Suomessa tuotettu villa on supermateriaali ja älykuitu. Nyt sille rakennetaan vahvaa kansallista ja kansainvälistä brändiä. Suomivilla – suomalainen villaosaaminen maailmalle nostaa villan kilpailukykyä, vauhdittaa tekstiilialan vihreää siirtymää ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille.

– Suomessa tuotettu villa on ekologinen ja vastuullinen supermateriaali, jolla on valtava, vielä hyödyntämätön potentiaali. Kuluttajien kiinnostus vastuullisia ja luonnonmukaisia materiaaleja kohtaan kasvaa jatkuvasti, ja juuri nyt on Suomivillan hetki nostaa Suomessatuotettu villa markkinoille, sanoo projektipäällikkö Hanne Laasonen Laurea-ammattikorkeakoulusta.

Suomivillassa etsitään tutkimuksen keinoin ratkaisuja, joilla villan jalostusarvoa voidaan nostaa, uusia käyttökohteita kehittää ja koko arvoketjun kannattavuutta vahvistaa. Lisäksi tutkitaan Suomessa tuotetun villan laatuominaisuuksia sekä kehitetään muun muassa jäljitettävyyttä, villan pesuratkaisuja ja sivu- ja jätevirtojen hyödyntämistä.

Suomesta puuttuu villapesula – villa on pestävä ulkomailla

Tällä hetkellä suurin osa Suomessa käytettävästä viljasta tulee ulkomailta. Esimerkiksi merinovillaa tuodaan Kiinasta, Uusi-Seelannista ja Australiasta. Villan tuominen toiselta puolelta maapalloa ei ole kestävää, ja lisäksi eläinten olosuhteet eivät aina ole kaksiset. Toisin kuin Suomessa, merinolampaat on jalostettu tuottamaan mahdollisimman paljon villaa.

– Merinovilla on villamaailman pikamuotia. Käsittelyn vuoksi merinovillasta myös irtoaa mikromuovia, kertovat Laura Pakarinen ja Raisa Leinonen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Tällä hetkellä noin 70% kotimaisesta villasta poltetaan jätteenä. Tähän on monia syitä, tuotantoketjun pullonkauloja, jotka hankaloittavat kotimaisen villan hyödyntämistä ja jatkojalostamista. Yksi haaste on, ettei Suomesta löydy villapesulaa. Kotimainen villa on siksi kuljetettava Eurooppaan, esimerkiksi Belgiaan tai Iso-Britanniaan pestäväksi.

Savonian tehtävänä onkin paitsi rakentaa Suomivillalle maabrändi, joka nostaa kotimaisen viljan markkina-arvoa, myös selvittää kustannustehokasta ja ympäristön kannalta kestävää pesuvesien esikäsittelykonseptia sovellettavaksi villapesuloiden yhteydessä. Tässä hyödynnetään Savonian vesilaboratorion huippuosaamista jätevesien käsittelyssä.

Yritykset kehittämässä arvoketjua yhdessä

Suomivillan taustalla on poikkeuksellisen laaja yritysverkosto. Mukana on 30 yritystä koko villan arvoketjusta lampureista tekstiili- ja muotialan toimijoihin maanlaajuisesti. Lisäksi neljä ammattikorkeakoulua ja joukko muita alan toimijoita yhdistävät voimansa Suomivillassa.

Yritysten mukaan yhteistyö on välttämätöntä, jotta suomalaisen villan saatavuutta, laatua ja jalostusastetta voidaan nostaa uudelle tasolle.

– Kuluttajat ja asiakkaat odottavat yhä enemmän vastuullisia, laadukkaita ja jäljitettäviä materiaaleja. Suomivilla tarjoaa kiinnostavan mahdollisuuden kehittää uusia tuotteita suomalaisesta raaka-aineesta ja samalla vahvistaa kotimaisen tekstiilialan kilpailukykyä, sanoo Kristina Öhrnberg, Global Sourcing & Production Director Reimalta.

Suomivillassa rakennetaan perustaa sille, että Suomessa tuotettu villa tunnetaan tulevaisuudessa laadukkaana, vastuullisena ja jäljitettävänä materiaalina niin kotimaassa kuin kansainvälisillä markkinoilla.

Suomivillan uusi aika -seminaari 1.12.2026 Vantaalla

Tilaisuus kokoaa yhteen villa-alan toimijat rakentamaan suomalaisen villan tulevaisuutta. Ohjelmassa on puheenvuoroja alan mahdollisuuksista ja kansainvälisistä kokemuksista sekä Suomivillan maabrändityön käynnistävä työpaja.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://link.webropolsurveys.com/EventParticipation/EventPublic/1b8de0a0-3124-4469-89d1-22eca06a3cfe?displayId=Fin3778177

Hankkeen toteuttajat: Laurea-ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu ja LAB-ammattikorkeakoulu