiossa suunnitellaan, toteutetaan ja seurataan organisaation henkilöstön työkykyä, terveyttä ja turvallisuutta (Juvonen ym. 2017, 7). Yhteiskunnan arvoilla, asenteilla ja laeilla mm. työaikalainsäädännöllä voidaan vaikuttaa yksilön työkykyyn merkittävästi. (Työterveyslaitos n.d.b).

Työikäisten oma arvio työkyvystä on vahvasti yhteydessä koettuun terveyteen. Työkyvyn rajoittuneisuus onkin 15–20-kertaa yleisempää terveyttään huonona pitävillä verrattuna niihin, jotka kokevat terveytensä hyväksi. (Sauni ym. 2022, 486.)

Joka neljännen työntekijän arvioidaan kärsivän tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista. Ne ovat siten keskeinen elämänlaadun ja työkyvyn heikentäjä työikäisessä väestössä. Tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen ehkäisyssä korostuvat työperäisen kuormituksen vähentäminen ja terveyskäyttäytyminen, kuten säännöllinen liikunta, normaalin kehonpainon säilyttäminen, tupakoimattomuus ja riittävä uni. (Työterveyslaitos n.d.a)

Myös mielenterveyden haasteet aiheuttavat työkyvyttömyyttä ja lisäävät sairauspoissaoloja. Mielenterveyden haasteiden aiheuttama työkyvyttömyys on lisääntynyt, mikä voi olla seurausta nykyajan työelämän vaatimusten kasvusta. Työperäinen stressi ja uupumus linkittyvät vahvasti mielenterveyden häiriön kehittymiseen. Työikäisten yleisimpiä työkykyyn vaikuttavia mielenterveydenhäiriöitä ovat masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt. (Työterveyslaitos n.d.c)

Vain reilu kolmannes aikuisväestöstä (naisista 34 % ja miehistä 39 %) liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Parhaiten toteutuvat kestävyysliikuntasuositukset noin joka toisella aikuisella. Vapaa-ajallaan täysin liikuntaa harrastamattomia on vajaa kolmannes täysi-ikäisestä väestöstä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024a.)

Yleisesti ottaen naiset syövät miehiä terveellisimmin. Kuitenkin naisistakin vain reilu viidennes eli 22 % syö suosituksen mukaisesti vähintään puoli kiloa kasviksia päivässä. Miehillä vastaava luku on 14 %. Vastaavasti punaisen ja prosessoidun lihan saantisuositus (enintään puoli kiloa viikossa) ylittyy noin joka neljännellä naisellakin (26 %:lla). Miehistä saantisuositus ylittyy 79%:lla. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024b.) Epäedullinen terveyskäyttäytyminen lisää kansantautien ja työkyvyn heikkenemisen riskiä työikäisillä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024c).

Terveyttä kuopiolaisille

Työkyvyn lähtökohtana on siis henkilön elintapoihin linkittyvä toimintakyky ja terveys. Työikäisten kuopiolaisten terveiden elintapojen ja työkyvyn tukemiseksi järjestimme terveys- ja hyvinvointimessut huhtikuussa 2025. Messuilla oli yhteensä 20 näytteilleasettajaa, joista yli puolet keskittyivät elintapoihin tai fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Näytteilleasettajia saapui paikalle yhdistyksistä, vapaaehtoistyöstä, kunnasta sekä eri yrityksistä. Kansansairauksien ehkäisyn näkökulman messuille toivat muisti- ja hengitysliitot. Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyen saimme esittelijät ehkäisevästä päihdetyöstä sekä mielenterveys- ja päihdepalveluita tarjoavasta yrityksestä. Syöpäyhdistyksen teema liittyi syövän ehkäisyyn. Suunterveyden ja ravitsemuksen näkökulma oli huomioitu suuhygienistiopiskelijoiden ja terveydenhoitajaopiskelijoiden toimesta.

Lisäksi tapahtumassa oli kolme terveitä elintapoja käsittelevää asiantuntijaluentoa: 1) ravitsemussuosituksista, 2) fyysisen aktiivisuudesta sekä 3) päihteiden käytöstä. Palautteen perusteella useampi kuin yhdeksän kymmenestä kävijästä (70/75, 93 %) pitivät messujen antia hyvänä. Myös alueellisesti messut tukivat Kuopion seudun työikäisen väestön terveyttä ja työkykyä.

---

Kirjoittajat:

Nelli Pitkänen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, Nelli.Pitkanen@edu.savonia.fi

Janne Sallinen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, Janne.Sallinen@edu.savonia.fi

Fatima Moursad, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Fatima.Moursad@savonia.fi

---

Lähteet:

Ahola E., Henriksson M., Joensuu M., Kärkkäinen S., Laaksonen J., Mesiäislehto M., Saikku P., Siltala V. & Turunen J. 2025. Työkyvyn ja työhön osallistumisen kokonaisvaltainen tarkastelu ja palvelu- ja etuusjärjestelmän reunaehdot. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2025:5. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8681-7. Viitattu 24.5.2025

Henriksson M. & Joensuu M. 2023. Työkyvystä työpotentiaaliin. Työterveyslaitoksen blogi. 13.4.2025. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/tyokyvysta-tyopotentiaaliin. Viitattu 24.5.2025.

Pennanen J. 2024. Muutama sana työkyvystä. Laurea Journal 4.9.2024. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090469269. Viitattu 24.5.2025.

Sauni, R ym. 2022. Ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn haasteet. Suomen Lääkärilehti 77(11–12): 485–8. https://cris.tuni.fi/ws/portalfiles/portal/65903316/SLL11_12_2022_485.pdf. Viitattu 21.5.2025.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024a. Aikuisväestön liikunta Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. Päivitetty: 28.3.2024. https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen/aikuisvaeston-liikunta-suomessa-finterveys-2017-tutkimus. Viitattu 21.5.2025.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024b. Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Päivitetty: 28.3.2024. https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen/ravitsemus-suomessa-finravinto. Viitattu 21.5.2025.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024c. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017. Päivitetty: 28.3.2024. https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen/terveys-toimintakyky-ja-hyvinvointi-suomessa-finterveys-2017-tutkimus. Viitattu 21.5.2025.

Työterveyslaitos n.d.a Tuki- ja liikuntaelimistön terveys ja työkyky. https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/tuki-ja-liikuntaelimiston-terveys-ja-tyokyky. Viitattu 21.5.2025.

Työterveyslaitos n.d.b Työkyky. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky. Viitattu 24.5.2025.

Työterveyslaitos n.d.c Mielenterveydenhäiriöt ja työ. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoelama-ja-mielenterveys/mielenterveyden-hairiot-ja-tyo . Viitattu 27.8.2025.