Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina merkittävästi, ja tämän myötä huoltovarmuus on noussut keskeiseksi teemaksi myös ruoka-alalla. Riittävän ja toimivan ruokahuollon varmistaminen ei koske enää vain alkutuotantoa, vaan yhä enemmän myös elintarvikkeiden jalostusta, käytettävyyttä ja soveltuvuutta erilaisiin käyttötilanteisiin.

Mitä elintarvikehuoltovarmuus tarkoittaa?

Elintarvikehuoltovarmuudella tarkoitetaan kansallisessa työssä kykyä turvata väestölle riittävä ja ravitsemuksellisesti tarkoituksenmukainen ruokahuolto myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa (Huoltovarmuuskeskus 2026, Elintarviketeollisuusliitto). Tarkastelun kohteena on koko ruokajärjestelmä: tuotanto, jalostus, logistiikka ja jakelu muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka on toimittava kaikissa olosuhteissa. Viime vuosina keskusteluun on kuitenkin noussut tarve tarkastella huoltovarmuutta myös tuotteiden tasolla. Tässä yhteydessä puhutaan huoltovarmasta elintarvikkeesta – käsitteestä, joka ei ole virallinen, mutta toimii kehittämistyössä hyödyllisenä.

Huoltovarma elintarvike käytännössä

Huoltovarmalla elintarvikkeella voidaan tarkoittaa ruokaratkaisua, joka toimii luontevasti arjessa, mutta on käyttökelpoinen myös häiriötilanteissa. Tällainen tuote on ravitsemuksellisesti tarkoituksenmukainen, helposti valmistettava, säilyvyydeltään hallittava ja sovellettavissa olemassa oleviin tuotanto- ja ruokapalveluprosesseihin.

Monilta osin kyse ei ole täysin uusista ratkaisuista. Esimerkiksi säilykkeet, huoneenlämmössä säilyvät valmisateriat ja pakastekuivatut tuotteet sisältävät jo monia huoltovarmuuden kannalta olennaisia ominaisuuksia. Oleellista onkin tapa, jolla nämä ominaisuudet yhdistetään tuotekehityksessä ja ymmärretään osana laajempaa kokonaisuutta. Tuotetasolla yhteys kotitalouksien omatoimiseen varautumiseen on luonteva: tuotteiden tulisi olla sellaisia, joita käytetään arjessa, mutta jotka soveltuvat myös esimerkiksi 72 tunnin kotivaraan.

Kaksoiskäyttö ohjaa kehittämistä

Kaksoiskäyttö viittaa virallisesti tavaroihin, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin (EU Dual-Use Regulation (EU) 2021/821). Kaksoiskäyttö-termiä ei ole virallisesti käytetty ruoan tai elintarvikkeiden yhteydessä. Huoltovarman elintarvikkeen näkökulmasta laajennamme kaksoiskäytön viittaamaan tuotteisiin, jotka toimivat sekä arjessa että erilaisissa häiriö- ja poikkeusoloissa ilman, että niitä tarvitsee mieltää pelkästään sotilastarkoituksissa käytettäviksi.

Tämä muuttaa kehittämisen logiikkaa. Tuotteiden on oltava aidosti toimivia arjessa – maultaan, käytettävyydeltään ja hinnaltaan kilpailukykyisiä – mutta samalla niiden on täytettävä säilyvyyteen ja käyttövarmuuteen liittyvät vaatimukset tilanteissa, joissa resursseja on rajallisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa tasapainoa arkikäytön ja poikkeustilanteisiin varautumisen välillä.

Laadukkaiden, pitkään säilyvien elintarvikkeiden kaksoiskäyttö tukee osaltaan myös vastuullista ruokajärjestelmää. Kun varautumista varten kehitettyjä tuotteita voidaan hyödyntää sujuvasti arjessa, ne eivät jää varastoihin vanhenemaan, vaan tulevat käytetyiksi ennen pilaantumista. Näin pitkä säilyvyys ja kaksoiskäyttö eivät ainoastaan tuo varmuutta, vaan auttavat samalla vähentämään turhaa ruokahävikkiä.

Menetelmät ja käyttäjälähtöisyys ratkaisevat

Kaksoiskäyttöisten tuotteiden kehittämisessä hyödynnetään teknologiaa sekä tarkastellaan myös tuotannon jatkuvuutta: raaka-aineiden, pakkausmateriaalien, energian, veden, logistiikan ja osaavan työvoiman saatavuutta. Teknologian osalta esimerkiksi pakastekuivaus mahdollistaa pitkän säilyvyyden ja helpon varastoinnin. Kehittäminen ei ole kuitenkaan pelkkää tekniikkaa. Tuotteiden tulee myös:

• vastata makuodotuksiin,

• toimia todennetusti erilaisissa käyttötilanteissa,

• tuntua mielekkäiltä osana arkea.

Siksi tuotekehitys vaatii vahvaa käyttäjälähtöisyyttä ja kuluttajaymmärrystä. Huoltovarmuus ei saa näkyä kompromissina laadussa, vaan sen tulee nivoutua osaksi tuotteen kokonaisarvoa.

Uusi mahdollisuus ruoka-alalle

Huoltovarmuus-näkökulmasta kaksoiskäyttöiset elintarvikkeet avaavat elintarvikealan toimijoille uusia mahdollisuuksia. Ne voivat synnyttää uudenlaisia tuotekategorioita ja liiketoimintaa tilanteessa, jossa varautuminen kiinnostaa yhä useampia, mutta ratkaisut halutaan integroida arkeen. Samalla tällaiset tuotteet vahvistavat koko ruokajärjestelmän resilienssiä.

Pohjois-Savossa tätä kehitystä edistetään hankkeessa, jossa tarkastelu laajenee tuotteista niiden käyttöympäristöihin ja käytännön toimivuuteen: Huoltovarma elintarvike Pohjois-Savo -ryhmähanke 1.4.2026-31.12.2028. Päärahoittaja: Pohjois-Savon liitto, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Päätoteuttajana Savonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Kehitysyhtiö SavoGrow. Hankkeessa mukana huoltovarmuutta varmistamassa: Aminoversum, Berry Market Finland, By Maitola, Johanna ja Pekka Parikka, Jyväs-Hamppu, Kala-Lappi, Kalavapriikki, KasvisGalleria, Kolarinpellon marjatila, Laajan tila, Lepomäen tila, Metsäpellon mansikat, Peltolan Juustola, Rovelan viljelmät, Tuoreverkko, Varpaniemen tila, Servica, Leijona Catering.

Tämä artikkeli on kaksiosaisen kokonaisuuden ensimmäinen osa. Seuraavassa artikkelissa tarkastellaan, miten elintarvikkeiden huoltovarmuutta kehitetään käytännössä Pohjois-Savossa.

Lähteet:

Huoltovarmuuskeskus 2026. Saatavilla https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/toimialat/elintarvikehuolto

Elintarviketeollisuusliitto. Saatavilla https://www.etl.fi/tietoa-ruoka-alasta/huoltovarmuus/

72 tuntia. Saatavilla https://72tuntia.fi/

EU Dual-Use Regulation (EU) 2021/821. Saatavilla https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2021/821/2024-11-08

---

Kirjoittajat

Jenni Lappi, TKI-asiantuntija, projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu

Johanna Kantala, TKI-asiantuntija (kuluttajatutkimus), Savonia-ammattikorkeakoulu

Jaana Kapustamäki, tuotekehittäjä, elintarvikeasiantuntija, Kehitysyhtiö SavoGrow

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.