Henkilö, jolla on silmälasit, sininen lippis ja vaaleansininen villapaita, pitää mikrofonia kädessään puhuessaan. He seisovat sisätiloissa tyhjän fläppitaulun vieressä. Heidän käsissään näkyy tatuointeja.

Miten kotimaisen ruoan arvostusta voi lisätä? – huippukokki ja tuottajat etsivät ratkaisuja Agri-Food Futuressa

– Huippuravintolassa laatu syntyy tinkimättömyydestä; siitä, että tehdään asiat hyvin, omien arvojen mukaisesti ja laadukkaista raaka-aineista, tv:stä tuttu kokki ja yrittäjä Teemu Laurell sanoo.

Laurell puhui 4.11. Savonian Iisalmen kampuksella Agri-Food Future -tapahtumassa.

Kotimaiset raaka-aineet ovat hänen mukaansa huippukeittiön timantteja. Tähän vaikuttavat muun muassa ainesten tuoreus, poikkeukselliset kasvuolosuhteet viileässä ilmanalassa, läpinäkyvä ruokaketju, makujen kirjo, monimuotoisuus sekä ruoan syntyprosessien ymmärtäminen ja sen arvoistus.

– Kun olen tarjonnut suomalaisia ruokia ulkomaalaisille, he ovat haltioissaan siitä, mitä täällä on tarjota. Meidän suomalaisten pitäisi itse arvostaa kotimaista ruokaa enemmän.

Laurell sanoi surevansa sitä, että nykykuluttajat eivät enää välttämättä tiedä, mistä ruoka tulee ja kuinka sitä tuotetaan. Hän kertoi omista juuristaan ja lapsuusmuistoistaan Satakunnasta, jossa hänen isovanhemmillaan oli maatila.

– Siellä pääsin näkemään, kuinka ruokaa tuotetaan ja tehdään itse kasvatetuista raaka-aineista. Mummolasta kotiin lähtiessä saimme aina mukaan kassillisen aineksia. Uskon, että tällä on ollut merkittävä vaikutus siihen, että minustakin tuli kokki.

Suuri joukko ihmisiä istuu luentosalissa istuinrivissä ja katselee tarkkaavaisesti jotakin edessä olevaa asiaa. Yleisö on iältään ja sukupuoleltaan moninainen, ja seinällä roikkuu värikkäitä julisteita.
Agri-Food Future keräsi Savonian Iisalmen kampuksen auditorion täyteen kuulijoita.

Asiakkaita kiinnostaa ruoan tarina

Laurell pyörittää Helsingin keskustassa kahta ravintolaa yhdessä yhtiökumppaninsa kanssa. Jos toisaalta osalla kuluttajista suhde ruoan alkuperään on hämärtynyt, on toisaalta merkittävä osa asiakkaista aiempaa valveutuneempia.

– Huippukeittiöissä halutaan käyttää raaka-aineita, jotka ovat aidosti ihmisten tuottamia. Haluamme olla läpinäkyviä raaka-ainevalinnoissamme. Erityisesti Helsingissä korostuu se, että asiakkaat ovat hyvin kiinnostuneita siitä, mistä raaka-aineet tulevat.

Laurell rohkaisikin paikalla olleita tuottajia tuomaan rohkeasti esille oman tarinansa.

– Olen päässyt tv-tuotannoissa kiertämään maatiloja eri puolilla maata, ja arvostukseni tuottajia kohtaan on korkealla. Tilan pyörittäminen vaatii paljon sitoutumista. Välillä julkisuudessa on esillä aika kielteisiäkin kommentteja ruoan tuotannosta – luulen, että se johtuu suurelta osin tietämättömyydestä. Kannustan tuottajia teitä tuomaan esille oman intohimon työhönne ja tuotteeseenne. Yhdessä voimme määritellä kotimaisen ruoan tulevaisuutta ja parantaa sen saatavuutta.

Henkilö, jolla on silmälasit, sininen lippis ja vaaleansininen villapaita, pitää mikrofonia kädessään puhuessaan. He seisovat sisätiloissa tyhjän fläppitaulun vieressä. Heidän käsissään näkyy tatuointeja.

Vilkasta debattia alkuperän näkymisestä ruokalistoilla

Laurellin osuuden päätteeksi käytiinkin vilkasta keskustelua siitä, kuinka ravintoloiden ja tuottajien yhteistyötä voitaisiin parantaa.

Esille nostettiin muun muassa nimisuojatuotteet ja se, voisivatko ravintolat käyttää niitä aktiivisemmin ja tuoda ruoan alkuperän paremmin esille jo listoilla.

– Kun puhutaan nimisuojatuotteista, kuten vaikkapa Suonenjoen mansikasta, ulkomaalaiset tuntevat ne paremmin kuin suomalaiset. Uskon, että olisi ravintoloille kilpailuetu tuoda ruoan alkuperä esille mahdollisimman tarkasti. Turistit etsivät aitoja paikallisia makuja, TKI-asiantuntija Jenni Lappi muistutti.

Samoilla linjoilla oli myös lihantuottaja Antti Niskanen. Alkuperämerkintöjen lisäksi hän myös haastoi Laurellia ja laajemmin koko ravintola-alaa tekemään enemmän yhteistyötä suoraan tuottajien kanssa ja hyödyntämään lihaa monipuolisesti.

– Tukku on kasvoton, mutta tuottaja ei ole. Tuottaja ei jätä asiakasta pulaan, koska siinä on oma maine pelissä. Saatavuuden kannalta toivoisin kyllä, että ravintolat huomioisivat annoksissaan muutkin erinomaiset ruhon osat kuin ulko- ja sisäfileet.  Tämä helpottaisi myös raaka-aineiden saatavuutta. Vuosikymmenten jalostuksesta huolimatta en ole onnistunut kasvattamaan sellaisia sonnia, jossa olisi vain ulko- ja sisäfilettä, Pesonen hauskuutti yleisöä.

Lyhyet vaaleat hiukset omaava nainen seisoo auditoriossa mikrofoni kädessään ja puhuu, kun hänen ympärillään istuvat ihmiset kuuntelevat tarkkaavaisesti.
Muun muassa Jenni Lappi ja Antti Niskanen esittivät kysymyksiä huippukokille.
Lyhyet, vaaleat hiukset ja musta takki päällään oleva henkilö puhuu mikrofoniin sisätiloissa. Taustalla seinällä roikkuu värikkäitä kangasbanderolleja.

Ravintola-ala ahdingossa – mykykeitosta uusi menestysresepti?

Laurell myönsi, että juuri saatavuusongelmat ovat keskeinen haaste ravintoloiden ja tuottajien yhteistyön syventämiselle. Ravintolan on oltava varma, että raaka-aineita on aina tarpeeksi saatavilla, tähän pientuottajat eivät välttämättä pysty vastaamaan. Hän nosti myös esille koko ravintola-alan hankalan tilanteen.

– Kilpailu on tällä hetkellä kovaa. On ajateltava katteita, että saadaan maksettua palkat ja ruoat. Raaka-aineiden varma saatavuus on todella tärkeää. Ravintoloitsijalle olisi helpompaa, jos saman katon alta pystyisi tilaamaan pientuottajien tuotteita mahdollisimman laajalla skaalalla.

Yleisöstä kysyttiin myös, miten Laurell arvelisi helsinkiläisille asiakkaille maistuvan mykykeiton. Yläsavolaisessa perinneruoassa kun hyödynnetään lihaa laajasti aina sisäelimiä myöten.

– Luulenpa, että saisin laittaa lapun luukulle. Tai eihän sitä tiedä, ehkä pitäisi kokeilla, jos siitä vaikka tulisikin menestystuote, hän myönsi pilke silmäkulmassa.

– Joka tapauksessa olen kiitollinen tästä keskustelusta, kysymyksistä ja esilletuomissanne asioissa. Itsekin osaan taas ajatella asioita uusista näkökulmista, huippukokki kiitteli.

Kaksi ihmistä hymyilee ja kättelee toisiaan sisätiloissa, joiden takana on tiedotuskoppeja ja julisteita. Toisella on vaaleanpunainen huppari ja reppu, toisella silmälasit ja musta huppari.
Agri-Food Future: iloisia kohtaamisia!
Valkoiseen puseroon pukeutunut nainen hymyilee ja keskustelee toisen henkilön kanssa, jolla on vaaleanpunainen ja musta raidallinen pusero ja vaaleanpunainen reppu sisätiloissa. Taustalla näkyy muita ihmisiä.
Vilkas sisätiloissa järjestetty tapahtuma, jossa ihmiset kerääntyivät osastojen ja näytteiden ympärille. Jotkut keskustelevat, toiset katselevat näyttelyesineitä. Ilmapiiri on vilkas ja sosiaalinen, ja taustalla näkyy tiedotusmateriaalia ja julisteita.

Viestintämateriaalia, pakkauksia, makumatkoja – yhdessä olemme enemmän

Agri-Food Futureen kokoontui yli sata osallistujaa ruokaketjun eri vaiheilta. Iltapäivän rinnakkaissessioissa yleisö pääsi tutustumaan eri aiheisiin. Savonian TKI-asiantuntija Hannaleena Uhlbäck-Ropponen ja Johanna Kantala esittelivät, millä konkreettisilla toimenpiteillä pian päättyvässä Lähituotteilla makuja lautaselle -hankkeessa on parannettu pohjoissavolaisten tuotteiden saatavuutta ammattikeittiöille, edistetty kotimaisen ruoan menekkiä sekä autettu toimijoita verkostoitumaan.

Makuja Pohjois-Savosta on mukana olevien yritysten yhteisbrändi.

– Viestintää tarvitaan entistä enemmän ja siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta. Tätä olemme helpottaneet tuottamalla muun muassa yhteistä viestintämateriaalia, jota yritykset voivat käyttää, Kantala kertoo.

Tietoisuutta paikallisista raaka-aineista on pyritty lisäämään muun muassa ammattikeittiöiden Makumatkoilla, jolloin ruoanvalmistuksen ammattilaiset ovat päässeet tutustumaan paikallisiin tuotteisiin. Ruoka- ja menukilpailut puolestaan tuovat hyvää näkyvyyttä niin tuotteille kuin osallistujille, auttavat myös tietoisuuden levittämistä opiskelijoiden eli tulevaisuuden ruokavalmistajien keskuuteen.

– Menekin edistämis- ja tuotekehitystyössä esimerkiksi pakkaukset ovat keskeisessä roolissa. Yrityksillä onkin käytössään Ruokalaakson asiantuntijaverkosto, jonka asiantuntemusta kannattaa hyödyntää tuotekehityksessä. Muutenkaan verkostoitumisen merkitystä ei voi yliarvioida. Yhdessä olemme enemmän, Uhlbäck-Ropponen muistuttaa.

Vihreään bleiseriin pukeutunut nainen seisoo luentokorokkeella hymyillen ja mikrofoni kädessään. Hänen takanaan on valkotaulu, kukkakimppu ja vesipullo pöydällä.
Yksi päivän esiintyjistä oli suosittu somepersoona Anne-Mari ’Amski’ Tarkkio, joka innosti tuottajia someviestintään. ”Aika tekee agrologin,” hän kannusti opiskelijoita. Oma kutsumus videoiden tekemiseen löytyi sattumalta.
Kaksi nuorta miestä seisoo sisätiloissa valkoista seinää vasten. Toisella on tumma paita ja ruskea vyö, toisella valkoinen paita ja mustat housunkannattimet, joissa on merkintä Vans. Molemmilla on vaaleat hiukset, ja heillä on nimilaput rinnassaan.
Päivään osallistui myös agrologiopiskelijoita. Kolmannen vuoden opiskelijat Hug Väänänen ja Jere Repka ohjasivat tapahtumavieraita esityksiä kuuntelemaan: ”Meillä on täällä todella hyvä yhteishenki, opettajat tsemppaavat saamaan työt valmiiksi.”

Kuuntele podcast: Käejjäläki-podcastissa ääneen pääsevät pohjoissavolaiset tuottajat, yrittäjät ja asiantuntijat, jotka jakavat kokemuksia, näkemyksiä ja tarinoita paikallisen ruoan tulevaisuudesta.