Savonia-ammattikorkeakoulun Microkadun kampuksella todistettiin huhtikuun alussa hengenvaarallista tilannetta, kun pala ruokaa juuttui Savonian työntekijän kurkkuun. Hätääntynyt mies tarvitsi apua välittömästi.
Ympärillä olevat ihmiset yrittivät auttaa kollegaansa taputtamalla tätä selkään, mutta se ei riittänyt ja tilanne muuttui hetki hetkeltä vaarallisemmaksi. Mies oli tukehtumassa silminnäkijöiden edessä keskellä ihan tavallista työpäivää. Paniikin kasvaessa työkaverit soittivat hätänumeroon, mutta ambulanssi ei mitenkään ehtisi paikalle ajoissa. Aikaa oli vain minuutteja.
Sitten väkijoukko alkoi huutaa apua: ”Osaako joku Heimlichin otteen?”
Tämän avunhuudon kuuli perustason ensihoitaja, Karoliina Ollanketo, joka oli matkalla lounaalle. Ollanketo kiirehti miehen luo ja totesi, ettei tämä tosiaan saa happea.
– Tiesin vain teoriassa, miten Heimilchin ote toimii. Päätin silti kokeilla. Nykäisin vain kerran kunnolla ja este hengitysteistä lähti liikkeelle. Sitten ohjasin miehen istumaan, rauhoittumaa ja hengittelemään. Varmistelin samalla, että henki kulkee. Varmasti jokainen siinä tilanteessa oli todella säikähtänyt, Ollanketo kertoo.
Paikalle soitettiin myös ambulanssi varmistamaan, että tukehtumisvaarassa ollut henkilö oli todella kunnossa ja este hengitysteistä poistunut.
Esimerkillistä toimintaa
– Kun tilanne vähän oli vähän rauhoituttu, niin laitoin viestiä opettajalleni, että nyt kyllä myöhästyn tunnilta, kun täällä oli tukehtumistilanne, Karoliina Ollanketo jatkaa tilanteen muistelemista.
Ollankedon opettaja, ensihoidon lehtori Marko Tolonen oli viestin saatuaan luonnollisesti järkyttynyt. Kun koko tilanne selvisi Toloselle, järkytystä seuraava tunne oli ylpeys omasta oppilaasta.
– Karoliinan toiminta oli esimerkillistä. Tästä tilanteesta laitettiin heti viestiä myös hänen työpaikalleen, jossa uutinen otettiin vastaan. Työpaikalla on yhteinen näkemys, että Karoliina tekee työnsä aina hyvällä otteella, Tolonen kertoo.
Karoliina Ollanketo on Oulu-Koillismaalla ensihoitajan virassa. Savonia-ammattikorkeakoululla hän on suorittanut täydennyskoulutusta Tolosen ryhmässä. Ollanketo suhtautuu saamiinsa kehuihin hyvin vaatimattomasti.
– Tuntuu hassulta, että minulle on tullut kehuja tästä, kun tein vain sen mitä kuka tahansa muukin olisi tehnyt siinä tilanteessa, Ollanketo kuittaa.
Meistä kaikista on hengenpelastajaksi
Sekä Ollanketo että Tolonen peräänkuuluttavat jokaiselta rohkeutta tilanteisiin, joissa toinen ihminen on hengenvaarassa. Esimerkiksi Heimlichin otteella ei saa aikaiseksi mitään peruuttamatonta tuhoa elimistössä. Kovalla riuhtaisulla on mahdollista esimerkiksi murtaa kylkiluu, mutta se on tukehtumiskuolemaan verrattuna pieni vamma ja lisäksi epätodennäköistä.
– Tärkeää on rohkea tilanteen tunnistaminen. Jos näyttää siltä, että jollain on hätä, niin pitää olla rohkea ja kysyä, onko kaikki kunnossa. Ihmisestä kyllä näkee hädän myös usein ihan päällepäin: esimerkiksi tukehtuva ihminen ei voi itse edes pyytää apua, vaan muiden on toimittava reippaasti, Ollanketo muistuttaa.
Ensihoidon ammattilaiset harjoittelevat ensiavun antamista säännöllisesti, mutta Heimlichin otetta edellyttäviä tilanteita tulee heille vastaan äärimmäisen harvoin. Yleensä vain pari kertaa koko työuran aikana.
Tärkeintä on pitää yllä taitoja, jotta tositilanteessa tietää, miten toimia. Tämä pätee jokaiseen, ei pelkästään ammattilaisiin.
– Heimilchin otteen ideana muodostaa painetta rintaonteloon, jonka seurauksena hengitystie-este tulee ulos. Oikein tehtynä se voi olla todella tehokas, Marko Tolonen korostaa.
– Ihan minuuttipeliähän tuo homma on. Tässäkin tilanteessa ambulanssi ei olisi ikinä ehtinyt ajoissa paikalle. Heimlichin otteen osaaminen on aivan yhtä tärkeää kuin painelu-puhalluselvytyksen osaaminen. Tässä pelastettiin potilaan henki ja elvytyksessä puolestaan annetaan ensihoidolle aikaa päästä paikalle järeämmän avun kanssa.