Artikkelin ensimmäinen osa tarkasteli korkeakoulujen saavutettavuuteen liittyviä esteitä. Tässä artikkelin jatko-osassa kerrotaan, millaisilla käytännön toimia ja ratkaisuja Savoniassa on tehty haasteiden murtamiseksi.

Kohti saavutettavaa korkeakoulutusta

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreimman julkaisun “Sivistyksestä suunta Suomelle: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040” mukaan Suomi tavoittelee asemaa avoimena, vastuullisena ja vastaanottavana kansainvälisen yhteistyön suunnannäyttäjänä. Kansainvälistyminen nähdään osana korkeakoulujen laatua, vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista kehitystä. Tämä edellyttää korkeakouluilta kykyä tunnistaa opiskelijoiden erilaiset kielelliset ja kulttuuriset taustat sekä rakentaa toimintakulttuuria, jossa moninaisuus nähdään voimavarana eikä erityisjärjestelyjä vaativana poikkeuksena.

Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvattamisen lisäksi korkeakoulujen tulee huolehtia siitä, että opiskelijat voivat myös kiinnittyä korkeakouluyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulutustason nosto edellyttää saavutettavuuden parantamista ja aliedustettujen ryhmien osuuden kasvattamista korkeakoulutuksessa. (OKM, 2026.) Tähän tarpeeseen luotiin viiden korkeakoulun voimin (Diak, Savonia, UEF, XAMK ja Karelia) toteutettu ryhmähanke, Monikulttuuriset opintopolut (1.10.2023–30.9.2026).

Hankkeen päätavoitteena oli koulutuksessa aliedustettujen ryhmien, kuten maahanmuuttajien ja romanien koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisääminen sekä heidän koulutuspolkujensa edistäminen. Hanke on pyrkinyt vahvistamaan korkeakoulujen monimuotoisuutta ja saavutettavuutta Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Rahoittajana toimi ESR+ sekä Itä-Suomen elinvoimakeskus.

Korkeakoulujen saavutettavuuden kehittämistyö voi kohdistua saavutettavampaan korkeakouluviestintään, kulttuurisensitiivisempään ohjaukseen, henkilöstön monikulttuurisuuden osaamiseen ja opiskelijoiden omaa osallisuutta tukeviin toimintamalleihin. Ryhmähanke pyrki vaikuttamaan kaikkiin edellä mainittuihin teemoihin. Seuraavaksi tarkastelemme lähemmin Savonian toimenpiteitä saavutettavammasta ja moninaisesta korkeakouluviestinnästä.

Moninaisuus näkyväksi korkeakouluviestinnässä

Hakijamarkkinoinnilla ja laajemmin korkeakoulumarkkinoinnilla ja korkeakoulujen yleisellä brändityöllä pyritään vaikuttamaan erityisesti hakijan mielikuviin. Mielikuvat syntyvät paitsi yksilön arvoista, asenteista ja kokemuksista myös tiedosta, havainnoista, representaatioista ja tunteista. Mielikuvien on todettu vaikuttavan myös koulutusmahdollisuuksia koskevan informaation vastaanottamiseen ja tulkintaan ja tämän myötä koulutukseen hakeutumiseen. (Jetsu & Manninen, 2022.)

Korkeakouluviestinnän representaatioilla voidaan esimerkiksi vahvistaa viestiä siitä, kenelle korkeakouluyhteisö kuuluu ja ketkä nähdään osana sitä. Oman kulttuurin ja taustan tunnistaminen korkeakoulun viestinnässä voivat vahvistaa potentiaalisen hakijan kokemusta samaistuttavuudesta ja kuulumisesta korkeakouluyhteisöön. (Jetsu & Manninen, 2022.) Moninaisuuden näkyväksi tekemisellä voidaan siten myös pyrkiä madaltamaan kynnystä hakeutua korkeakouluopintoihin.

Savonian viestinnässä monikulttuurisuus ja opiskelijayhteisön moninaisuus ovat olleet näkyvästi esillä jo useiden vuosien ajan. Eri vähemmistöryhmien näkyvyydessä on kuitenkin edelleen kehitettävää. Erityisesti romanien ja romanikulttuurin näkyvyys korkeakoulun viestinnässä on jäänyt vähäiseksi.

Romanien korkeakoulutukseen hakeutumisen tukemiseksi ja Savonian monikulttuurisen saavutettavuuden vahvistamiseksi kehitimme uuden kuvaston, jossa myös romanikulttuuri on aiempaa näkyvämmin edustettuna. Tavoitteena on rakentaa korkeakouluviestintää, jossa erilaisista kulttuurisista taustoista tulevat ihmiset voivat tunnistaa itsensä osaksi korkeakouluyhteisöä.

Selkeä kieli osana saavutettavaa korkeakouluviestintää

Kuvallisen representaation ohella kieli on keskeinen osa saavutettavaa korkeakouluviestintää. Kielellisesti saavutettava viestintä tukee tiedon ymmärtämistä ja mahdollisuutta osallistua yhdenvertaisesti korkeakouluyhteisön toimintaan. Selkokieli on yksi saavutettavan viestinnän muoto, jonka tavoitteena on tehdä viestinnästä ymmärrettävämpää ihmisille, joille yleiskielinen viestintä tuottaa vaikeuksia. Selkokielen käyttäjäryhmät ovat moninaisia, ja myös kielen ymmärtämiseen ja lukemiseen liittyvät tarpeet vaihtelevat. Selkokielisessä viestinnässä huomioidaan erityisesti kohderyhmän tarpeet sekä tekstin sisältö, sanasto ja rakenne. (Leskelä & Uotila, 2020.)

Monikulttuuriset opintopolut -hankkeessa viestinnän keskeisiksi lähtökohdiksi määriteltiin selkeys, monimuotoisuus ja saavutettavuus. Viestinnällä pyrittiin tavoittamaan erityisesti maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja romaneja sekä tarjoamaan korkeakouluopinnoista tietoa ymmärrettävässä ja lähestyttävässä muodossa. Tiedon välittämisen lisäksi viestintään haluttiin rakentaa kannustavaa ja mahdollisuuksia korostavaa näkökulmaa.

Selkeää ja monimuotoista viestintää toteutettiin erityisesti ura- ja vertaistarinoiden, selkokielisyydestä kertovien podcast-jaksojen sekä selkeään kieleen perustuvan Suuntana korkeakoulu –kurssin muodossa. Maksuton, suomeksi ja englanniksi tarjolla oleva kurssi suunnattiin kaikille, jotka haluavat kehittää korkeakouluvalmiuksiaan. Viestinnän keskeinen ajatus edellä mainituissa toimenpiteissä oli: ”Sinäkin pystyt siihen!”

Monikulttuurisesti saavutettava korkeakoulu rakentuu yhdessä

Korkeakoulutuksen saavutettavuuden haasteet voivat liittyä taloudellisiin, alueellisiin, kielellisiin tai kulttuurisiin tekijöihin. Näiden esteiden poistaminen edellyttää korkeakouluilta tavoitteellisia ja koko organisaation toimintaan ulottuvia ratkaisuja. Saavutettavuutta voidaan vahvistaa esimerkiksi saavutettavalla viestinnällä, opiskelijalähtöisillä palveluilla ja riittävällä ohjauksella. (Eskelinen ym., 2020; Klemola ym., 2020.) Monikulttuurisen ja saavutettavan oppimisympäristön rakentuminen ei kuitenkaan voi olla yksittäisen opettajan tai henkilökunnan jäsenen vastuulla. Se edellyttää koko korkeakouluyhteisön sitoutumista sekä monikulttuurisuuden huomioimista läpileikkaavasti eri koulutusaloilla ja korkeakoulun toimintakäytännöissä.

Myös kansalliset korkeakoulupoliittiset linjaukset tukevat kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksissa kansainvälisyys, yhdenvertaisuus ja vastuullisuus muodostavat suomalaisen korkeakoulutuksen keskeiset lähtökohdat. Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvattamisen rinnalla tarvitaan toimintaympäristöjä, joissa erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista tulevilla opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua korkeakouluyhteisön toimintaan. Monikulttuurisuuden ja saavutettavuuden vahvistaminen ovat osa korkeakoulujen veto- ja pitovoiman sekä kansainvälisten opiskelijoiden yhteiskuntaan kiinnittymisen edistämistä. (OKM, 2026.) Onkin huolehdittava siitä, että käytännön toimet korkeakouluissa ovat linjausten mukaisia.

Monikulttuuriset opintopolut -ryhmähankkeessa vastattiin useilla toisiaan täydentävillä kehittämistoimilla OKM:n linjaukseen. Matalan kynnyksen ohjauksella vahvistettiin opiskelijoiden ja korkeakoulutuksesta kiinnostuneiden tukea, verkkokurssin ja työpajasarjojen avulla parannettiin korkeakouluvalmiuksien kehittämistä, romanikuvastolla lisättiin moninaisuuden näkyvyyttä korkeakouluviestinnässä ja henkilöstökoulutuksilla vahvistettiin monikulttuurista osaamista. Tavoitteena oli vaikuttaa yksittäisten toimintojen sijaan laajemmin siihen, millaiseksi saavutettava korkeakouluyhteisö ja sen toimintakulttuuri rakentuvat. Monikulttuurisuutta ja kielitietoisuutta tukevien käytäntöjen juurtuminen osaksi korkeakoulun opetusta, ohjausta ja viestintää tukevat samalla myös yhdenvertaisempaa ja kestävämpää työelämää (Kuivalainen, 2025).

---

Kirjoittaja

Milka Kumpu, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Eskelinen, N., Erola, J., Karhula, A., Ruggera, L. & Sirniö, O. 2020. Eriarvoisuuden periytyminen. Teoksessa Mattila, M. (toim.) Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. Kalevi Sorsa-säätiö. Helsinki: Copy-set Oy, 127–155. https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/09/Eriarvoisuus2020_web3.pdf

Jetsu, A., & Manninen, J. (2022). Korkeakoulujen hakijamarkkinoinnin pääviestit ja hakijatyypit. Aikuiskasvatus, 42(4), 301–315. https://doi.org/10.33336/aik.124829

Klemola, U., Ikäheimo, H. & Hämäläinen, T. (toim.) 2020. OHO-opas. Opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluihin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68304

Kosunen, T. (2021). Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriö. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:35). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-838-0

Kuivalainen, S. (2025). Monikulttuurisuus ja kielitietoisuus hoitotyössä: Opetuksen rooli osaamisen rakentamisessa. Laurea Long, 18(2). Laurea-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091924861

Leskelä, L., & Uotila, E. H. (2020). Selkokieli saavutettavan viestinnän välineenä. teoksessa M. Hirvonen, & T. Kinnunen (Toimittajat), Saavutettava viestintä: Yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä (Sivut 227–248). Gaudeamus. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/10bdce9e-dd2d-4fb2-a8b9-8e80e6d5ca12/content

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2026). Sivistyksestä suunta Suomelle: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:39). Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-415-039-2