Kuopion Musiikkikeskukseen kokoontuneet terveydenhoitajat, asiantuntijat ja opiskelijat keskustelivat työn muutoksesta, tutkitun tiedon merkityksestä ja terveyden edistämisen roolista yhteiskunnan kriisinkestävyydessä.

Terveydenhoitajien valtakunnallinen koulutustapahtuma Terveydenhoitajapäivät järjestettiin Kuopion Musiikkikeskuksessa 25. syyskuuta. Tapahtuma kokosi yhteen terveydenhoitajia, asiantuntijoita, tutkijoita ja opiskelijoita pohtimaan, miten terveydenhoitajatyö vastaa väestön muuttuvaan tuen tarpeeseen, teknologiseen murrokseen ja yhteiskunnan turvallisuushaasteisiin.

Vuoden 2026 Terveydenhoitajapäivät järjestettiin kahtena yksipäiväisenä tapahtumana: keväällä Hämeenlinnassa ja syksyllä Kuopiossa. Kuopion ohjelmassa käsiteltiin muun muassa inhimillistä turvallisuutta, ilmastoriskeihin sopeutumista, tekoälyä terveydenhoitajan työssä, tutkimusnäyttöä, seksuaalisuuden kohtaamista, vaihdevuosi-ikäisiä työterveyshuollon asiakkaita sekä aikuisten rokotuksia.

Terveydenhoitajatyö on tulevaisuuden työtä

Valtiovallan tervehdyksen tuonut sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen korosti terveydenhoitajien työn laajaa yhteiskunnallista merkitystä. Hänen mukaansa terveydenhoitajat työskentelevät monissa yhteiskunnan avainkohdissa, joissa tuetaan väestön terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä.

Partanen kuvasi terveydenhoitajatyötä tulevaisuustyöksi, jonka merkitys korostuu aikana, jolloin maailma muuttuu nopeasti. Hän nosti esiin erityisesti ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpitämisen, nuorten mielenterveyden tukemisen sekä teknologisen murroksen vaikutukset työhön.

– Tekoäly voi tarjota asiantuntijatyölle ennennäkemättömän tuottavuusloikan ja vapauttaa aikaa ihmisten kohtaamiseen eli työn ydinalueeseen. Ihmisten kohtaamista tekoäly ei kuitenkaan korvaa, Partanen totesi.

Luotettava tieto ja varhainen tuki korostuvat arjen kohtaamisissa

Suomen Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Kirsi Grym muistutti, että yhteiskunnan suuret muutokset näkyvät usein ensimmäisinä ihmisten arjessa: neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollossa. Terveydenhoitajilla on siksi poikkeuksellisen vahva näköala siihen, millaista tukea ihmiset tarvitsevat eri elämäntilanteissa.

Grymin mukaan terveyttä koskevassa keskustelussa tarvitaan nyt erityisen paljon kykyä tunnistaa luotettava tieto ja sanoittaa sitä ymmärrettävästi. Tutkittuun tietoon perustuva työ on keskeistä tilanteessa, jossa yhteinen käsitys tiedon luotettavuudesta ei synny enää yhtä helposti kuin aiemmin.

Keskeistä on riittävän varhainen tuki, jolla voidaan ehkäistä sekä inhimillistä kärsimystä että raskaampien palvelujen tarvetta. Grym painotti, että Suomen terveydenhuollon tulevaisuutta ei ratkaista vain sairaaloissa, vaan myös siellä, missä terveyttä vahvistetaan ennen sairastumista. Hän nosti esiin myös täydennyskoulutuksen välttämättömänä osana laadukkaita palveluja ja muuttuvassa toimintaympäristössä tarvittavaa osaamista.

Terveys on osa turvallisuutta ja taloutta

Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko muistutti avajaistervehdyksessään, että kansanterveys on nostettava päätöksenteon ytimeen talouden ja turvallisuuden rinnalle. Hänen mukaansa terveydenhoitajien työ on konkreettinen esimerkki siitä, miten ihmisten hyvinvointi vahvistaa koko yhteiskunnan toimintakykyä.

Risikko painotti, että talous, terveys ja turvallisuus kietoutuvat yhteen, eikä mitään niistä voi tarkastella irrallaan toisistaan. Turvallisuuden tunne on ihmisen perustarve, ja myös väestön toimintakyky sekä sitä tukevat palvelut ovat osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

– Kokonaisturvallisuus tehdään yhdessä. Kun ihmisellä on mahdollisuus toimia omassa elämässään ja vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä, se vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, Risikko sanoi.

Savonia kouluttaa osaajia muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin

Savonian tervehdyksen tapahtumaan toi rehtori Mervi Vidgrén. Hän korosti, että terveydenhoitajia tarvitaan enemmän kuin koskaan ja että terveydenhoitajan työ kuuluu tulevaisuuden keskeisiin töihin.

Vidgren liitti terveydenhoitajien osaamisen myös kokonaisturvallisuuden rakentamiseen. Turvallisuus ei tarkoita vain kovaa turvallisuutta, vaan myös henkistä resilienssiä, osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja luottamusta.

– Terveydenhoitajien työssä rakennetaan luottamusta, ja luottamus rakentaa turvallisuutta. Terveydenhoitotyö on kokonaisturvallisuuden keskiössä, Vidgren sanoi.

Savoniassa terveydenhoitajakoulutusta kehitetään tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Vidgren nosti esiin myös eurooppalaisen korkeakouluallianssin sekä satelliittimallin, jolla koulutusta voidaan viedä alueille, joilla osaajatarve on suuri.

Vidgren kertoi myös, että Savonian terveydenhoitajaopiskelijat ovat vuoden 2025 valtakunnallisessa opiskelijapalautteessa Suomen tyytyväisimpiä koulutukseensa. Hän kiitti terveydenhoitajia työstä, jossa rakennetaan joka päivä terveempää, turvallisempaa ja inhimillisempää Suomea.

Asiantuntijapuheenvuoroissa katse tulevaisuuden työhön

Kuopion Terveydenhoitajapäivien ohjelma jatkui asiantuntijapuheenvuoroilla, joissa tarkasteltiin terveydenhoitajatyön ajankohtaisia kysymyksiä tutkimuksen, teknologian, ilmastonmuutoksen ja väestön hyvinvoinnin näkökulmista. Avajaisluennon piti kansanterveystieteen professori Tiina Laatikainen Itä-Suomen yliopistosta. Savonian TKI-asiantuntija ja EU:n ilmastolähettiläs Jyri Wuorisalo puhui inhimillisestä turvallisuudesta ja ilmastoriskeihin sopeutumisesta terveydenhoitajatyössä.

Ohjelmassa kuultiin myös VTT:n erikoistutkija Jouni Kaartisen puheenvuoro tekoälystä terveydenhoitajan työssä sekä Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen tutkimusjohtaja Heidi Parisodin esitys tutkimusnäytöstä terveydenhoitajatyön perustana.

Päivän kokonaisuus korosti, että terveydenhoitajatyö on sekä lähellä ihmisen arkea että kiinni suurissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä.